Veronica spicata – tähkätädyke

  • Veronica spicata L. – tähkätädyke
  • Veronica L. – tädykkeet
  • Plantaginaceae – ratamokasvit (aikaisemmin Schrophulariaceae – naamakukkaiskasvit)

Tähkätädyke, Veronica spicata, on monivuotinen ja tavallisesti noin 15-40 cm korkea ruoho, joka on yleensä tyveltä koheneva mutta muuten pysty. Juurakko on vaakasuoraan kasvava, haarova ja rönsyävä. Varsi on liereä, vihreä, harmaanvihreä tai punertava ja tiheästi lyhytkarvainen sekä usein myös nystykarvainen.

Lehdet ovat vastakkaiset ja ruodilliset. Ruoti on kouruinen, karvainen ja ylöspäin lyhenevä niin, että alimmissa lehdissä se voi olla jopa 20 mm ja ylimmissä vain 2-3 mm pitkä. Lehtilavan muoto vaihtelee soikeasta kapeansoikean kautta suikeaan ja pituutta sillä on tavallisesti noin 2-6 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa lehtimuodosta riippuen noin 0,5-2 cm. Laidat ovat matalahkosti sahahampaiset. Ylimmissä lehdissä ne voivat olla matalanyhäiset tai ehyehköt. Lehtilapa on vihreä ja molemmin puolin tiheään nysty- ja lyhytkarvainen.

Kukinto on hyvin tiheä, tähkämäinen ja yleensä noin 3-9 cm pitkä latvaterttu, mihin lajin tieteellinen ja suomalainen nimi viittaavat. Toisinaan latvatertun alapuolella voi olla 1-2 pienempää sivutähkää, mutta usein kukinnon haaroittuminen on merkki risteytymisestä tai takaisin risteytymisestä rantatädykkeen, V. longifolia, kanssa. Kukkaperä on tukilehdellinen ja noin 1 mm pitkä. Tukilehdet ovat hyvin kapeat ja yleensä noin 2-4 mm pitkät. Verhiö on lähes tyveen asti 4-liuskainen. Liuskat ovat kapeansoikeahkot ja suippopäiset sekä tavallisesti noin 2,5-3,5 mm pitkät. Kukkaperät, tukilehdet ja verhiöt ovat tiheään karvaisia ja nystykarvaisia.

Teriö on yhdislehtinen, ratasmainen ja 4-liuskainen sekä sininen tai sinipunainen ja harvoin valkoinen. Se on tavallisesti noin 6-8 mm leveä ja torvi on noin 1,5 mm pitkä. Teriönliuskat ovat noin 3-4 mm pitkiä. Ylin niistä on lähes pitkänpyöreä ja muut kolme selvästi kapeampia ja suippopäisiä. Heteitä on 2 ja ne ovat noin 5-6 mm pitkiä ja sinisävyisiä. Emin vartaloita ja luotteja on 1. Hedelmä on noin 3-4 mm pitkä ja 2,5-3 mm leveä sekä lähes pallomainen ja kellan- tai vaaleanruskea kota, joka on ainakin kärkiosastaan nystykarvainen. Siemen on soikea, noin 1 mm pitkä ja kellertävä. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.

Tähkätädyke on Suomessa alkuperäinen Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan eliömaakunnissa sekä muinaistulokas Etelä-Karjalan eliömaakunnassa. Se on Ahvenanmaalla yleisehkö mutta muualla harvinainen. Tällä vuosituhannella sitä on tavattu harvinaisena tulokkaana myös Etelä-Hämeen, Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan eliömaakunnista. Laji on kalkinsuosija ja kasvaa lähinnä kuivilla kallio-, somerikko- ja hiekkakedoilla. Muissa Pohjoismaissa tähkätädyke kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Tähkätädykkeen lähilaji on rantatädyke, V. longifolia. Se on kuitenkin tavallisesti noin 30-90 cm korkea ja yleensä kukinnoltaan haarova. Lehdet ovat usein kolmittain ja ne ovat muodoltaan lähinnä kapeanpuikeat. Lapa on aika syvään sahalaitainen ja kalju tai harvakarvainen. Rantatädyke on nimensä mukaisesti enemmän rantakasvi, vaikka sen voi tavata myös niityiltä ja pientareilta. Tähkä- ja rantatädyke kuitenkin risteytyvät keskenään ja risteymät ovat lisääntymiskykyisiä. Syntyy myös risteytymiä takaisin kantalajeihin. Tällöin voi toisinaan olla vaikea vetää ehdotonta rajaa lajien välille. Tästä antaa viitteitä myös alla oleva kuvasarja.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle tähkätädykkeen esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Veronica spicata - tähkätädyke viihtyy kalkkipitoisilla kedoilla avokalliopintojen liepeillä. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata – tähkätädyke viihtyy kalkkipitoisilla kedoilla avokalliopintojen liepeillä. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata - tähkätädykkeen juurakko on vaakasuoraan kasvava ja haarova. Niinpä siitä usein nousee varsiryhmiä. Yleensä varsissa on vain yksi latvatähkä, mutta joskus sen alapuolisiin lehtihankoihin voi kasvaa yksi tai kaksi pienempää lisätähkää, kuten kuvan vasemmanpuoleisessa varressa. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata – tähkätädykkeen juurakko on vaakasuoraan kasvava ja haarova. Niinpä siitä usein nousee varsiryhmiä. Yleensä varsissa on vain yksi latvatähkä, mutta joskus sen alapuolisiin lehtihankoihin voi kasvaa yksi tai kaksi pienempää lisätähkää, kuten kuvan vasemmanpuoleisessa varressa. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata - tähkätädyke kasvaa tavallisesti noin 15-40 cm korkeaksi. Sen varsi on tyveltä koheneva mutta muuten pysty. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata – tähkätädyke kasvaa tavallisesti noin 15-40 cm korkeaksi. Sen varsi on tyveltä koheneva mutta muuten pysty. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata - tähkätädykkeen kukinto on tähkämäinen latvaterttu, joka on yleensä noin 3-9 cm pitkä. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata – tähkätädykkeen kukinto on tähkämäinen latvaterttu, joka on yleensä noin 3-9 cm pitkä. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata - tähkätädykkeen hyvin tiheän ja tähkämäisen latvatertun kukat ovat yleensä siniset tai sinipunaiset ja harvoin valkoiset. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata – tähkätädykkeen hyvin tiheän ja tähkämäisen latvatertun kukat ovat yleensä siniset tai sinipunaiset ja harvoin valkoiset. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata - tähkätädykkeen teriö on yhdislehtinen, ratasmainen ja neliliuskainen. Se on tavallisesti noin 6-8 mm leveä. Teriönliuskat ovat noin 3-4 mm pitkiä. Ylin niistä on lähes pitkänpyöreä ja muut kolme selvästi kapeampia ja suippopäisiä. Heteitä on kaksi ja ne ovat noin 5-6 mm pitkiä ulottuen kauas teriön ulkopuolelle. Emin vartaloita ja luotteja on yksi. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata – tähkätädykkeen teriö on yhdislehtinen, ratasmainen ja neliliuskainen. Se on tavallisesti noin 6-8 mm leveä. Teriönliuskat ovat noin 3-4 mm pitkiä. Ylin niistä on lähes pitkänpyöreä ja muut kolme selvästi kapeampia ja suippopäisiä. Heteitä on kaksi ja ne ovat noin 5-6 mm pitkiä ulottuen kauas teriön ulkopuolelle. Emin vartaloita ja luotteja on yksi. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata - tähkätädykkeen kukan verhiö on kukinnon tiheyden vuoksi näkyvissä vain nuppuvaiheisissa kukissa. Piiloon jäävä kukkaperä on noin 1 mm pitkä. Neliliuskaisen verhiön liuskat ovat kapeansoikeahkot ja suippopäiset sekä tavallisesti noin 2,5-3,5 mm pitkät. Verhiö on tiheään karvainen ja nystykarvainen. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata – tähkätädykkeen kukan verhiö on kukinnon tiheyden vuoksi näkyvissä vain nuppuvaiheisissa kukissa. Piiloon jäävä kukkaperä on noin 1 mm pitkä. Neliliuskaisen verhiön liuskat ovat kapeansoikeahkot ja suippopäiset sekä tavallisesti noin 2,5-3,5 mm pitkät. Verhiö on tiheään karvainen ja nystykarvainen. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata - tähkätädykkeen kota on noin 3-4 mm pitkä ja 2,5-3 mm leveä sekä lähes pallomainen ja kellan- tai vaaleanruskea. Se on ainakin kärkiosastaan nystykarvainen ja aukeaa halkeamalla yläosastaan. V, Salo, Suomusjärvi, Arpalahti - Lemula, Laukkallio, luonnonsuojelualue, 22.8.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata – tähkätädykkeen kota on noin 3-4 mm pitkä ja 2,5-3 mm leveä sekä lähes pallomainen ja kellan- tai vaaleanruskea. Se on ainakin kärkiosastaan nystykarvainen ja aukeaa halkeamalla yläosastaan. V, Salo, Suomusjärvi, Arpalahti – Lemula, Laukkallio, luonnonsuojelualue, 22.8.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata - tähkätädykkeen alimmat lehdet voivat olla soikeat ja kaksi senttiä leveät, kuten kuvassa. Muoto kuitenkin vaihtelee ja alimmat lehdet saattavat olla myös kapeansoikeat tai lähes suikeat. Alimmilla lehdillä ruodin pituus on tavallisesti enintään kaksi senttiä. V, Salo, Suomusjärvi, Arpalahti - Lemula, Laukkallio, luonnonsuojelualue, 22.8.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata – tähkätädykkeen alimmat lehdet voivat olla soikeat ja kaksi senttiä leveät, kuten kuvassa. Muoto kuitenkin vaihtelee ja alimmat lehdet saattavat olla myös kapeansoikeat tai lähes suikeat. Alimmilla lehdillä ruodin pituus on tavallisesti enintään kaksi senttiä. V, Salo, Suomusjärvi, Arpalahti – Lemula, Laukkallio, luonnonsuojelualue, 22.8.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata - tähkätädykkeen varsi on vihreä, kuvan tavoin harmaanvihreä tai punertava. Varsilehdet ovat vastakkaiset ja ruodilliset. Ruoti on kouruinen, karvainen ja ylöspäin lyhenevä niin, että ylimmissä lehdissä se voi olla vain 2-3 mm pitkä. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata – tähkätädykkeen varsi on vihreä, kuvan tavoin harmaanvihreä tai punertava. Varsilehdet ovat vastakkaiset ja ruodilliset. Ruoti on kouruinen, karvainen ja ylöspäin lyhenevä niin, että ylimmissä lehdissä se voi olla vain 2-3 mm pitkä. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata - tähkätädykkeen lehtilavalla on pituutta tavallisesti noin 2-6 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa lehtimuodosta riippuen noin 0,5-2 cm. Laidat ovat matalahkosti sahahampaiset. Lehti on molemmin puolin tiheään nysty- ja lyhytkarvainen. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata – tähkätädykkeen lehtilavalla on pituutta tavallisesti noin 2-6 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa lehtimuodosta riippuen noin 0,5-2 cm. Laidat ovat matalahkosti sahahampaiset. Lehti on molemmin puolin tiheään nysty- ja lyhytkarvainen. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata - tähkätädykkeen varsi on tiheään karvainen ja nystykarvainen. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata – tähkätädykkeen varsi on tiheään karvainen ja nystykarvainen. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tähkätädykkeen, Veronica spicata ja rantatädykkeen, V. longifolia, risteytyminen

Veronica spicata - tähkätädyke risteytyy samankaltaisen mutta kookkaamman rantatädykkeen, V. longifolia, kanssa. Risteymät ovat lisääntymiskykyisiä ja voivat risteytyä takaisin myös kantalajeihinsa. Melkoisella varmuudella voi sanoa, että kuvan etualan kolmivartisessa yksilössä on perimäainesta myös rantatädykkeestä. Kukinto on jopa runsaasti haarova. Risteytyminen on sotkenut myös varsilehtien jaon. Ne eivät ole vastakkain tai kolmittain, kuten kantalajeilla, vaan yksittäin kierteisesti. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata – tähkätädyke risteytyy samankaltaisen mutta kookkaamman rantatädykkeen, V. longifolia, kanssa. Risteymät ovat lisääntymiskykyisiä ja voivat risteytyä takaisin myös kantalajeihinsa. Melkoisella varmuudella voi sanoa, että kuvan etualan kolmivartisessa yksilössä on perimäainesta myös rantatädykkeestä. Kukinto on jopa runsaasti haarova. Risteytyminen on sotkenut myös varsilehtien jaon. Ne eivät ole vastakkain tai kolmittain, kuten kantalajeilla, vaan yksittäin kierteisesti. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata - tähkätädykkeen ja V. longifolia - rantatädykkeen risteymän latvaterttu on usein myös tähkätädykkeen normaalimittoja (noin 3-9 cm) pitempi. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica spicata – tähkätädykkeen ja V. longifolia – rantatädykkeen risteymän latvaterttu on usein myös tähkätädykkeen normaalimittoja (noin 3-9 cm) pitempi. A, Eckerö, Käringsundby, rantakallioketo Käringsundsvägenin varrella, 9.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto