Primula elatior – lehtoesikko

  • Primula elatior (L.) Hill – lehtoesikko, (etelänkevätesikko)
  • Primula L. – esikot
  • Primulaceae – esikkokasvit

Lehtoesikko, aikaisemmin etelänkevätesikkona tunnettu Primula elatior, on monivuotinen ja tavallisesti noin 10-30 cm korkea, pysty ruoho. Se on lehtiruusukkeellinen vanakasvi, jonka juurakko on lyhyt ja pysty tai vino sekä monijuurinen. Monilehtisen tyviruusukkeen lehdet ovat noin 10-17 cm pitkiä. Lehtilapa on soikea ja tavallisesti suippo- tai pyöreähkötyvinen ja pyöreähköpäinen sekä tavallisesti noin 8-10 cm pitkä ja noin 4-6 cm leveä. Levein kohta on lehtilavan puolivälissä. Lehden laita on terävänirhainen. Yläpinta on lyhytkarvainen ja tiheähkösti vaaleanystyinen sekä alapinta vaaleamman vihreä ja erityisesti suonista lyhytkarvainen. Lehtilapa vaihtuu ilman selvää rajaa ja alaspäin kaveten siipipalteiseksi lehtiruodiksi, jonka pituus on yleensä lehtilapaa lyhyempi. Kukintovana on lehdetön sekä tiheästi ja lyhyesti karvainen ja nystykarvainen. Vanoja on ruusukkeessa yleensä yksi, mutta toisinaan niitä on kaksi kolmekin.

Kukinto on toispuoleinen, yksinkertainen sarja, jossa on tavallisesti noin 5-20 perällistä ja tukilehdellistä kukkaa. Toisinaan kukkia voi olla enemmänkin. Tukilehdet ovat kapeat, teräväksi kärjeksi suippenevat ja noin 5-7 mm pitkät. Kukkaperien pituus on tavallisesti noin 5-20 mm. Verhiö on lieriömäinen tai kapean kellomainen, viisisärmäinen ja kärjestä viisiliuskainen. Se on useimmiten noin 10 mm pitkä, särmistä tummemman vihreä ja väleistä vaaleanvihreä. Verhiöt, kukkaperät ja tukilehdet ovat tiheään karvaisia ja nystykarvaisia. Teriö on yhdislehtinen, suppilomainen ja tuoksuton sekä noin 20 mm pitkä, josta kapean torven osuus on noin 10 mm. Teriön kärki on maljamainen ja viisiliuskainen. Liuskojen kärjet ovat lovipäiset. Teriö on yleensä noin 15-25 mm leveä. Se on väriltään vaaleankeltainen ja liuskojen tyvellä, maljan pohjalla on tummankeltainen, toisinaan oranssiin vivahtava rinkula. Heteitä on 5 ja emiö on yhdislehtinen sekä 1-vartaloinen ja -luottinen. Hedelmä on lieriömäinen, noin 15 mm pitkä kota, jonka pää pistää verhiöstä esiin. Siemenet ovat läpimitaltaan noin 1 mm. Normaali kukinta-aika on huhtikuun lopulta kesäkuun alkupuolelle.

Lehtoesikko ei kuulu Suomen varsinaiseen lajistoon. Sitä on pitkään käytetty koristekasvina ja se on vähitellen villiytynyt pihojen ulkopuolelle, metsänlaiteisiin, pientareille ja puistoihin. Villiytymät voivat otollisissa paikoissa säilyä pysyvästi ja laajeta edelleen. Vakiintuneita karkulaiskasvustoja on Kasviatlakseen ilmoitettu eri puolilta Suomea, pohjoisimpana Kittilästä saakka. Tornion Kalkkimaalta se on raportoitu sodan aikaisena saksalaistulokkaana. Muissa Pohjoismaissa lehtoesikko kasvaa luonnonvaraisena ja yleisenä Tanskassa ja harvinaisena eteläisimmässä Ruotsissa. Muualla Ruotsissa ja Norjassa se on villiytynyt Suomen tapaan.

