- Primula elatior (L.) Hill – lehtoesikko, (etelänkevätesikko)
- Primula L. – esikot
- Primulaceae – esikkokasvit
Lehtoesikko, aikaisemmin etelänkevätesikkona tunnettu Primula elatior, on monivuotinen, 10-30 cm korkea, pysty ruoho ja ruusukkeellinen vanakasvi, jonka juurakko on lyhyt, pysty tai vino ja monijuurinen. Monilehtisen tyviruusukkeen lehdet ovat noin 10-17 cm pitkiä. Lehtilapa on soikea ja tavallisesti suippo- tai pyöreähkötyvinen ja pyöreähköpäinen, noin 8-10 cm pitkä ja 4-6 cm leveä, levein kohta lehtilavan puolivälissä. Lehden laita on terävänirhainen. Yläpinta on lyhytkarvainen ja tiheähkösti vaaleanystyinen sekä alapinta vaaleamman vihreä ja erityisesti suonista lyhytkarvainen. Lehtilapa vaihtuu ilman selvää rajaa ja alaspäin kaveten siipipalteiseksi lehtiruodiksi, jonka pituus on yleensä lehtilapaa lyhyempi. Kukintovana on lehdetön sekä tiheästi ja lyhyesti karvainen ja nystykarvainen. Vanoja on ruusukkeessa yleensä yksi, mutta toisinaan niitä on kaksi kolmekin.
Kukinto on toispuoleinen, yksinkertainen sarja, jossa on tavallisesti 5-20 perällistä ja tukilehdellistä kukkaa, toisinaan kukkia voi olla enemmänkin. Tukilehdet ovat kapeat, teräväksi kärjeksi suippenevat ja noin 5-7 mm pitkät sekä kukkaperät noin 5-20 mm pitkät. Molemmat ovat tiheästi karvaisia ja nystykarvaisia. Verhiö on lieriömäinen – kapean kellomainen (kevätesikkoa, Primula veris, kapeampi ja ahtaampi), viisisärmäinen ja kärjestä viisiliuskainen. Se on noin 10 mm pitkä, särmistä tummemman vihreä ja väleistä vaaleanvihreä sekä tiheästi lyhytkarvainen ja nystykarvainen. Teriö on noin 20 mm pitkä, josta kapean torven osuus noin 10 mm, yhdislehtinen, kärjestään maljamainen, viisiliuskainen (liuskojen kärjet ovat lovipäiset) sekä noin 15-25 mm leveä ja tuoksuton. Se on väriltään vaaleankeltainen ja liuskojen tyvellä, maljan pohjalla on tummankeltainen, toisinaan oranssiin vivahtava rinkula. Heteitä on 5 ja emiö on yhdislehtinen sekä 1-luottinen. Hedelmä on lieriömäinen, noin 15 mm pitkä kota, jonka pää pistää verhiöstä esiin. Siemenet ovat läpimitaltaan noin 1 mm. Normaali kukinta-aika on huhtikuun lopulta kesäkuun alkupuolelle.
Lehtoesikko ei kuulu Suomen varsinaiseen lajistoon. Sitä on pitkään käytetty koristekasvina ja se on vähitellen villiytynyt pihojen ulkopuolelle, metsänlaiteisiin, pientareille ja puistoihin. Villiytymät voivat otollisissa paikoissa säilyä pysyvästi ja laajeta edelleen. Vakiintuneita karkulaiskasvustoja on Kasviatlakseen ilmoitettu eri puolilta Suomea, pohjoisimpana Kittilästä saakka. Tornion Kalkkimaalta se on raportoitu sodan aikaisena saksalaistulokkaana. Muissa Pohjoismaissa lehtoesikko kasvaa luonnonvaraisena ja yleisenä Tanskassa ja harvinaisena eteläisimmässä Ruotsissa. Muualla Ruotsissa ja Norjassa se on villiytynyt Suomen tapaan.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle lehtoesikon esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
