Scrophularia vernalis – kevätsyyläjuuri

  • Scrophularia vernalis L. – kevätsyyläjuuri
  • Scrophularia L. – syyläjuuret
  • Scrophulariaceae – naamakukkaiskasvit

Kevätsyyläjuuri, Scrophularia vernalis, on kaksi- tai monivuotinen, tavallisesti noin 20-100 cm korkea ja pysty ruoho. Juurakko on lyhyt, paksu ja kärjestään tiheästi ohutjuurinen. Varsi on tanakka, lehdekäs, vihreä tai punaruskea ja nelisärmäinen sekä tiheästi valko- tai harmahtavakarvainen. Karvoitus on pehmeää ja muodostuu eripituisista, pisimmillään noin 2 mm pitkistä, siirottavista hapsikarvoista sekä nystykarvoista. Yksilöt ovat yleensä haarattomia. Kasvustot ovat usein tiheitä ja monivartisia. Lehdet ovat ruodilliset ja varrella ristikkäisesti vastakkain. Ruoti on noin 0,5-10 cm pitkä ja varren tavoin karvainen. Se lyhenee varren latvaa kohti. Lehtilapa on leveänpuikea tai lähes kolmiomainen, terävä- tai tylppäkärkinen ja hertta- tai tasatyvinen. Laita on aika syvästi ja toistamiseen terävähampainen. Lapa on useimmiten vaaleahkonvihreä ja yläpinnaltaan hieman kiiltävä, yleensä vähän epätasainen ja hyvin lyhytkarvainen sekä alapinnaltaan erityisesti suonia myöten karvainen ja nystykarvainen. Se on tavallisesti noin 2-9 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-8 cm leveä.

Kukinto on lehtihankainen viuhkosto, joka usein yltää suurimpaan osaan koko vartta. Viuhkojen kukintoperä on ohut, varren tavoin karvainen ja yleensä noin 1-6 cm pitkä. Se pitenee kukinnan edetessä. Viukot ovat  yksinkertaisia tai toistamiseen haarovia ja kukkien määrä niissä vaihtelee tavallisesti välillä 2-25. Latvan lehtihangoissa kukat voivat toisinaan olla yksittäinkin. Viuhkon haarat ja tyvi ovat tukilehdelliset. Tukilehdet ovat enimmäkseen lehtien kaltaisia mutta pienempiä ja muodoltaan vaihtelevia. Kukkaperä on kukkimisvaiheessa tavallisesti noin 1-3 mm pitkä ja viuhkoperän tavoin karvainen. Verhiö on tyveen saakka 5-liuskainen ja lyhyesti nystykarvainen. Liuskat ovat soikeahkot, noin 5-6 mm pitkät ja noin 1-1,5 mm leveät sekä pyöreähkö- tai suippopäiset.

Teriö on keltainen, yhdislehtinen, lähes symmetrisen munamainen tai pitkänpyöreä ja lyhyttorvinen sekä kalju. Se on tavallisesti noin 6-8 mm pitkä ja noin 4 mm leveä sekä kärjestään hieman suippeneva ja 5-liuskainen. Liuskat ovat kärjestään pyöristyneet, samankokoiset ja noin 1 mm pitkät. Heteitä on 4 ja syyläjuurille tyypillinen, siitepölytön joutohede puuttuu. Heteet ovat keltaiset, noin 4-6 mm pitkät ja yltävät hieman teriön kärkiliuskoja ulommaksi. Ne ovat kiinnittyneet teriöön ja varisevat sen mukana. Emiö on 1-vartaloinen ja -luottinen. Hedelmä on monisiemeninen, leveän kartiomainen tai munamainen ja teräväkärkinen kota, joka on noin 5-7 mm pitkä ja tyveltään noin 4-5 mm leveä. Se on kypsänä vihreä tai ruskehtava, kalju ja avautuu laitasaumoistaan tyveen asti. Emin vartalo on kodan kärjessä kiinni yleensä vielä avautumisvaiheessa. Siemenet ovat pitkänpyöreitä, ruskeita ja noin 1 mm pitkiä. Laji on tieteellisen ja suomalaisen nimensä mukaan kevään kukkija. Sen pääkukinta-aika onkin toukokuu, mutta pitenevän varren latva tuottaa uusia kukkia usein kesäkuun loppupuolelle saakka.