Suomessa tavataan alkuperäisenä lajina kevätesikkoa, P. veris. Se muistuttaa paljon lehtoesikkoa. Kevätesikon lehdet ovat lähinnä pitkänpuikeat ja yleensä tylppä- tai herttatyviset sekä laidoiltaan tylpähkösti nirhaiset. Teriö on kirkkaankeltainen ja liuskojen tyviosassa ovat pyöreähköt tai soikeahkot, oranssit täplät. Verhiö on väljän kellomainen ja yleensä yksivärinen, kun se lehtoesikolla on lieriömäinen tai kapean kellomainen, särmistään ja liuskoistaan vihreä sekä muualta vaaleampi. Kota on, toisin kuin lehtoesikolla, pitkänomainen, pulleahko ja kokonaan verhiön suojaan jäävä.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle lehtoesikon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Primula elatior - lehtoesikko on Suomessa jo vanha koristekasvi ja on paikoin villiintynyt ja vakiintunut luonnonympäristöihin. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, rehevähkön kangasmetsän laita, 22.5.2014. Koko kuvasarja on samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior – lehtoesikko on Suomessa jo vanha koristekasvi ja on paikoin villiintynyt ja vakiintunut luonnonympäristöihin. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, rehevähkön kangasmetsän laita, 22.5.2014. Koko kuvasarja on samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior - lehtoesikko on monivuotinen ja lehtiruusukkeellinen vanakasvi. Se on pysty ruoho, joka on tavallisesti noin 10-30 cm korkea. 22.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior – lehtoesikko on monivuotinen ja lehtiruusukkeellinen vanakasvi. Se on pysty ruoho, joka on tavallisesti noin 10-30 cm korkea. 22.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior - lehtoesikko voi muodostaa tiiviitä ruusukeryhmiä, joissa on yleensä yksi kukkavana ruusuketta kohti, mutta toisinaan vanoja voi olla useampikin. 22.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior – lehtoesikko voi muodostaa tiiviitä ruusukeryhmiä, joissa on yleensä yksi kukkavana ruusuketta kohti, mutta toisinaan vanoja voi olla useampikin. 22.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior - lehtoesikon kukinto on toispuoleinen yksinkertainen sarja, jossa on yleensä noin 5-20 perällistä ja tukilehdellistä kukkaa. Ne ovat noin 20-30 mm pitkiä. Tukilehdet ovat kapean teräväkärkiset ja noin 5-7 mm pitkät. Kukkaperät ovat pituudeltaan tavallisesti noin 5-20 mm. Verhiö on ahdas, lieriömäinen tai kapean kellomainen ja useimmiten noin 10 mm pitkä. Se on särmistään tummemman ja väleistä vaaleamman vihreä. Verhiöt, kukkaperät ja tukilehdet ovat tiheään karvaisia ja nystykarvaisia. Lähilajilla, kevätesikolla, P. veris, verhiöt ovat väljän kellomaiset. 22.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior – lehtoesikon kukinto on toispuoleinen yksinkertainen sarja, jossa on yleensä noin 5-20 perällistä ja tukilehdellistä kukkaa. Ne ovat noin 20-30 mm pitkiä. Tukilehdet ovat kapean teräväkärkiset ja noin 5-7 mm pitkät. Kukkaperät ovat pituudeltaan tavallisesti noin 5-20 mm. Verhiö on ahdas, lieriömäinen tai kapean kellomainen ja useimmiten noin 10 mm pitkä. Se on särmistään tummemman ja väleistä vaaleamman vihreä. Verhiöt, kukkaperät ja tukilehdet ovat tiheään karvaisia ja nystykarvaisia. Lähilajilla, kevätesikolla, P. veris, verhiöt ovat väljän kellomaiset. 22.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior - lehtoesikon teriö on yhdislehtinen, viisiliuskainen ja vaaleankeltainen. Liuskojen tyvellä on tummankeltainen, toisinaan oranssiin vivahtava rinkula. Lähilajin, kevätesikon, P. veris, kukat ovat kirkkaankeltainen ja liuskojen tyviosassa ovat pyöreähköt tai soikeahkot, oranssit täplät. 22.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior – lehtoesikon teriö on yhdislehtinen, viisiliuskainen ja vaaleankeltainen. Liuskojen tyvellä on tummankeltainen, toisinaan oranssiin vivahtava rinkula. Lähilajin, kevätesikon, P. veris, kukat ovat kirkkaankeltainen ja liuskojen tyviosassa ovat pyöreähköt tai soikeahkot, oranssit täplät. 22.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior - lehtoesikon teriö on noin 15-25 mm leveä. Sen sivulle suuntautuvien kärkiliuskojen päät ovat lovipäiset. Kuvassa kukan viisi keltaponsista hedettä ovat torven suulla näkyvissä ja yksivartaloinen emi on näkymättömissä syvällä torvessa. Toisissa kukissa taas emin luotti on esillä ja heteet syvemmällä torvessa. Tämä vuorottelu varmistaa hyönteisten suorittamaa ristipölytystä. 22.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior – lehtoesikon teriö on noin 15-25 mm leveä. Sen sivulle suuntautuvien kärkiliuskojen päät ovat lovipäiset. Kuvassa kukan viisi keltaponsista hedettä ovat torven suulla näkyvissä ja yksivartaloinen emi on näkymättömissä syvällä torvessa. Toisissa kukissa taas emin luotti on esillä ja heteet syvemmällä torvessa. Tämä vuorottelu varmistaa hyönteisten suorittamaa ristipölytystä. 22.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior - lehtoesikon täysikasvuinen kota on lieriömäinen ja muutaman sentin verhiötä pitempi. 20.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior – lehtoesikon täysikasvuinen kota on lieriömäinen ja muutaman sentin verhiötä pitempi. 20.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior - lehtoesikon kota avautuu viisiliuskaisesti, mutta liuskat voivat toisinaan haljeta kahtia, kuten kuvan yksilöllä, jolloin liuskoja näyttää olevan enemmän. 7.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior – lehtoesikon kota avautuu viisiliuskaisesti, mutta liuskat voivat toisinaan haljeta kahtia, kuten kuvan yksilöllä, jolloin liuskoja näyttää olevan enemmän. 7.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior - lehtoesikon lehdet ovat noin 10-20 cm pitkiä. Lehtilapa vaihtuu ilman selvää rajaa ja alaspäin kaveten siipipalteiseksi lehtiruodiksi, jonka pituus on yleensä lehtilapaa lyhyempi. Kukintovana on tiheästi ja lyhyesti karvainen ja nystykarvainen. 22.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior – lehtoesikon lehdet ovat noin 10-20 cm pitkiä. Lehtilapa vaihtuu ilman selvää rajaa ja alaspäin kaveten siipipalteiseksi lehtiruodiksi, jonka pituus on yleensä lehtilapaa lyhyempi. Kukintovana on tiheästi ja lyhyesti karvainen ja nystykarvainen. 22.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior - lehtoesikon lehtilapa on soikea ja tavallisesti suippo- tai pyöreähkötyvinen ja pyöreähköpäinen sekä tavallisesti noin 8-10 cm pitkä ja noin 4-6 cm leveä. Lehden laita on terävänirhainen. Lähilajin, kevätesikon, P. veris, lehdet ovat lähinnä pitkänpuikeat ja yleensä tylppä- tai herttatyviset sekä laidoiltaan tylpähkösti nirhaiset. 22.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula elatior – lehtoesikon lehtilapa on soikea ja tavallisesti suippo- tai pyöreähkötyvinen ja pyöreähköpäinen sekä tavallisesti noin 8-10 cm pitkä ja noin 4-6 cm leveä. Lehden laita on terävänirhainen. Lähilajin, kevätesikon, P. veris, lehdet ovat lähinnä pitkänpuikeat ja yleensä tylppä- tai herttatyviset sekä laidoiltaan tylpähkösti nirhaiset. 22.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto