Veronica opaca – himmeätädyke

  • Veronica opaca Fr. – himmeätädyke
  • Veronica L. – tädykkeet
  • Plantaginaceae – ratamokasvit (aikaisemmin Schrophulariaceae – naamakukkaiskasvit)

Himmeätädyke, Veronica opaca, on yksivuotinen ruoho, jonka varret ovat tyveltä rennon suikertavat ja juurehtivat sekä alaosastaan haarovat ja yläosastaan kohenevat. Ne ovat tavallisesti noin 10-30 cm pitkät, liereät, runsaskarvaiset ja vihreät tai aika usein alaosastaan punertavat tai ruskehtavat. Varren karvoitus muodostuu lyhyistä koukkukarvoista ja pitemmistä, suorahkoista hapsi- tai nystykarvoista.

Lehdet ovat ylöspäin lyhenevästi ja yleensä noin 1-8 mm:n pituisesti ruodilliset sekä varren latvassa vuoroittaiset ja alempana vastakkaiset. Lehtilapa on ehyt, sulkasuoninen, vihreä ja nimensä mukaisesti kiilloton. Se on malliltaan leveänpuikea, tyveltään suorahko ja kärjestään tylppä tai hyvin lyhytkärkinen sekä laidoiltaan iso- ja lyhythampainen. Pituutta sillä on tavallisesti noin 0,5-1,5 cm ja lähes saman verran leveyttä leveimmältä kohtaa. Ruoti ja lehdet molemmin puolin ovat karvaiset ja nystykarvaiset.

Kukat ovat verson latvaosan lehtihangoissa yksittäin. Kukkaperä on lyhytkarvainen, joskus myös nystykarvainen ja kukintavaiheessa tavallisesti noin 5-10 mm pitkä sekä pitenee hedelmävaiheessa noin 15-20 mm pitkäksi. Verhiö on lähes tyveen asti 4-liuskainen. Liuskat ovat vihreät, pitkulaisen puikeat tai soikeat ja tylpähköpäiset eivätkä ole tyveltään limittäiset. Kaksi alempaa liuskaa ovat kukintavaiheessa noin 3-4 mm pitkät ja kaksi ylempää hieman lyhyemmät. Liuskat ovat leveimmältä kohtaa noin 1,5 mm leveät ja kauttaaltaan karvaiset sekä usein myös nystykarvaiset.

Teriö on yhdislehtinen, ratasmainen ja 4-liuskainen sekä tavallisesti noin 5-7 mm leveä. Teriönliuskat ovat muuten siniset, mutta niiden tyvi nielun ympärillä on lähes tai aivan valkoinen. Liuskojen suonitus on aina pohjaväriä tummempi. Liuskat eivät yleensä ole laidoiltaan limittäiset. Ne ovat tavallisesti noin 2-3 mm pitkät. Niistä kolme ylempää ovat pyöreämuotoisia, mutta alin on pituuttaan kapeampi ja pyöreäpäinen. Teriön torvi on noin 0,2 mm pitkä. Heteitä on 2 ja ne ovat 1,2-1,5 mm pitkiä sekä varisevat teriön mukana. Heteitä vähän lyhyemmän emin vartaloita ja luotteja on 1. Hedelmä on noin 3-4 mm pitkä ja 5-5,5 mm leveä, herttamainen, litteähkö, leveähkölovinen sekä nystykarvainen ja lyhytkarvainen kota, joka yltää levällään olevien verhiönliuskojen yläpuolelle. Pinnan suonitus ei ole selvästi näkyvillä. Kodan kärkiloven pohjaan jäävä emin vartalo on noin loven syvyyden mittainen. Siemen on lähes valkoinen, kuppimainen ja läpimitaltaan noin 2 mm. Normaali kukinta-aika on touko-syyskuu.

Himmeätädyke on Suomessa yleisehkö muinaistulokas Ahvenanmaalla ja harvinainen, paikoin vakiintunut uustulokas Varsinais-Suomen ja Uudenmaan eliömaakunnissa. Edellä mainittuja eliömaakuntia pohjoisempana siitä on vain muutamia vanhoja havaintoja. Himmeätädyke kasvaa lähinnä puu- ja taimitarhoissa, pelloilla ja vihannesmailla sekä kalkkisilla kalliokedoilla. Heikkona kilpailijana se ei kestä kasvualustansa umpeutumista. Muissa Pohjoismaissa himmeätädykettä esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Suomessa esiintyy himmeätädykkeen kanssa samantyyppisillä kasvupaikoilla, enemmän tai vähemmän harvinaisena, satunnaisena tai vakiintuneena ja eteläosiin painottuen joukko muitakin tädykelajeja, joiden kukat ovat yksittäin lehtihangoissa. Lajimäärityksen ensimmäisen karsinnan voi tehdä tarkastelemalla lehtiä. Lajeja, joiden lehdet ovat lähinnä leveänpuikeat (eivät munuaismaiset), sulkasuoniset ja muuten ehyet mutta laidoiltaan hammaslaitaiset, ovat himmeätädykkeen lisäksi persiantädyke, V.persica, peltotädyke, V. agrestis ja kiiltotädyke, V. polita. Persiantädykkeen teriö on yleensä noin 8-10 mm leveä ja kota selvästi verkkosuoninen. Peltotädykkeen teriö on samaa kokoluokkaa kuin himmeätädykkeellä, mutta se on valkoinen sinertäviä tai punertavia liuskankärkiä lukuun ottamatta. Karvoitus on niukempi. Kota on kapealovinen sekä harvaan ja tavallisesti vain laidoiltaan nystykarvainen. Kiiltotädyke on yleensä pienikokoinen ja sen pienet lehdet ovat usein leveyttään lyhyempiä ja pitempihampaisia. Verhiön tyviosan laidat ovat toisiaan peittäviä vielä hedelmävaiheessakin. Verhiönliuskat ovat muuten kaljut mutta karvalaitaiset.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle himmeätädykkeen esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Veronica opaca - himmeätädyke on tyveltään rento ja juurehtiva sekä varreltaan pystyyn koheneva, yksivuotinen laji, joka ei kestä kasvualustansa umpeutumista. Niinpä sen kasvupaikkoja ovatkin yleensä pellonlaiteet, vihannesmaat ja puutarhat yms. paikat, joissa maanmuokkaus on säännöllistä. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca – himmeätädyke on tyveltään rento ja juurehtiva sekä varreltaan pystyyn koheneva, yksivuotinen laji, joka ei kestä kasvualustansa umpeutumista. Niinpä sen kasvupaikkoja ovatkin yleensä pellonlaiteet, vihannesmaat ja puutarhat yms. paikat, joissa maanmuokkaus on säännöllistä. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca - himmeätädykkeen varret haarovat yleensä tyveltä ja kasvavat tavallisesti noin 10-30 cm pitkiksi. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca – himmeätädykkeen varret haarovat yleensä tyveltä ja kasvavat tavallisesti noin 10-30 cm pitkiksi. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca - himmeätädykkeen varret voivat kuvan tavoin suikertaa myös pitkin maanpintaa ja kääntyä vasta kärkiosastaan pystyyn. Tällöin myös haarominen voi siirtyä latvaosaan. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca – himmeätädykkeen varret voivat kuvan tavoin suikertaa myös pitkin maanpintaa ja kääntyä vasta kärkiosastaan pystyyn. Tällöin myös haarominen voi siirtyä latvaosaan. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca - himmeätädykkeen lehdet ovat ylöspäin lyhenevästi ruodilliset ja usein latvaosaan saakka vastakkaiset. Kukkaperä on kukintavaiheessa tavallisesti noin 5-10 mm pitkä, joskin kuvan avoimen kukan perä on venähtänyt lähes 15 mm pitkäksi. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca – himmeätädykkeen lehdet ovat ylöspäin lyhenevästi ruodilliset ja usein latvaosaan saakka vastakkaiset. Kukkaperä on kukintavaiheessa tavallisesti noin 5-10 mm pitkä, joskin kuvan avoimen kukan perä on venähtänyt lähes 15 mm pitkäksi. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca - himmeätädykkeen kukat ovat yksittäin varren latvaosan lehtihangoissa Teriö. Teriö on yhdislehtinen, ratasmainen ja neliliuskainen sekä tavallisesti noin 5-7 mm leveä. Teriönliuskat ovat muuten siniset, mutta niiden tyvi on lähes tai aivan valkoinen. Liuskojen suonet ovat aina pohjaväriä tummempia. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca – himmeätädykkeen kukat ovat yksittäin varren latvaosan lehtihangoissa Teriö. Teriö on yhdislehtinen, ratasmainen ja neliliuskainen sekä tavallisesti noin 5-7 mm leveä. Teriönliuskat ovat muuten siniset, mutta niiden tyvi on lähes tai aivan valkoinen. Liuskojen suonet ovat aina pohjaväriä tummempia. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca - himmeätädykkeen teriönliuskat ovat tavallisesti noin 2-3 mm pitkät. Niistä kolme ylempää ovat pyöreämuotoisia, mutta alin on pituuttaan kapeampi ja sekin pyöreäpäinen. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca – himmeätädykkeen teriönliuskat ovat tavallisesti noin 2-3 mm pitkät. Niistä kolme ylempää ovat pyöreämuotoisia, mutta alin on pituuttaan kapeampi ja sekin pyöreäpäinen. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca - himmeätädykkeen teriönliuskat eivät tavallisesti ole laidoiltaan limittäisiä. Kukassa on kaksi hedettä, jotka ovat 1,2-1,5 mm pitkiä. Ne varisevat teriön mukana. Heteitä vähän lyhyemmän emin vartaloita ja luotteja on yksi. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca – himmeätädykkeen teriönliuskat eivät tavallisesti ole laidoiltaan limittäisiä. Kukassa on kaksi hedettä, jotka ovat 1,2-1,5 mm pitkiä. Ne varisevat teriön mukana. Heteitä vähän lyhyemmän emin vartaloita ja luotteja on yksi. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca - himmeätädykkeen verhiö on lähes tyveen asti 4-liuskainen. Liuskat ovat pitkulaisen puikeat tai soikeat ja tylpähköpäiset. Ne eivät ole tyveltään yhtään limittäisiä. Liuskat ovat kukintavaiheessa noin 3-4 mm pitkät ja kauttaaltaan karvaiset sekä kuvan tavoin usein myös nystykarvaiset. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca – himmeätädykkeen verhiö on lähes tyveen asti 4-liuskainen. Liuskat ovat pitkulaisen puikeat tai soikeat ja tylpähköpäiset. Ne eivät ole tyveltään yhtään limittäisiä. Liuskat ovat kukintavaiheessa noin 3-4 mm pitkät ja kauttaaltaan karvaiset sekä kuvan tavoin usein myös nystykarvaiset. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca - himmeätädyke ei monen muun kasvin ohella aina suostu noudattamaan tuntomerkkejään. Toisinaan luonto keppostelee ahtailla lainalaisuuksilla. Edeltävässä kuvailutekstissä ja kuvien teksteissä on esitelty, kuinka teriö ja verhiö ovat tädykkeiden tapaan neliliuskaisia. Kuitenkin kuvan kukassa on kuusiliuskainen teriö ja verhiö. Teriönliuskojen muoto on säilynyt samana kuin ns. normaaleissakin kukissa. Viisi niistä on pyöreitä ja yksi muita kapeampi. Lukumääränsä vuoksi liuskat ovat osin lomittaisia. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca – himmeätädyke ei monen muun kasvin ohella aina suostu noudattamaan tuntomerkkejään. Toisinaan luonto keppostelee ahtailla lainalaisuuksilla. Edeltävässä kuvailutekstissä ja kuvien teksteissä on esitelty, kuinka teriö ja verhiö ovat tädykkeiden tapaan neliliuskaisia. Kuitenkin kuvan kukassa on kuusiliuskainen teriö ja verhiö. Teriönliuskojen muoto on säilynyt samana kuin ns. normaaleissakin kukissa. Viisi niistä on pyöreitä ja yksi muita kapeampi. Lukumääränsä vuoksi liuskat ovat osin lomittaisia. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca - himmeätädykkeen poikkeavan kukan erikoisuudet eivät rajoitu vain teriön- ja verhiönliuskoihin. Kukassa on normaalin kahden heteen sijasta kolme hedettä, joista yksi on vielä muita paljon tukevampi ja ponsiltaan kerrannainen. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca – himmeätädykkeen poikkeavan kukan erikoisuudet eivät rajoitu vain teriön- ja verhiönliuskoihin. Kukassa on normaalin kahden heteen sijasta kolme hedettä, joista yksi on vielä muita paljon tukevampi ja ponsiltaan kerrannainen. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca - himmeätädykkeen kota on noin 3-4 mm pitkä ja 5-5,5 mm leveä, herttamainen ja leveähkölovinen. Pinnaltaan se on nystykarvainen ja muuten lyhytkarvainen eikä suonitus ole juurikaan näkyvillä. Kodan kärkiloven pohjaan jäävä emin vartalo on noin loven syvyyden mittainen. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca – himmeätädykkeen kota on noin 3-4 mm pitkä ja 5-5,5 mm leveä, herttamainen ja leveähkölovinen. Pinnaltaan se on nystykarvainen ja muuten lyhytkarvainen eikä suonitus ole juurikaan näkyvillä. Kodan kärkiloven pohjaan jäävä emin vartalo on noin loven syvyyden mittainen. U, Kerava, Imppalanmäki, Kivisillantien eteläpuolen pellonreuna lähellä Keravan, 25.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica opaca - himmeätädykkeen varren karvoitus muodostuu lyhyistä koukkukarvoista ja pitemmistä, suorahkoista hapsi- tai nystykarvoista. Lehtilapa on sulkasuoninen ja malliltaan leveänpuikea sekä laidoiltaan iso- ja lyhythampainen. Pituutta sillä on tavallisesti noin 0,5-1,5 cm ja leveyttä lähes saman verran. Ruoti ja lehdet molemmin puolin ovat karvaiset ja nystykarvaiset.
Veronica opaca – himmeätädykkeen varren karvoitus muodostuu lyhyistä koukkukarvoista ja pitemmistä, suorahkoista hapsi- tai nystykarvoista. Lehtilapa on sulkasuoninen ja malliltaan leveänpuikea sekä laidoiltaan iso- ja lyhythampainen. Pituutta sillä on tavallisesti noin 0,5-1,5 cm ja leveyttä lähes saman verran. Ruoti ja lehdet molemmin puolin ovat karvaiset ja nystykarvaiset.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto