- Primula veris L. – kevätesikko
- Primula L. – esikot
- Primulaceae – esikkokasvit
Kevätesikko, Primula veris, on monivuotinen, 15-40 cm korkea, pysty ruoho ja ruusukkeellinen vanakasvi, jonka juurakko on lyhyt, pysty tai vino ja monijuurinen. Monilehtisen tyviruusukkeen lehdet ovat noin 10-20 cm pitkiä. Lehtilapa on pitkänpuikea ja tavallisesti tylpähkö- tai herttatyvinen, pyöreähköpäinen, noin 6-9 cm pitkä ja 3-5 cm leveä, leveimmillään lavan tyviosasta. Lehden laita on epäsäännöllisesti nirhainen ja tylppähampainen. Lehden yläpinta on hyvin lyhyesti nystykarvainen ja alapinta harmahtavanvihreä ja erityisesti nuorena tiheäkarvainen. Lehtilapa vaihtuu ilman selvää rajaa ja alaspäin kaveten siipipalteiseksi lehtiruodiksi, jonka pituus vaihtelee ollen lehtilapaa lyhyempi, suurin piirtein samanpituinen tai sitä pitempi. Kukintovana on lehdetön sekä tiheästi ja lyhyehkösti nystykarvainen. Vanoja on ruusukkeessa yleensä yksi, mutta toisinaan niitä on kaksi kolmekin.
Kukinto on toispuoleinen, yksinkertainen sarja, jossa on tavallisesti 5-20 perällistä ja tukilehdellistä kukkaa. Tukilehdet ovat hyvin kapeat, neulasmaiset ja noin 5 mm pitkät. Kukkaperien pituus on noin 10-20 mm. Molemmat ovat tiheästi karvaisia ja nystykarvaisia. Verhiö on väljän kellomainen, viisisärmäinen ja kärjestä viisiliuskainen Se on noin 15 mm pitkä ja yksivärisen vaaleanvihreä tai kellertävänvihreä sekä hyvin tiheästi ja lyhyesti nystykarvainen. Teriö on yhdislehtinen, suppilomainen ja tuoksuva sekä noin 20 mm pitkä, josta kapean torven osuus on reilut 10 mm. Teriön kärki on maljamainen ja viisiliuskainen. Liuskojen kärjet ovat lovipäiset. Teriö on yleensä noin 8-15 mm leveä. Se on väriltään kirkkaankeltainen ja liuskojen tyviosassa ovat pyöreähköt tai soikeahkot, oranssit täplät. Heteitä on 5 ja emiö on yhdislehtinen sekä 1-vartaloinen ja -luottinen. Hedelmä on pyöreähkön pullea, noin 10 mm pitkä kota, joka jää kokonaan verhiön suojaan. Siemenet ovat läpimitaltaan noin 1 mm, litteitä, tummia ja nystermäisiä. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.
Kevätesikko on alkuperäinen laji Suomessa ja se on yleinen Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen sekä harvinainen Uudenmaan, Satakunnan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnissa. Lisäksi lajia esiintyy tulokkaana ja erityisesti puutarhakarkulaisena monin paikoin Pohjois-Suomeen saakka. Laji kasvaa Suomessa lehto- ja lehdesniityillä, muuten rehevillä ranta- ym. niityillä, lehdoissa, metsänreunoissa ja etenkin Ahvenanmaalla myös kedoilla, tienvarsilla ja pientareilla, Muissa Pohjoismaissa kevätesikko kasvaa yleisenä Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa sekä harvinaisena Etelä-Norjassa. Niin Ruotsissa kuin Norjassakin sitä tavataan laajasti viljelykarkulaisena luontaisen alueensa ulkopuolella.
Suomessa tavataan tulokkaana ja viljelykarkulaisena lehtoesikkoa, P. elatior, jonka vanha nimi on etelänkevätsesikko. Vanha nimi ilmentääkin sen samankaltaisuutta kevätesikon kanssa. Lehtoesikon lehdet ovat soikeat ja suippo- tai pyöreähkötyviset sekä laidoiltaan terävänirhaiset. Teriö on väriltään vaaleankeltainen ja liuskojen tyvellä on tummankeltainen, toisinaan oranssiin vivahtava rinkula. Verhiö on lieriömäinen tai kapean kellomainen, särmistään ja liuskoistaan vihreä sekä muualta vaaleampi, kun se kevätesikolla on väljän kellomainen ja yleensä yksivärinen. Kota on, toisin kuin kevätesikolla, lieriömäinen ja verhiöstä ulkoneva.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kevätesikon esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 