Silene nutans – nuokkukohokki

  • Silene nutans L, – nuokkukohokki
  • var. nutans – karvanuokkukohokki
  • var. infracta – (Waldst. & Kit.) Wahlenb. – kaljunuokkukohokki
  • Silene L. – kohokit
  • Caryophyllaceae – kohokkikasvit

Nuokkukohokki, Silene nutans, on monivuotinen, tavallisesti noin 20-50 cm korkea ruoho. Se on monivartinen ja pysty tai tyvestä koheneva. Laji on karvainen (karvanuokkukohokki, var. nutans) ja harvoin lähes tai aivan kalju (kaljunuokkukohokki, var. infracta). Sen juurakko on vahvahko ja yläpäästään haarova. Haaroista kohoavat lehtiruusukkeet ja kukintovarret. Aluslehtiä on yleensä runsaasti ja ne ovat ruodillisia, ehytlaitaisia sekä vastapuikeita tai suikeahkoja. Pituutta niillä on ruotineen noin 5-15 cm ja lehtilavan osuus on siitä noin kolmannes – puolet. Leveimmältä kohtaa ne ovat noin 3-15 mm leveitä. Varret ovat liereät, jäykähköt, vihreät tai eriasteisesti punertavat ja kukinto-osaan saakka haarattomat. Karvanuokkukohokin varret ovat yleensä tiheään lyhytkarvaiset (0,2-0,5 mm) ja yläosastaan myös tahmeasti nystykarvaiset. Vastakkaisia varsilehtipareja on tavallisesti 2-4. Niistä alin on ruodillinen ja suikeahko sekä ylemmät ruodittomia, kapean suikeita tai lähes tasasoukkia. Mitoiltaan varsilehdet ovat tavallisesti noin 1,5-8 cm pitkiä ja leveimmältä kohtaa 2-15 mm leveitä. Karvanuokkukohokin alus- ja varsilehdet ovat molemmin puolin tiheästi lyhytkarvaiset. Kaljunuokkukohokilla varret ja lehdet ovat nimensä mukaisesti karvattomat.

Kukinto-osa on tavallisesti noin 10-20 cm pitkä, harva ja toispuolisesti nuokkuva. Kukintohaarat ovat yleensä pareittain ja niitä on useimmiten kukintorangalla alekkain 3-5 (harvemmin 1-7) kukintoperien lyhetessä latvaa kohti. Kukat ovat yksittäin tai noin 2-6 kukan ryhminä haarojen kärjissä. Teriön leveys on noin 15-25 mm. Kukintohaarat ovat tukilehdellisiä. Tukilehdet ovat varsilehtien kaltaisia mutta pienempiä, vihreitä tai punertavia. Kukkaperät ovat tavallisesti noin 5-15 mm pitkiä ja ohuita. Kukkien tukilehdet ovat vihreitä tai punertavia, kapean kolmiomaisia ja teräväkärkisiä sekä noin 2-5 mm pitkiä. Kukat ovat yleensä kaksineuvoisia. Verhiö on yhdislehtinen, kapean kellomainen tai sukkulamainen ja typäkkätyvinen. Se on kärkihampaineen noin 8-12 mm pitkä ja 2,5-4 mm leveä. Kärkihampaita on 5 ja ne ovat kapean kolmiomaiset, teräväkärkiset ja noin 1,5-2,5 mm pitkät. Verhiön pohjaväri on vaaleanharmaa tai vihertävä. Pitkittäisiä, vahvoja, punasävyisiä suonia on 10. Kukintoranka, kukinto- ja kukkaperät sekä verhiöt ovat karvanuokkukohokilla karvaiset ja tahmean nystykarvaiset, mikä estää maahyönteisten kiipeämistä kukkiin mettä hakemaan. Kaljunuokkukohokilla nämä kukinnon osat ovat kaljut tai jossain määri nystykarvaiset.

Valkoisia, kermanvalkoisia, harvoin punertavia terälehtiä on 5 ja ne ovat 17-25 mm pitkiä ja päästään syvään ja leveästi kaksijakoisia. Sivulle taittuva kärkiosa on noin 7-10 mm pitkä ja sen liuskat ovat tasasoukkia ja 1-2 mm leveitä. Teriön nielun suulla oleva lisäteriö on hyvin kapealiuskainen ja noin 1,5-2 mm pitkä. Heteitä on 10 ja emin vartaloita ja luotteja 3. Heteet ja emit ulkonevat kukasta voimakkaasti. Terälehdet yleensä rullautuvat kokoon päivänpaahteessa ja avautuvat iltaa kohti. Kukissa on iltaisin ja öisin hyasinttia muistuttava, voimakas tuoksu, joka houkuttelee pölyttäjiksi erityisesti yöperhosia. Hedelmä on munanmuotoinen, kellanvihreä kota, jonka pituus on noin 7-10 mm ja leveys 4-5 mm. Kota on hieman verhiötä pitempi ja paisuessaan rikkoo sen. Kota avautuu 5-liuskaisesti. Siemenet ovat epäsäännöllisen munuaismaisia, nystermäisiä ja tummanruskeita tai mustia sekä läpimitaltaan noin 0,5-1 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-heinäkuu.

Nuokkukohokki on alkuperäinen, yleisehkö tai yleinen laji Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Satakunnan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnissa. Lisäksi sitä on tavattu harvinaisena vakiintuneena tai vakiintumattomana tulokkaana muista eliömaakunnista Koillismaata, Sompion Lappia ja Inarin Lappia lukuun ottamatta. Kasvupaikkoina ovat lähinnä kuivahkot mäkien, harjujen ja kallioiden rinteet, kedot, niityt ja rantahietikot sekä kyläkedot, tienpientareet ja radanvarret. Muissa Pohjoismaissa nuokkukohokkia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle nuokkukohokin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Silene nutans - nuokkukohokki viihtyy harju- ja mäkirinteiden lisäksi myös merenrannan hiekalla. U, Hanko, Täktom, Långören, niemeen johtava kapea hiekkakannas Kattrumpan-merenlahden venerannalla, 18.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans – nuokkukohokki viihtyy harju- ja mäkirinteiden lisäksi myös merenrannan hiekalla. U, Hanko, Täktom, Långören, niemeen johtava kapea hiekkakannas Kattrumpan-merenlahden venerannalla, 18.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans - nuokkukohokki on kasvutavaltaan usein tyviosastaan koheneva. U, Hanko, Kolavikenin uimaranta-alue, 19.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans – nuokkukohokki on kasvutavaltaan usein tyviosastaan koheneva. U, Hanko, Kolavikenin uimaranta-alue, 19.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans - nuokkukohokki viihtyy myös hiekkaisissa kallionraoissa. Varret ovat vihreät tai kuvan yksilön tapaan punasävyiset. U, Hanko, Kolavikenin uimaranta-alue, 19.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans – nuokkukohokki viihtyy myös hiekkaisissa kallionraoissa. Varret ovat vihreät tai kuvan yksilön tapaan punasävyiset. U, Hanko, Kolavikenin uimaranta-alue, 19.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans - nuokkukohokki kasvaa myös ihmisen muokkaamilla kasvupaikoilla, kuten tienpientareilla ja ratapenkereillä. Yläpäästään haarova juurakko voi kasvattaa tiheänkin varsijoukon, joka kuvassa on varsin pysty. Seuralaislajeina ovat mäkitervakko, Viscaria vulgaris ja ketomasmalo, Anthyllis vulneraria subsp. vulneraria. EH, Hämeenlinna, Sairio Vanajaveden ranta, ratapenger, 25.6.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans – nuokkukohokki kasvaa myös ihmisen muokkaamilla kasvupaikoilla, kuten tienpientareilla ja ratapenkereillä. Yläpäästään haarova juurakko voi kasvattaa tiheänkin varsijoukon, joka kuvassa on varsin pysty. Seuralaislajeina ovat mäkitervakko, Viscaria vulgaris ja ketomasmalo, Anthyllis vulneraria subsp. vulneraria. EH, Hämeenlinna, Sairio Vanajaveden ranta, ratapenger, 25.6.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans - nuokkukohokin varret ovat haarattomat kukintoon saakka. Kukinto-osa on tavallisesti noin 10-20 cm pitkä ja harva. Tukilehdelliset kukintohaarat ovat yleensä pareittain ja niitä on useimmiten 3-5. Nuokkuvat kukat ovat haarojen kärjissä. EH, Hämeenlinna, Keinusaari Varikonniemi, radanvarsi, 25.6.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans – nuokkukohokin varret ovat haarattomat kukintoon saakka. Kukinto-osa on tavallisesti noin 10-20 cm pitkä ja harva. Tukilehdelliset kukintohaarat ovat yleensä pareittain ja niitä on useimmiten 3-5. Nuokkuvat kukat ovat haarojen kärjissä. EH, Hämeenlinna, Keinusaari Varikonniemi, radanvarsi, 25.6.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans - nuokkukohokin kukat ovat tavallisesti kaksineuvoisia. Emin luotteja on 3 ja heteitä 10, joista pölytyksen pitkittämiseksi kypsyy yleensä ensin puolet ja niiden kuihduttua toinen puoli. Itsepölytyksen estämiseksi luotit useimmiten kasvavat toimiviksi vasta heteiden kuihduttua. Kuvassa on kolme erivaiheista kukkaa: Vasemmanpuoleisessa molemmat hedesatsit ovat kuihtuneet ja luotit ovat valmiina esillä. Keskimmäisessä kukassa ensimmäinen hedejoukko on kuihtunut ja vihreäponsiset heteet ovat valmiina pölytykseen. Emin luotit ovat vasta kasvamassa. Oikeanpuolimmaisessa kukassa vasta ensimmäinen hederyhmä on esillä ja toinen teriön suulla eikä luotteja ole näkyvissä. EH, Hämeenlinna, Keinusaari Varikonniemi, radanvarsi, 25.6.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans – nuokkukohokin kukat ovat tavallisesti kaksineuvoisia. Emin luotteja on 3 ja heteitä 10, joista pölytyksen pitkittämiseksi kypsyy yleensä ensin puolet ja niiden kuihduttua toinen puoli. Itsepölytyksen estämiseksi luotit useimmiten kasvavat toimiviksi vasta heteiden kuihduttua. Kuvassa on kolme erivaiheista kukkaa: Vasemmanpuoleisessa molemmat hedesatsit ovat kuihtuneet ja luotit ovat valmiina esillä. Keskimmäisessä kukassa ensimmäinen hedejoukko on kuihtunut ja vihreäponsiset heteet ovat valmiina pölytykseen. Emin luotit ovat vasta kasvamassa. Oikeanpuolimmaisessa kukassa vasta ensimmäinen hederyhmä on esillä ja toinen teriön suulla eikä luotteja ole näkyvissä. EH, Hämeenlinna, Keinusaari Varikonniemi, radanvarsi, 25.6.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans - nuokkukohokin terälehdet rullautuvat usein päiväsaikaan varsinkin, jos on kuumaa ja kuivaa. Ne avautuvat taas suoriksi illemmalla. Terälehtien tyviosa on selvästi pitempi kuin noin 8-12 mm pitkä verhiö, joka on kapean kellomainen tai sukkulamainen ja noin 2,5-4 mm leveä. EH, Hämeenlinna, Sairio, Vanajaveden ranta, ratapenger lähellä rautatiesiltaa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans – nuokkukohokin terälehdet rullautuvat usein päiväsaikaan varsinkin, jos on kuumaa ja kuivaa. Ne avautuvat taas suoriksi illemmalla. Terälehtien tyviosa on selvästi pitempi kuin noin 8-12 mm pitkä verhiö, joka on kapean kellomainen tai sukkulamainen ja noin 2,5-4 mm leveä. EH, Hämeenlinna, Sairio, Vanajaveden ranta, ratapenger lähellä rautatiesiltaa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans - nuokkukohokin terälehtien kärkiosa on noin 7-10 mm pitkä sekä syvään ja leveästi kaksijakoinen. Liuskat ovat tasasoukkia ja noin 1-2 mm leveitä. Teriön suulla on hyvin kapealiuskainen ja noin 1,5-2 mm pitkä lisäteriö. U, Hanko, Täktom, Långören, niemeen johtava kapea hiekkakannas Kattrumpan-merenlahden venerannalla, 18.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans – nuokkukohokin terälehtien kärkiosa on noin 7-10 mm pitkä sekä syvään ja leveästi kaksijakoinen. Liuskat ovat tasasoukkia ja noin 1-2 mm leveitä. Teriön suulla on hyvin kapealiuskainen ja noin 1,5-2 mm pitkä lisäteriö. U, Hanko, Täktom, Långören, niemeen johtava kapea hiekkakannas Kattrumpan-merenlahden venerannalla, 18.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans - nuokkukohokin verhiö on pohjaväriltään vaaleanharmaa tai vihertävä. Verhiössä on 10 vahvaa punasävyistä suonta. Lajin nimimuunnos, karvanuokkukohokki, var. nutans, on kauttaaltaan karvainen ja erityisesti kukinto-osastaan ja verhiöistään myös tahmean nystykarvainen. U, Hanko, Täktom, Långören, niemeen johtava kapea hiekkakannas Kattrumpan-merenlahden venerannalla, 18.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans – nuokkukohokin verhiö on pohjaväriltään vaaleanharmaa tai vihertävä. Verhiössä on 10 vahvaa punasävyistä suonta. Lajin nimimuunnos, karvanuokkukohokki, var. nutans, on kauttaaltaan karvainen ja erityisesti kukinto-osastaan ja verhiöistään myös tahmean nystykarvainen. U, Hanko, Täktom, Långören, niemeen johtava kapea hiekkakannas Kattrumpan-merenlahden venerannalla, 18.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans - nuokkukohokin aluslehdet ovat ruodillisia, ehytlaitaisia sekä vastapuikeita tai suikeahkoja. Pituutta niillä on ruotineen noin 5-15 cm. Varsilehdistä alin pari on ruodillinen ja suikeahko sekä ylemmät ruodittomia, kapean suikeita tai lähes tasasoukkia. Mitoiltaan varsilehdet ovat tavallisesti noin 1,5-8 cm pitkiä. EH, Hämeenlinna, Sairio Vanajaveden ranta, ratapenger, 25.6.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans – nuokkukohokin aluslehdet ovat ruodillisia, ehytlaitaisia sekä vastapuikeita tai suikeahkoja. Pituutta niillä on ruotineen noin 5-15 cm. Varsilehdistä alin pari on ruodillinen ja suikeahko sekä ylemmät ruodittomia, kapean suikeita tai lähes tasasoukkia. Mitoiltaan varsilehdet ovat tavallisesti noin 1,5-8 cm pitkiä. EH, Hämeenlinna, Sairio Vanajaveden ranta, ratapenger, 25.6.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans - nuokkukohokin juurakko on yläpäästään haarova. Haarojen kärjistä kasvavat lehtiruusukkeet ja kukkavarret. Kuvan yksilö on muuten kalju, mutta nystykarvoja on jonkin verran kukintoperissä ja verhiöissä. Kyseessä on näin ollen kaljunuokkukohokki, var. infracta tai muunnosten välimuoto. U, Porvoo, Vanha Porvoo, Linnanmäen männikköä kasvavat rinteet, 18.6.1988. Kuva näytteestä 25.11.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans – nuokkukohokin juurakko on yläpäästään haarova. Haarojen kärjistä kasvavat lehtiruusukkeet ja kukkavarret. Kuvan yksilö on muuten kalju, mutta nystykarvoja on jonkin verran kukintoperissä ja verhiöissä. Kyseessä on näin ollen kaljunuokkukohokki, var. infracta tai muunnosten välimuoto. U, Porvoo, Vanha Porvoo, Linnanmäen männikköä kasvavat rinteet, 18.6.1988. Kuva näytteestä 25.11.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans - nuokkukohokin kota on noin 7-10 mm pitkä ja 4-5 mm leveä. Se on hieman verhiötä pitempi ja paisuessaan rikkoo sen. Kota avautuu 5-liuskaisesti. U, Porvoo, Vanha Porvoo, Linnanmäen männikköä kasvavat rinteet, 18.6.1988. Kuva näytteestä 25.11.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Silene nutans – nuokkukohokin kota on noin 7-10 mm pitkä ja 4-5 mm leveä. Se on hieman verhiötä pitempi ja paisuessaan rikkoo sen. Kota avautuu 5-liuskaisesti. U, Porvoo, Vanha Porvoo, Linnanmäen männikköä kasvavat rinteet, 18.6.1988. Kuva näytteestä 25.11.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto