Thlaspi arvense – peltotaskuruoho

  • Thlaspi arvense L. – peltotaskuruoho
  • Thlaspi L. – siipitaskuruohot
  • Brassicaceae – ristikukkaiskasvit

Peltotaskuruoho, Thlaspi arvense, on yksivuotinen, yleensä pysty ja tavallisesti noin 20-60 cm korkea, kalju ruoho, jonka pääjuuri on noin varren paksuinen, vaalea ja aika suora. Varret ovat yksittäin tai yksilöt ovat monivartisia. Varsi on yleensä yläosastaan haarova, särmikäs ja vihreä tai toisinaan punaruskea.

Aluslehdet ja joskus myös varren alimmat lehdet ovat ruodilliset, soikeat tai vastapuikeat ja yleensä ehyt- tai mutkalaitaiset sekä vihreät, tai vaaleanvihreät. Ruoti on useimmiten noin 1,5-4 cm pitkä. Lapa on tavallisesti noin 1,5-4 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,5 cm leveä. Aluslehdet ja varren alimmat, ruodilliset lehdet lakastuvat yleensä kukinnan alkuvaiheessa. Varsilehdet ovat kierteisesti. Ne ovat alimpia, ruodillisia lehtiä lukuun ottamatta lähinnä pitkulaiset, soikeahkot tai suikeahkot ja ruodittomat, sepivät sekä nuolityviset niin, että terävät tyviliuskat yltävät varren sivuille. Lapa voi olla mutkalaitainen, vaihtelevasti nyhä- tai nirhareunainen sekä toisinaan hampainen tai jopa liuskahampainen. Pituutta sillä on tavallisesti noin 1,5-8 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,3-2,5 cm.

Kukinto on varren ja haarojen kärjessä terttumaisesti. Terttu pitenee kukinnan edetessä jopa 15-25 cm pitkäksi. Samaan aikaan, kun tertun kärkiosa kukkii, alemmat osat ovat jo eriasteisesti hedelmävaiheessa. Kukat ovat tukilehdettömät. Kukkaperä on ohut ja yleensä noin 3-6 mm pitkä. Verholehtiä on 4. Ne ovat lähinnä puikeat, kuperat, tylppä- tai pyöreäpäiset ja kalvolaitaiset sekä vihreät. Pituutta niillä on useimmiten noin 1,5-2,5 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,8-1,2 mm. Teriö on valkoinen ja tavallisesti noin 5-6 mm leveä. Terälehtiä on ristikkäisesti 4. Ne ovat vastapuikeat, tylppä- tai pyöreäkärkiset, kapeatyviset ja yleensä noin 3-4 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,2-1,5 mm leveät.

Heteitä on 6, joista 4 on pitempää ja 2 hieman lyhyempää. Palhot ovat vaaleat ja hiukan alaspäin levenevät. Ponnet ovat keltaiset tai kellanvihreät, ja ponnenpuoliskot ovat tiiviisti yhdessä. Sikiäin on kehänpäällinen, 2-lokeroinen ja lähinnä vastapuikea sekä litteähkö. Sen kärjessä on alle 0,5 mm pitkä, vihertävä vartalo. Luotti on pyöreä, pieni, nuppimainen ja kellertävä. Heteiden ja sikiäimen tyvellä on mesiäisiä. Hedelmäperä on sivulle siirottava ja yleensä noin 8-18 mm pitkä. Hedelmä on lähinnä pitkänpyöreä, litteä ja vihreä sekä lopulta kellanruskehtava litu, joka on tavallisesti noin 10-15 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 8-13 mm leveä. Litu on laidoiltaan leveästi siipipalteinen. Palteessa on lidun kärjessä ahdas, pyöreäreunainen lovi. Kärkilovessa on kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama ota, joka on noin 0,3-0,5 mm pitkä. Välikalvo erottaa lidun kahteen osaan, joista molemmissa on yleensä noin 5-8 siementä. Litupuoliskot avautuvat välikalvon kahta puolen. Siemenet ovat soikeat, litteähköt, tummaruskeat ja uurteiset sekä noin 1-1,5 mm pitkät. Normaali kukinta-aika on toukokuun loppupuolelta syys-lokakuulle. Uudemmilla ruderaattipinnoilla kukinta voi jatkua maan jäätymiseen saakka.

Peltotaskuruoho on Suomessa muinaistulokas eli se on saapunut maahan ihmisen toiminnan avustamana ennen 1600-luvun puoltaväliä. Pohjoisimmassa Suomessa se on uustulokas. Laji on sopivilla kasvupaikoilla yleinen tai hyvin yleinen kaikissa muissa eliömaakunnissa paitsi Enontekiön Lapissa, jossa se on harvinainen. Kasvupaikkoina ovat lähinnä viljelymaat, puutarhat, pihat, uudisnurmikot, joutomaat, maankäsittelyalueet ja jäteasemat sekä teiden ja urien laiteet. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Peltotaskuruoho tarvitsee yksivuotisena lajina sulkeutumatonta ja mielellään pinnaltaan rikkoontunutta ja kuohkeaa kasvualustaa. Laji voi olla syys- tai kevätyksivuotinen. Syysyksivuotinen kasvattaa jo syksyllä aluslehtisen taimen, joka talvehtii lumen alla, ja kevätyksivuotinen talvehtii vain siemeninä. Peltotaskuruoho on hyvin tyypillinen rikkakasvi, jonka kehitys on nopeaa. Kukintoterttu pitenee kärjestään ja kerrallaan kukassa on vain kapea latvakerros. Kaikki alemmat kukat ovat asteittain etenemässä kohti hedelmävaihetta. Mahdollisimman runsas siemensato on varmistettava nopeasti, ja elinvoimaa ylläpitävään yhteyttämiseen osallistuvat myös pitkään vihreinä pysyvät, kookkaat lidut. Peltotaskuruoholla on sille ominainen sipuli- tai sinappimainen tuoksu. Nuoret versot, lehdet, kukat ja lidut antavatkin esim. tuoresalaattiin ja wokkiruokiin reipasta lisämakua. Myös siemeniä voi halutessaan käyttää sinappia korvaavana mausteena.

Peltotaskuruoho on nykyisin sukunsa ainoa laji Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Helposti tunnistettavana sitä ei juuri sotke muihin lajeihin ainakaan siinä vaiheessa, kun lidut ovat kehittymässä. Aikaisemmin samaan sukuun katsottiin kuuluvan myös ketotaskuruoho, Noccaea caerulescens ja toukotaskuruoho N. brachypetala. Molemmat ovat kaksi- tai monivuotisia ja lehtiruusukkeellisia lajeja. Niiden varsi on särmätön ja varsilehdet ehytlaitaisemmat. Litu on vastaherttamainen eli tyveä kohti kapeneva.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle peltotaskuruohon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemist

Thlaspi arvense - peltotaskuruoho on yksivuotinen, yleensä pysty ja tavallisesti noin 20-60 cm korkea ruoho. Varret ovat yksittäin tai yksilöt ovat kuvan tavoin monivartisia. U, Helsinki, Toukola, Arabianranta, Toukolan rantapuisto, Kyläsaaren aidan pohjoispuolinen joutomaa-alue, 10.8.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Thlaspi arvense – peltotaskuruoho on yksivuotinen, yleensä pysty ja tavallisesti noin 20-60 cm korkea ruoho. Varret ovat yksittäin tai yksilöt ovat kuvan tavoin monivartisia. U, Helsinki, Toukola, Arabianranta, Toukolan rantapuisto, Kyläsaaren aidan pohjoispuolinen joutomaa-alue, 10.8.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Thlaspi arvense - peltotaskuruohon varsi on yleensä yläosastaan haarova. Laji on hyvin tyypillinen rikkakasvi, jonka kehitys on nopeaa. Sen yhtenä tunnusmerkkinä on sipuli- tai sinappimainen tuoksu. Versot soveltuvatkin reippaan lisämaun antajiksi esim. tuoresalaattiin ja wokkiruokiin. U, Helsinki, Toukola, Arabianranta, Toukolan rantapuisto, Kyläsaaren aidan pohjoispuolinen joutomaa-alue, 10.8.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Thlaspi arvense – peltotaskuruohon varsi on yleensä yläosastaan haarova. Laji on hyvin tyypillinen rikkakasvi, jonka kehitys on nopeaa. Sen yhtenä tunnusmerkkinä on sipuli- tai sinappimainen tuoksu. Versot soveltuvatkin reippaan lisämaun antajiksi esim. tuoresalaattiin ja wokkiruokiin. U, Helsinki, Toukola, Arabianranta, Toukolan rantapuisto, Kyläsaaren aidan pohjoispuolinen joutomaa-alue, 10.8.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Thlaspi arvense - peltotaskuruoho on kasvunsa alussa yleensä hento, yksivartinen ja haaraton. Syysyksivuotinen yksilö on kasvattanut aluslehtensä jo edellisenä syyskautena, ja varsi lehtineen nousee niiden keskeltä seuraavan kesän alussa. Kevätyksivuotinen kasvi on ylittänyt talvikauden siemenenä ja kasvattaa juurensa, vartensa ja lehtensä saman kasvukauden aikana. EH, Janakkala, Harviala, taimistoalue radan pohjoispuolella, Alikartanontien entisen tielinjauksen varressa, 28.5.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Thlaspi arvense – peltotaskuruoho on kasvunsa alussa yleensä hento, yksivartinen ja haaraton. Syysyksivuotinen yksilö on kasvattanut aluslehtensä jo edellisenä syyskautena, ja varsi lehtineen nousee niiden keskeltä seuraavan kesän alussa. Kevätyksivuotinen kasvi on ylittänyt talvikauden siemenenä ja kasvattaa juurensa, vartensa ja lehtensä saman kasvukauden aikana. EH, Janakkala, Harviala, taimistoalue radan pohjoispuolella, Alikartanontien entisen tielinjauksen varressa, 28.5.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Thlaspi arvense - peltotaskuruoho on kaikin puolin tyypillinen rikkaruoho, jonka voi tavata sopivilla paikoilla kasvussa ja kukassa niin pitkälle syksyyn kuin maa pysyy sulana. Ravinteisilla paikoilla yksilöt kasvavat usein kookkaiksi, reheviksi ja isolehtisiksi. Varret ovat yleensä vihreät, mutta voivat toisinaan olla ainakin osittain punaruskeatkin. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varren maanläjitysalue, lakialueelle ajetut maa-aumat, 6.10.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Thlaspi arvense – peltotaskuruoho on kaikin puolin tyypillinen rikkaruoho, jonka voi tavata sopivilla paikoilla kasvussa ja kukassa niin pitkälle syksyyn kuin maa pysyy sulana. Ravinteisilla paikoilla yksilöt kasvavat usein kookkaiksi, reheviksi ja isolehtisiksi. Varret ovat yleensä vihreät, mutta voivat toisinaan olla ainakin osittain punaruskeatkin. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varren maanläjitysalue, lakialueelle ajetut maa-aumat, 6.10.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Thlaspi arvense - peltotaskuruohon kukinto on varren ja haarojen kärjessä terttumaisesti. Tertut ovat aluksi lyhyet ja hyvin tiheät. EH, Hattula, Sattula, Kukkola, Sattulankaarre-tien laide herukkatarhan kohdalla, 2.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense – peltotaskuruohon kukinto on varren ja haarojen kärjessä terttumaisesti. Tertut ovat aluksi lyhyet ja hyvin tiheät. EH, Hattula, Sattula, Kukkola, Sattulankaarre-tien laide herukkatarhan kohdalla, 2.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense - peltotaskuruohon teriö on valkoinen ja tavallisesti noin 5-6 mm leveä. Terälehtiä on ristikkäisesti neljä. Ne ovat vastapuikeat, tylppä- tai pyöreäkärkiset, kapeatyviset ja yleensä noin 3-4 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,2-1,5 mm leveät. Verholehtiä on neljä. Ne ovat lähinnä puikeat, kuperat, tylppä- tai pyöreäpäiset ja kalvolaitaiset. Pituutta niillä on useimmiten noin 1,5-2,5 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,8-1,2 mm. Heteitä on kuusi. Sikiäin on kehänpäällinen ja lähinnä vastapuikea sekä litteähkö. Sen kärjessä on alle 0,5 mm pitkä vartalo. Luotti on pyöreä, pieni ja nuppimainen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puistoalueen laidassa, leikkikentän kohdalla, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense – peltotaskuruohon teriö on valkoinen ja tavallisesti noin 5-6 mm leveä. Terälehtiä on ristikkäisesti neljä. Ne ovat vastapuikeat, tylppä- tai pyöreäkärkiset, kapeatyviset ja yleensä noin 3-4 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,2-1,5 mm leveät. Verholehtiä on neljä. Ne ovat lähinnä puikeat, kuperat, tylppä- tai pyöreäpäiset ja kalvolaitaiset. Pituutta niillä on useimmiten noin 1,5-2,5 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,8-1,2 mm. Heteitä on kuusi. Sikiäin on kehänpäällinen ja lähinnä vastapuikea sekä litteähkö. Sen kärjessä on alle 0,5 mm pitkä vartalo. Luotti on pyöreä, pieni ja nuppimainen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puistoalueen laidassa, leikkikentän kohdalla, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense - peltotaskuruohon kukintoterttu pitenee kärjestään ja kerrallaan kukassa on vain kapea latvakerros. Kaikki alemmat kukat ovat asteittain etenemässä kohti hedelmävaihetta. Nopea kehitys näkyy kukan sikiäimestä, joka heti pölytyksen jälkeen alkaa työntyä esiin terälehtien keskeltä saaden yhä enemmän lituhedelmän piirteitä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puistoalueen laidassa, leikkikentän kohdalla, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense – peltotaskuruohon kukintoterttu pitenee kärjestään ja kerrallaan kukassa on vain kapea latvakerros. Kaikki alemmat kukat ovat asteittain etenemässä kohti hedelmävaihetta. Nopea kehitys näkyy kukan sikiäimestä, joka heti pölytyksen jälkeen alkaa työntyä esiin terälehtien keskeltä saaden yhä enemmän lituhedelmän piirteitä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puistoalueen laidassa, leikkikentän kohdalla, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense - peltotaskuruohon kukintoterttu pitenee kukinnan edetessä jopa 15-25 cm pitkäksi. Samaan aikaan, kun tertun kärkiosa kukkii, alemmat osat ovat jo hedelmäasteella. Lituperä on sivulle siirottava ja yleensä noin 8-18 mm pitkä. Kuvassa taustalla seuralaisina ovat runsas peltokanankaali, Barbarea vulgaris ja komealupiini, Lupinus polyphyllus. EH, Hämeenlinna, Kankaantausta, Turun Valtatien (tie 10) laide Hattelmalanharjun pään kohdalla, tieltä nouseva penger, 30.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense – peltotaskuruohon kukintoterttu pitenee kukinnan edetessä jopa 15-25 cm pitkäksi. Samaan aikaan, kun tertun kärkiosa kukkii, alemmat osat ovat jo hedelmäasteella. Lituperä on sivulle siirottava ja yleensä noin 8-18 mm pitkä. Kuvassa taustalla seuralaisina ovat runsas peltokanankaali, Barbarea vulgaris ja komealupiini, Lupinus polyphyllus. EH, Hämeenlinna, Kankaantausta, Turun Valtatien (tie 10) laide Hattelmalanharjun pään kohdalla, tieltä nouseva penger, 30.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense - peltotaskuruohon litu on lähinnä pitkänpyöreä, litteä ja vihreä sekä lopulta kellanruskehtava. Se on tavallisesti noin 10-15 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 8-13 mm leveä. Litu on laidoiltaan leveästi siipipalteinen. Palteessa on lidun kärjessä ahdas, pyöreäreunainen lovi. Kärkilovessa on kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama ota, joka on noin 0,3-0,5 mm pitkä. Lidun keskellä oleva välikalvo erottaa lidun kahteen osaan, joista molemmissa on yleensä noin 5-8 siementä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, entisen Sammon kaatopaikan täyttökumpu, lakialue, jonne ajettu uusia maakasoja, 22.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense – peltotaskuruohon litu on lähinnä pitkänpyöreä, litteä ja vihreä sekä lopulta kellanruskehtava. Se on tavallisesti noin 10-15 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 8-13 mm leveä. Litu on laidoiltaan leveästi siipipalteinen. Palteessa on lidun kärjessä ahdas, pyöreäreunainen lovi. Kärkilovessa on kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama ota, joka on noin 0,3-0,5 mm pitkä. Lidun keskellä oleva välikalvo erottaa lidun kahteen osaan, joista molemmissa on yleensä noin 5-8 siementä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, entisen Sammon kaatopaikan täyttökumpu, lakialue, jonne ajettu uusia maakasoja, 22.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense - peltotaskuruohon aluslehdet ja joskus myös varren alimmat lehdet ovat ruodilliset, soikeat tai vastapuikeat ja yleensä ehyt- tai mutkalaitaiset. Ruoti on useimmiten noin 1,5-4 cm pitkä. Lapa on tavallisesti noin 1,5-4 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,5 cm leveä. Aluslehdet ja varren alimmat, ruodilliset lehdet lakastuvat yleensä kukinnan alkuvaiheessa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puistoalueen laidassa, leikkikentän kohdalla, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense – peltotaskuruohon aluslehdet ja joskus myös varren alimmat lehdet ovat ruodilliset, soikeat tai vastapuikeat ja yleensä ehyt- tai mutkalaitaiset. Ruoti on useimmiten noin 1,5-4 cm pitkä. Lapa on tavallisesti noin 1,5-4 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,5 cm leveä. Aluslehdet ja varren alimmat, ruodilliset lehdet lakastuvat yleensä kukinnan alkuvaiheessa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puistoalueen laidassa, leikkikentän kohdalla, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense - peltotaskuruohon varsilehdet ovat kierteisesti. Mahdollisia ruodillisia alimpia lehtiä lukuun ottamatta ne ovat ruodittomat ja pitkulaiset, soikeahkot tai suikeahkot. Lapa on yleensä mutkalaitainen tai vaihtelevasti nyhä- tai nirhareunainen. Pituutta sillä on tavallisesti noin 1,5-8 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,3-2,5 cm. U, Helsinki, Toukola, Arabianranta, Toukolan rantapuisto, Kyläsaaren aidan pohjoispuolinen joutomaa-alue, 10.8.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense – peltotaskuruohon varsilehdet ovat kierteisesti. Mahdollisia ruodillisia alimpia lehtiä lukuun ottamatta ne ovat ruodittomat ja pitkulaiset, soikeahkot tai suikeahkot. Lapa on yleensä mutkalaitainen tai vaihtelevasti nyhä- tai nirhareunainen. Pituutta sillä on tavallisesti noin 1,5-8 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,3-2,5 cm. U, Helsinki, Toukola, Arabianranta, Toukolan rantapuisto, Kyläsaaren aidan pohjoispuolinen joutomaa-alue, 10.8.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense - peltotaskuruohon varsilehtien laita on toisinaan myös hampainen tai jopa liuskahampainen. Lehtilapa on sepivä ja nuolityvinen niin, että terävät tyviliuskat yltävät varren sivuille. Varsi on särmikäs, ja koko kasvi on kalju. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, entisen Sammon kaatopaikan täyttökumpu, lakialue, jonne ajettu uusia maakasoja, 22.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense – peltotaskuruohon varsilehtien laita on toisinaan myös hampainen tai jopa liuskahampainen. Lehtilapa on sepivä ja nuolityvinen niin, että terävät tyviliuskat yltävät varren sivuille. Varsi on särmikäs, ja koko kasvi on kalju. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Kuokkamaa, entisen Sammon kaatopaikan täyttökumpu, lakialue, jonne ajettu uusia maakasoja, 22.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense - peltotaskuruohon pääjuuri on noin varren paksuinen, vaalea ja aika suora eli tyypillinen yksivuotisen kasvin juuri. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon ja moottoritien välinen kompostiaumakenttä, 20.8.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Thlaspi arvense – peltotaskuruohon pääjuuri on noin varren paksuinen, vaalea ja aika suora eli tyypillinen yksivuotisen kasvin juuri. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon ja moottoritien välinen kompostiaumakenttä, 20.8.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Thlaspi arvense - peltotaskuruoho on Suomessa muinaistulokas. Se on sopivilla kasvupaikoilla yleinen tai hyvin yleinen lähes koko maassa. Kasvupaikkoina ovat erityisesti viljelymaat, puutarhat, pihat, uudisnurmikot, joutomaat, maankäsittelyalueet ja jäteasemat sekä teiden ja urien laiteet. U, Helsinki, Toukola, Arabianranta, Toukolan rantapuisto, Kyläsaaren aidan pohjoispuolinen joutomaa-alue, 10.8.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.

Thlaspi arvense – peltotaskuruoho on Suomessa muinaistulokas. Se on sopivilla kasvupaikoilla yleinen tai hyvin yleinen lähes koko maassa. Kasvupaikkoina ovat erityisesti viljelymaat, puutarhat, pihat, uudisnurmikot, joutomaat, maankäsittelyalueet ja jäteasemat sekä teiden ja urien laiteet. U, Helsinki, Toukola, Arabianranta, Toukolan rantapuisto, Kyläsaaren aidan pohjoispuolinen joutomaa-alue, 10.8.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto