- Primula veris L. – kevätesikko
- Primula L. – esikot
- Primulaceae – esikkokasvit
Kevätesikko, Primula veris, on monivuotinen, 15-40 cm korkea, pysty ruoho ja ruusukkeellinen vanakasvi, jonka juurakko on lyhyt, pysty tai vino ja monijuurinen. Monilehtisen tyviruusukkeen lehdet ovat noin 10-20 cm pitkiä. Lehtilapa on pitkänpuikea ja tavallisesti tylpähkö- tai herttatyvinen, pyöreähköpäinen, noin 6-9 cm pitkä ja 3-5 cm leveä, leveimmillään lavan tyviosasta. Lehden laita on epäsäännöllisesti nirhainen ja tylppähampainen. Lehden yläpinta on hyvin lyhyesti nystykarvainen ja alapinta harmahtavanvihreä ja erityisesti nuorena tiheäkarvainen. Lehtilapa vaihtuu ilman selvää rajaa ja alaspäin kaveten siipipalteiseksi lehtiruodiksi, jonka pituus vaihtelee ollen lehtilapaa lyhyempi, suurin piirtein samanpituinen tai sitä pitempi. Kukintovana on lehdetön sekä tiheästi ja lyhyehkösti nystykarvainen. Vanoja on ruusukkeessa yleensä yksi, mutta toisinaan niitä on kaksi kolmekin.
Kukinto on toispuoleinen, yksinkertainen sarja, jossa on tavallisesti 5-20 perällistä ja tukilehdellistä kukkaa. Tukilehdet ovat hyvin kapeat, neulasmaiset ja noin 5 mm pitkät sekä kukkaperät noin 10-20 mm pitkät. Molemmat ovat tiheästi karvaisia ja nystykarvaisia. Verhiö on kapean kellomainen, viisisärmäinen ja kärjestä viisiliuskainen, noin 15 mm pitkä, yksivärisen vaaleanvihreä tai kellertävänvihreä sekä hyvin tiheästi ja lyhyesti nystykarvainen. Teriö on noin 20 mm pitkä, josta kapean torven osuus reilut 10 mm, yhdislehtinen, kärjestään maljamainen, viisiliuskainen (liuskojen kärjet ovat lovipäiset) sekä yleensä noin 8-15 mm leveä ja tuoksuva. Se on väriltään kirkkaankeltainen ja liuskojen tyviosassa on pyöreähköt tai soikeahkot, oranssit täplät. Heteitä on 5 ja emiö on yhdislehtinen sekä 1-luottinen. Hedelmä on pitkänomainen, pulleahko, noin 10 mm pitkä kota, joka jää kokonaan verhiön suojaan. Siemenet ovat läpimitaltaan noin 1 mm, litteitä, tummia ja nystermäisiä. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.
Kevätesikko on alkuperäinen laji Suomessa ja se on yleinen Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen sekä harvinainen Uudenmaan, Satakunnan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnissa. Lisäksi lajia esiintyy tulokkaana ja erityisesti puutarhakarkulaisena monin paikoin Pohjois-Suomeen saakka. Laji kasvaa Suomessa lehto- ja lehdesniityillä, muuten rehevillä ranta- ym. niityillä, lehdoissa, metsänreunoissa ja etenkin Ahvenanmaalla myös kedoilla, tienvarsilla ja pientareilla, Muissa Pohjoismaissa kevätesikko kasvaa yleisenä Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa sekä harvinaisena Etelä-Norjassa. Niin Ruotsissa kuin Norjassakin sitä tavataan laajasti viljelykarkulaisena luontaisen alueensa ulkopuolella.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kevätesikon esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