Kevätsyyläjuuri on Suomessa harvinainen koristekasvi, viljelykarkulainen ja vielä harvinaisempi tulokas. Se voi kuitenkin monivuotisuutensa ja todella runsaan siementuotantonsa ansiosta säilyä pitkään viljelyjäänteenä ja levitä esim. maansiirtotöiden avulla uusille kasvupaikoille. Harvat tällaiset havainnot keskittyvät Varsinais-Suomen ja Uudenmaan eliömaakuntiin. Lisäksi se on havaittu taimistotulokkaana Keski- Pohjanmaan eliömaakunnasta. Kasvupaikkoina ovat lähinnä vanhat tai entiset puutarhat, rakennusten seinustat, tienvarret ja pientareet sekä maankaatopaikat ja joutomaat. Muissa Pohjoismaissa kevätsyyläjuuresta on vastaavia esiintymiä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Suomessa kasvaa noin Keski-Suomeen saakka yleisenä luonnonkasvina (tumma)syyläjuuri, S. nodosa. Sitä ei voi kuitenkaan sotkea kevätsyyläjuureen, sillä se on kaljuvartinen ja -lehtinen, minkä lisäksi kukassa on pysty, 2-liuskainen ja punaruskea sekä 2,5-3 mm pitkä ylähuuli.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kevätsyyläjuuren esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Scrophularia vernalis - kevätsyyläjuuri on Suomessa alunperin harvinainen koristekasvi, joka voi säilyä pitkään jäänteenä tai villiytyä lähiseuduille ja maansiirtojen avulla kauemmaksikin. Se nousee maasta usein tiheinä varsiryhminä. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 9.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis – kevätsyyläjuuri on Suomessa alunperin harvinainen koristekasvi, joka voi säilyä pitkään jäänteenä tai villiytyä lähiseuduille ja maansiirtojen avulla kauemmaksikin. Se nousee maasta usein tiheinä varsiryhminä. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 9.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis - kevätsyyläjuuren lehdet ovat ruodilliset ja varrella ristikkäisesti vastakkain. Kukinto muodostuu lehtihankaisista viuhkoista. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 9.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis – kevätsyyläjuuren lehdet ovat ruodilliset ja varrella ristikkäisesti vastakkain. Kukinto muodostuu lehtihankaisista viuhkoista. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 9.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis - kevätsyyläjuuri on kaksi- tai monivuotinen, tavallisesti noin 20-100 cm korkea ja pysty. Varsi on tanakka ja vihreä tai punaruskea. Sopivalla kasvualustalla se voi muodostaa laajahkoja ja varsin peittäviäkin kasvustoja. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 25.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis – kevätsyyläjuuri on kaksi- tai monivuotinen, tavallisesti noin 20-100 cm korkea ja pysty. Varsi on tanakka ja vihreä tai punaruskea. Sopivalla kasvualustalla se voi muodostaa laajahkoja ja varsin peittäviäkin kasvustoja. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 25.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis - kevätsyyläjuuren lehtihankainen viuhkosto usein yltää suurimpaan osaan koko vartta, valoisalla ja vapaalla kasvupaikalla jopa lähes tyveen asti. Kasvupaikkoina ovat lähinnä vanhat tai entiset puutarhat, rakennusten seinustat, tienvarret ja pientareet sekä maankaatopaikat ja joutomaat. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 25.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis – kevätsyyläjuuren lehtihankainen viuhkosto usein yltää suurimpaan osaan koko vartta, valoisalla ja vapaalla kasvupaikalla jopa lähes tyveen asti. Kasvupaikkoina ovat lähinnä vanhat tai entiset puutarhat, rakennusten seinustat, tienvarret ja pientareet sekä maankaatopaikat ja joutomaat. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 25.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis - kevätsyyläjuuri on jo nimensäkin mukaan kevään kukkija. Paras kukintavaihe sijoittuukin toukokuulle. Kasvi kuitenkin koko ajan pitenee saavuttaen jopa metrin korkeuden. Samalla se hiipuvana loppukukintana voi tuottaa latvaansa uusia kukkia vielä jopa kesäkuun loppupuolella. Lehtihankojen kukkaviukot ovat yksinkertaisia tai toistamiseen haarovia ja kukkien määrä niissä vaihtelee tavallisesti välillä 2-25. Latvan lehtihangoissa kukat voivat toisinaan olla yksittäinkin. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 25.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis – kevätsyyläjuuri on jo nimensäkin mukaan kevään kukkija. Paras kukintavaihe sijoittuukin toukokuulle. Kasvi kuitenkin koko ajan pitenee saavuttaen jopa metrin korkeuden. Samalla se hiipuvana loppukukintana voi tuottaa latvaansa uusia kukkia vielä jopa kesäkuun loppupuolella. Lehtihankojen kukkaviukot ovat yksinkertaisia tai toistamiseen haarovia ja kukkien määrä niissä vaihtelee tavallisesti välillä 2-25. Latvan lehtihangoissa kukat voivat toisinaan olla yksittäinkin. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 25.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis - kevätsyyläjuuren keltakukkaiset viuhkot ovat ainakin aluksi hyvin tiiviit ja kukat aivan lyhytperäiset. Kuvan oikeassa alareunassa näkyy edellisvuotisia, vaaleanruskeita ja avautuneita kotahedelmiä. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 9.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis – kevätsyyläjuuren keltakukkaiset viuhkot ovat ainakin aluksi hyvin tiiviit ja kukat aivan lyhytperäiset. Kuvan oikeassa alareunassa näkyy edellisvuotisia, vaaleanruskeita ja avautuneita kotahedelmiä. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 9.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis - kevätsyyläjuuren kukka on hyvin omanlaisensa eikä se muistuta malliltaan ollenkaan Suomessa luontaisesti esiintyvän tummasyyläjuuren, S. nodosa kukkaa, joka on maljamaisen avoin ja sen ylähuuli on kaksiliuskainen ja pitkä. Kevätsyyläjuuren varren ja viuhkoperien karvoitus on pehmeää ja muodostuu eripituisista, pisimmillään noin 2 mm pitkistä, siirottavista hapsikarvoista sekä nystykarvoista. Lehtilapa on yläpinnaltaan hieman kiiltävä, yleensä vähän epätasainen ja hyvin lyhytkarvainen. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 9.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis – kevätsyyläjuuren kukka on hyvin omanlaisensa eikä se muistuta malliltaan ollenkaan Suomessa luontaisesti esiintyvän tummasyyläjuuren, S. nodosa kukkaa, joka on maljamaisen avoin ja sen ylähuuli on kaksiliuskainen ja pitkä. Kevätsyyläjuuren varren ja viuhkoperien karvoitus on pehmeää ja muodostuu eripituisista, pisimmillään noin 2 mm pitkistä, siirottavista hapsikarvoista sekä nystykarvoista. Lehtilapa on yläpinnaltaan hieman kiiltävä, yleensä vähän epätasainen ja hyvin lyhytkarvainen. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 9.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis - kevätsyyläjuuren teriö on yhdislehtinen, lähes symmetrisen munamainen tai pitkänpyöreä ja kalju sekä kärjestään hieman suippeneva ja viisiliuskainen. Liuskat ovat kärjestään pyöristyneet, samankokoiset ja noin 1 mm pitkät. Heteitä on neljä ja syyläjuurille tyypillinen, siitepölytön joutohede puuttuu. Heteet ovat noin 4-6 mm pitkät ja yltävät hieman teriön kärkiliuskoja ulommaksi. Ne ovat kiinnittyneet teriöön ja varisevat sen mukana, kuten kuvan vasemmassa laidassa on hämärästi nähtävissä. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 25.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis – kevätsyyläjuuren teriö on yhdislehtinen, lähes symmetrisen munamainen tai pitkänpyöreä ja kalju sekä kärjestään hieman suippeneva ja viisiliuskainen. Liuskat ovat kärjestään pyöristyneet, samankokoiset ja noin 1 mm pitkät. Heteitä on neljä ja syyläjuurille tyypillinen, siitepölytön joutohede puuttuu. Heteet ovat noin 4-6 mm pitkät ja yltävät hieman teriön kärkiliuskoja ulommaksi. Ne ovat kiinnittyneet teriöön ja varisevat sen mukana, kuten kuvan vasemmassa laidassa on hämärästi nähtävissä. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 25.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis - kevätsyyläjuuren teriö on tavallisesti noin 6-8 mm pitkä ja noin 4 mm leveä. Emi on yksivartaloinen ja -luottinen. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 25.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis – kevätsyyläjuuren teriö on tavallisesti noin 6-8 mm pitkä ja noin 4 mm leveä. Emi on yksivartaloinen ja -luottinen. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 25.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis - kevätsyyläjuuren kukan verhiö on tyveen saakka viisiliuskainen ja lyhyesti nystykarvainen. Liuskat ovat soikeahkot, noin 5-6 mm pitkät ja pyöreähkö- tai suippopäiset. Kotahedelmä on monisiemeninen, leveän kartiomainen tai munamainen ja teräväkärkinen sekä noin 5-7 mm pitkä ja tyveltään noin 4-5 mm leveä. Se on kypsänä vihreä tai ruskehtava, kalju ja avautuu laitasaumoistaan tyveen asti. Emin vartalo säilyy kodan kärjessä ja on siinä yleensä vielä avautumisvaiheessa. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 25.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis – kevätsyyläjuuren kukan verhiö on tyveen saakka viisiliuskainen ja lyhyesti nystykarvainen. Liuskat ovat soikeahkot, noin 5-6 mm pitkät ja pyöreähkö- tai suippopäiset. Kotahedelmä on monisiemeninen, leveän kartiomainen tai munamainen ja teräväkärkinen sekä noin 5-7 mm pitkä ja tyveltään noin 4-5 mm leveä. Se on kypsänä vihreä tai ruskehtava, kalju ja avautuu laitasaumoistaan tyveen asti. Emin vartalo säilyy kodan kärjessä ja on siinä yleensä vielä avautumisvaiheessa. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 25.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis - kevätsyyläjuuren lehtiuoti on noin 0,5-10 cm pitkä ja varren tavoin karvainen. Se lyhenee latvaa kohti. Lapa on leveänpuikea tai lähes kolmiomainen, terävä- tai tylppäkärkinen ja hertta- tai tasatyvinen. Se on tavallisesti noin 2-9 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-8 cm leveä. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 9.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis – kevätsyyläjuuren lehtiuoti on noin 0,5-10 cm pitkä ja varren tavoin karvainen. Se lyhenee latvaa kohti. Lapa on leveänpuikea tai lähes kolmiomainen, terävä- tai tylppäkärkinen ja hertta- tai tasatyvinen. Se on tavallisesti noin 2-9 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-8 cm leveä. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 9.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis - kevätsyyläjuuren lehtilaita on aika syvästi ja toistamiseen terävähampainen. Lavan alapinta on erityisesti suonia myöten karvainen ja nystykarvainen. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 9.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scrophularia vernalis – kevätsyyläjuuren lehtilaita on aika syvästi ja toistamiseen terävähampainen. Lavan alapinta on erityisesti suonia myöten karvainen ja nystykarvainen. V, Turku, Kärsämäki, Paltta, Puustellinkadun laiteella olevan, vanhan navettarakennuksen seinusta ja kadun varren joutomaakaista, 9.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto