• Sagina saginoides (L.) H. Karst. – tunturihaarikko
• Sagina L. – haarikot
• Caryophyllaceae – kohokkikasvit

Tunturihaarikko, Sagina saginoides, on monivuotinen, löyhästi mätästävä, rönsytön ja kalju sekä vihreä ruoho, jonka pääjuuri on yleensä pysty, hoikka ja pitkän sivujuurinen. Varret ovat tyvestä haarovat, rennot tai tyveltä kohenevat ja hedelmävaiheessa pystyt. Ne ovat juurehtivat, ohuet, liereät ja tavallisesti noin 2-8 cm pitkät.

Yksilön tyvellä on monilehtinen ruusuke. Ruusukelehdet ovat äimämäiset, tasaisesti teräväksi kärjeksi suippenevat ja hyvin lyhyesti otapäiset. Ne ovat tavallisesti noin 7-25 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-1 mm leveät. Varsilehdet ovat yhdistyvisesti pareittain vastakkain. Ne ovat ruusukelehtien kaltaiset, yleensä noin 3-10 mm pitkät ja noin 0,3-1 mm leveät.

Kukat ovat yksittäin tai harvemmin kaksittain versojen ja versohaarojen kärjessä. Nuput ovat pallomaiset ja usein nuokkuvat. Kukkaperä on ohut ja kukinnan aikana noin 5-15 mm pitkä. Se pitenee hedelmävaiheessa noin 20-30 mm pitkäksi. Kukat ovat kaksineuvoiset. Verholehtiä on useimmiten 5 ja harvoin 4. Ne ovat kapeanpuikeat, tylppä- tai pyöreäpäiset ja hyvin kapeasti kalvolaitaiset sekä kukintavaiheessa tavallisesti noin 2-2,2 mm pitkät ja noin 1-1,2 mm leveät. Kukinnan aikana verholehdet ovat sivulle siirottavat, ja hedelmän kehittyessä ne painautuvat tiiviisti sen ympärille sekä kasvavat noin 3 mm pitkiksi. Kun hedelmä on valmis avautumaan, verholehdet aukeavat taas sivulle siirottaviksi.

Kukat ovat läpimitaltaan yleensä noin 4-4,5 mm. Terälehtiä on useimmiten 5 ja harvoin 4. Ne ovat valkoiset, lapiomaisen vastapuikeat tai soikeahkot, pyöreäpäiset ja kapeatyviset sekä tavallisesti noin 1,5-2 mm pitkät ja noin 1-1,3 mm leveät. Ne yltävät noin verholehtien kärjen tasolle tai hieman kärjen alapuolelle. Heteitä on (5-)10, ja ne ovat valkoiset sekä ponsiltaan pyöreät. Sikiäin on kehänpäällinen ja pallomainen. Sen kärjessä on 5 valkoista emin vartaloa ja luottia. Hedelmä on pitkulainen, suippokärkinen ja kypsänä vaalean läpinäkyvä kota, joka on noin 4-4,5 mm pitkä ja noin 2-2,5 mm paksu. Se on selvästi verholehtiä pitempi ja avautuu kärjestä päin 5-liuskaisesti. Siemenet ovat tylpän kolmikulmaiset tai pyöreähköt, punaruskeat ja läpimitaltaan noin 0,3-0,4 mm. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.

Tunturihaarikko on alkuperäinen Suomessa. Se on harvinainen Enontekiön Lapin ja Inarin Lapin sekä hyvin harvinainen Kittilän Lapin ja Sompion Lapin eliömaakunnissa. Kasvupaikkoina ovat lähinnä tunturiseutujen lumenviipymäalueet, valuvesirinteet, joen- ja puronvarsisoraikot sekä hyvin harvoin tienvarsiojat ja kyläkentät. Muissa Pohjoismaissa tunturihaarikko kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.

Suomessa kasvaa luontaisesti viisi haarikkolajia ja yksi lajin tavoin käyttäytyvä risteymä. Niistä eniten tunturihaarikon kaltainen, myös elinolosuhteiltaan, on lumihaarikko, S. nivalis. Se on yleisväriltään ruskehtavanvihreä. Varret ovat vain noin 1-3 cm pitkät ja kukat pääsääntöisesti 4-lukuiset. Laji on harvinainen ja rajautuu vain Enontekiön ja Inarin Lappiin. Suomen kaikissa eliömaakunnissa kasvava rentohaarikko, S. procumbens, muistuttaa kasvutavaltaan tunturihaarikkoa, mutta ei kasva sen tyypillisillä kasvupaikoilla. Rentohaarikon kukka on useimmiten 4-lukuinen, ja teriö tavallisesti puuttuu. Inarin Lapissa esiintyy hyvin harvinaisena rösnsyhaarikko, S. xmedia, aikaisemmalta nimeltään S. xnormaniana, joka on rentohaarikon ja tunturihaarikon itsenäisesti, ilman kantalajejaan esiintyvä risteymä. Se on tunturihaarikkoa löyhempikasvuinen, pitempihaarainen ja ohuempivartinen. Kukat ovat 4- tai 5-lukuiset. Heteitä on tavallisesti 5. Kodat ovat 3-3,5 mm pitkät ja vaillinaisesti kehittyneet. Siemeniä ei tavallisesti muodostu. Kasviatlaksessa (2025) tuorein havainto on vuodelta 1973.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle tunturihaarikon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Sagina saginoides – tunturihaarikko on monivuotinen, löyhästi mätästävä, rönsytön ja vihreä ruoho. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan kaakkoispään eteläpuolinen alarinne, monin paikoin sulamis- ja purovesistä märkäpohjainen varpupaljakka, pienen, hiipuvan purouoman laide kohdassa, jossa Saanaa kiertävän retkeilyreitin heikosti erottuva polku ylittää sen, 610-615 m mpy, 6.7.2025. Ellei toisin mainita, kuvat ovat tältä samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.

Sagina saginoides – tunturihaarikkoyksilöt muodostavat pieniä, tiiviitä ja tyviruusukkeellisia tuppaita, jotka ryhmittyvät usein lähekkäin. 6.7.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Sagina saginoides – tunturihaarikon varret ovat tyvestä haarovat, kukinta-aikaan yleensä vain noin 2-4 cm pitkät, rennot tai tyveltä kohenevat ja juurehtivat. 6.7.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Sagina saginoides – tunturihaarikon varret ovat hedelmävaiheessa pystyt ja useimmiten noin 3-8 cm pitkät. Kukkaperä pitenee noin 20-30 mm pitkäksi. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan kaakkoispää, lounainen alarinne luonnonsuojelualueen alalaidassa (rajaa ei merkitty maastoon), jyrkästi nouseva paljakkarinne yhtenäisen tunturikoivikon yläpuolella, n. 680 m mpy, 19.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Sagina saginoides – tunturihaarikon kukat ovat yksittäin tai harvemmin kaksittain versojen ja versohaarojen kärjessä. Kukkaperä on ohut ja kukinnan aikana noin 5-15 mm pitkä. 6.7.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Sagina saginoides – tunturihaarikon terälehdet ovat valkoiset, lapiomaisen vastapuikeat tai soikeahkot, pyöreäpäiset ja kapeatyviset sekä tavallisesti noin 1,5-2 mm pitkät ja noin 1-1,3 mm leveät. Ne yltävät noin verholehtien kärjen tasolle tai hieman kärjen alapuolelle. Verholehdet ovat kapeanpuikeat, tylppä- tai pyöreäpäiset, hyvin kapeasti kalvolaitaiset ja kaljut. Ne ovat kukintavaiheessa yleensä noin 2-2,2 mm pitkät, noin 1-1,2 mm leveät ja sivulle siirottavat. 6.7.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Sagina saginoides – tunturihaarikon tyvellä on monilehtinen ruusuke. Ruusukelehdet ovat äimämäiset, tasaisesti teräväksi kärjeksi suippenevat ja kaljut. Ne ovat tavallisesti noin 7-25 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-1 mm leveät. 6.7.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Sagina saginoides – tunturihaarikko on alkuperäinen Suomessa. Se on harvinainen Enontekiön Lapin ja Inarin Lapin sekä hyvin harvinainen Kittilän Lapin ja Sompion Lapin eliömaakunnissa. Kasvupaikkoina ovat lähinnä tunturiseutujen lumenviipymäalueet, valuvesirinteet, joen- ja puronvarsisoraikot sekä hyvin harvoin tienvarsiojat ja kyläkentät. 6.7.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto