Actaea erythrocarpa – punakonnanmarja

  • Actaea erythrocarpa (Fisch. & C. A. Mey.) Freyn – punakonnanmarja
  • Actaea L. – konnanmarjat
  • Ranunculaceae – leinikkikasvit

Punakonnanmarja, Actaea erythrocarpa, on monivuotinen, ja tavallisesti noin 20-50 cm korkea, myrkyllinen ruoho. Juurakko on lyhyehkö, viisto, tummanruskea ja puutunut sekä pitkäjuurinen. Varsi on pystyhkö, lehdekäs, haaraton tai haarova ja nivelkohdistaan kulmikkaasti mutkitteleva. Se on vihreä tai punertavan ruskeahko, liereä ja muuten kalju, mutta kärjestään ja kukintohaaroistaan pinnanmyötäisesti hyvin hienokarvainen (karvat näkyvät vain suurennoksessa). Varren tyvellä on talvehtimissilmun suomujen jäänteitä. Laji kasvaa usein monivartisina ja -lehtisinä kasvustoina.

Punakonnanmarjalla on pitempiruotisia tyvilehtiä ja lyhyempiruotisia varsilehtiä. Ruoti on varren kaltainen ja tyvilehdillä yleensä noin 20-30 cm pitkä sekä varsilehdillä noin 0,5-12 cm pitkä. Tyvilehtien lapa on lähes tai aivan vaakatasoinen, kolmiomainen ja tavallisesti 4 tai toisinaan 5 kertaa jakoinen. Lapa on pituuttaan leveämpi, yleensä noin 25-35 cm pitkä ja noin 30-40 cm leveä. Varsilehtiä on tavallisesti 1-3 ja niiden lapa on tyvilehtien kaltainen mutta 3-4 kertaa jakoinen sekä yleensä noin 10-25 cm pitkä ja noin 15-35 cm leveä. Ylin lehti voi  olla em. mittoja pienempikin ja vain 2 kertaa jakoinen. Laparanka ja lehdykkäperät ovat varren yläosan tavoin hienokarvaiset. Lehdykät ovat soikeita, puikeita tai suikeahkoja, kiila- tai tylppätyvisiä ja pitkäsuippuisen teräväkärkisiä sekä laidoiltaan iso- ja terävähampaisia. Ne ovat päältä kaljuja, vaaleahkon vihreitä ja myöhemmin kellanvihreitä sekä alapinnaltaan kaljuhkoja tai koholla olevista suonistaan hyvin hienokarvaisia ja vaalean sinertävänvihreitä. Päätölehdykkä on tavallisesti muita kookkaampi ja leveämpi sekä ehyt tai 3-liuskainen. Kolmiliuskaisissa lehdissä keskiliuska on huomattavasti muita pitempi ja sen kärkihammas on laidan hampaita selvästi pitempi. Yksittäiset lehdykät ovat perättömiä tai perällisiä ja enimmäkseen noin 2-7 cm pitkiä sekä  leveimmältä kohtaa noin 1-3 cm leveitä paitsi päätölehdykät, jotka  ovat leveimmältä kohtaa yleensä noin 3-5 cm leveitä.

Varren kärki on haaraton tai toisinaan 2- ja harvemmin 3-haarainen. Varren tai sen haarojen kärjessä on yleisväriltään valkoinen, pysty, tiheä ja tähkämäinen terttu, joka on yleensä 10-30-kukkainen. Lisäksi tertun alapuolella on usein 1-2 erillistä kukkaa tai toisinaan muutaman kukan sivuterttu. Tiheä kukinto-osa on lähinnä lieriömäinen ja tavallisesti noin 2-4 cm pitkä sekä noin 1,5-2,5 cm leveä. Kukat ovat tuoksuttomat, tukilehdelliset ja perälliset sekä noin 7-9 mm leveät. Tukilehdet ovat lähes tasasoukat ja noin 0,5-3 mm pitkät. Kukkaperä on ohut, siirottava, lähes valkoinen tai kellanvihertävä, hedelmävaiheessa usein punertava ja hyvin hienokarvainen sekä noin 2-7 mm pitkä. Lyhimmillään se on tertun kärkiosassa. Tertun alapuolisissa, erillisissä kukissa perä on usein 8-15 mm pitkä. Hedelmävaiheessa tertun pisimmät perät ovat tavallisesti noin 7-10 mm.

Kukassa on 3-5 verholehteä, jotka ovat lähinnä leveänsoikeat, kuperat ja noin 2,5-3 mm pitkät sekä noin 1-1,5 mm leveät. Ne ovat yleensä vihertävät ja erityisesti kärjestään punaiset. Verholehdet ovat nähtävillä kukan nuppuvaiheessa ja avautuessa, mutta karisevat sen jälkeen. Terälehtiä on 0-2. Ne ovat lähinnä lusikkamaiset, hyvin kapeatyviset ja noin 3-4 mm pitkät sekä soikeahkosta kärkiosastaan enintään noin 1 mm leveät. Myös ne varisevat varhain, yleensä kesken täyden kukinnan. Heteitä on tavallisesti 15-20 ja ne ovat noin 6 mm pitkät. Palho on litteä ja ponsi pieni sekä siitepölyvaiheessa kukan valkoisesta yleisväristä poiketen kellertävä tai harvoin punertava. Emiö on 1-lehtinen ja -luottinen. Litteän levymäinen, hieman kaareva luotti on sikiäimen kärjessä ilman näkyvää vartaloa. Sikiäin on soikeahko, noin 3 mm pitkä ja noin 1-1,5 mm leveä sekä aluksi kellertävä ja myöhemmin vihertävä. Hedelmä on pitkänpyöreä, aluksi vihreä ja kypsänä punainen, monisiemeninen marja, joka on tavallisesti noin 7-9 mm pitkä. Siemeniä on 7-9 ja ne ovat puolipyöreitä, litteitä sekä 2,5-3 mm pitkiä. Kukinta-aika on kesäkuu.

Punakonnanmarja on alkuperäinen laji Suomessa. Se kasvaa harvinaisehkona Kainuun, Koillismaan, Perä-Pohjanmaan, Kittilän lapin ja Sompion Lapin eliömaakunnissa sekä hyvin harvinaisena Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Oulun Pohjanmaan ja Enontekiön Lapin eliömaakunnissa. Kasvupaikkoina ovat lähinnä kuivahkot lehtometsät, kallioseinämien alustat, puronvarret ja rantatörmät. Laji on kalkinsuosija. Muissa Pohjoismaissa punakonnanmarja kasvaa vain Pohjois-Ruotsissa.

Pölyttäjinä yleisimpiä lienevät kärpäset ja tietyt kovakuoriaiset. Terälehtien tyvellä ei ole mesiäisiä. Heteet muodostavat kukan uloimman osan ja niitä on runsaasti, joten kukkaa tutkivat hyönteiset joutuvat väkisinkin niiden ja keskellä olevan luotin kanssa tekemisiin. Marjoja syntyy myös itsepölytyksen tuloksena, joten sato on yleensä hyvä. Marja on muun kasvin tavoin hyvin myrkyllinen ja marjat ovat aiheuttaneet Suomessakin joitakin myrkytyskuolemia. Myrkyistä huolimatta linnut pystyvät syömään marjoja ja levittävät siemeniä.

Suomessa kasvaa etelästä päin Perä-Pohjanmaan ja Koillismaan linjalle saakka myös toinen suvun laji, mustakonnanmarja, A. spicata, joka kypsämarjaisena on nimensä mukaisesti helppo erottaa punakonnanmarjasta. Ilman marjoja erojen löytäminen vaatii lähempää tarkastelua. Mustakonnanmarjan lehtilapa on 3 kertaa jakoinen ja sen lehdykät ovat leveämpiä ja kärjestään lyhytsuippuisempia tai tylpähköjä. Lehtilapa on myös myöhemmin kesällä tummemman vihreä. Lajit voivat yhteisillä kasvupaikoilla risteytyä keskenään. Jos marjoja kehittyy, ne ovat epämuodostuneita ja mustanpunaisia. Suomessa on harvinaisena koristekasvina käytetty Pohjois-Amerikasta kotoisin olevaa lännenkonnanmarjaa, A. rubra, joka toisinaan voi villiytyä lehtoihin ja metsiköihin. Sen tieteellinen lajinimi viittaa punaisiin marjoihin. Muutenkin se on punakonnanmarjan kaltainen jopa niin, että niitä on pidetty saman lajin alalajeina. Lännenkonnanmarja on kuitenkin kookkaampi ja rotevampi. Kukinto on isompi ja erityisesti leveämpi sekä munanmuotoinen. Kukkaperät ovat noin 10-15 mm pitkät ja marjat 10-14 mm pitkät. Valtaosa lännenkonnanmarjan todetuista villiytymistä on punakonnanmarjan esiintymisalueen eteläpuolella.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle punakonnanmarjan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Actaea erythrocarpa - punakonnanmarja on Suomessa pohjoinen kasvi. Se kasvaa erityisesti kuivahkoissa lehtometsissä, kallioseinämien juurilla, purojen varsilla ja rantatörmillä. Laji on kalkinsuosija. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Oulankajoen eteläpuolen rantametsä Kiutakönkään kohdalla, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa – punakonnanmarja on Suomessa pohjoinen kasvi. Se kasvaa erityisesti kuivahkoissa lehtometsissä, kallioseinämien juurilla, purojen varsilla ja rantatörmillä. Laji on kalkinsuosija. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Oulankajoen eteläpuolen rantametsä Kiutakönkään kohdalla, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa - punakonnanmarjan jakautuvien lehtien lehdykät ovat soikeita, puikeita tai suikeahkoja ja pitkäsuippuisen teräväkärkisiä. Suomessa kasvaa luontaisesti toinenkin konnanmarjalaji, eteläisempi mustakonnanmarja, A. spicata, jonka lehdykät ovat leveämpiä ja kärjestään lyhytsuippuisempia tai tylpähköjä. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Oulankajoen eteläpuolen rantametsä Kiutakönkään kohdalla, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa – punakonnanmarjan jakautuvien lehtien lehdykät ovat soikeita, puikeita tai suikeahkoja ja pitkäsuippuisen teräväkärkisiä. Suomessa kasvaa luontaisesti toinenkin konnanmarjalaji, eteläisempi mustakonnanmarja, A. spicata, jonka lehdykät ovat leveämpiä ja kärjestään lyhytsuippuisempia tai tylpähköjä. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Oulankajoen eteläpuolen rantametsä Kiutakönkään kohdalla, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa - punakonnanmarjalla on pitkäruotisia tyvilehtiä ja lyhyempiruotisia varsilehtiä. Tyvilehtien (kuvassa oikealla) lapa on lähes tai aivan vaakatasoinen, kolmiomainen ja tavallisesti neljä tai toisinaan viisi kertaa jakoinen. Lapa on pituuttaan leveämpi, yleensä noin 25-35 cm pitkä ja noin 30-40 cm leveä. Lehtien vihreys on läpi kesän vaalea. Mustakonnanmarjalla, A. spicata, lehdet tummenevat kesän edetessä ja tyvilehdet ovat kolme kertaa jakoisia. Ks, Kuusamo, Juuma, Pessanvaara, Jyrävänjärven länsipuoli, Jyrävää kohti vievän polun varsi, 8.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa – punakonnanmarjalla on pitkäruotisia tyvilehtiä ja lyhyempiruotisia varsilehtiä. Tyvilehtien (kuvassa oikealla) lapa on lähes tai aivan vaakatasoinen, kolmiomainen ja tavallisesti neljä tai toisinaan viisi kertaa jakoinen. Lapa on pituuttaan leveämpi, yleensä noin 25-35 cm pitkä ja noin 30-40 cm leveä. Lehtien vihreys on läpi kesän vaalea. Mustakonnanmarjalla, A. spicata, lehdet tummenevat kesän edetessä ja tyvilehdet ovat kolme kertaa jakoisia. Ks, Kuusamo, Juuma, Pessanvaara, Jyrävänjärven länsipuoli, Jyrävää kohti vievän polun varsi, 8.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa - punakonnanmarja on tavallisesti noin 20-50 cm korkea. Varsi on nivelkohdistaan kulmikkaasti mutkitteleva. Varsilehtiä on tavallisesti yhdestä kolmeen. Ne ovat tyvilehtien kaltaisia mutta pienempiä ja yleensä kolme kertaa jakoisia. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Kiutavaaran ja Oulankajoen pohjoispuolella oleva Rytilammen luontopolku, Rytiköngäs, puroputouksen alapuoli, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa – punakonnanmarja on tavallisesti noin 20-50 cm korkea. Varsi on nivelkohdistaan kulmikkaasti mutkitteleva. Varsilehtiä on tavallisesti yhdestä kolmeen. Ne ovat tyvilehtien kaltaisia mutta pienempiä ja yleensä kolme kertaa jakoisia. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Kiutavaaran ja Oulankajoen pohjoispuolella oleva Rytilammen luontopolku, Rytiköngäs, puroputouksen alapuoli, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa - punakonnanmarjan kukinto on kasvin muuhun kokoon ja rehevyyteen nähden vaatimaton. Kukat ovat myös tuoksuttomia. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Oulankajoen eteläpuolen rantametsä Kiutakönkään kohdalla, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa – punakonnanmarjan kukinto on kasvin muuhun kokoon ja rehevyyteen nähden vaatimaton. Kukat ovat myös tuoksuttomia. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Oulankajoen eteläpuolen rantametsä Kiutakönkään kohdalla, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa - punakonnanmarjan tähkämäinen kukintoterttu on varren tai sen haarojen kärjessä. Se on pysty, tiheä ja yleensä 10-30-kukkainen. Lisäksi tertun alapuolella on usein yksi tai kaksi erillistä kukkaa tai toisinaan muutaman kukan sivuterttu. Tiheä kukinto-osa on tavallisesti noin 2-4 cm pitkä ja noin 1,5-2,5 cm leveä. Ks, Kuusamo, Juuma, Ala-Juuma-järven koilliskulma, mm. Myllykoskelle ja Jyrävälle vievän polun alussa olevan, jyrkkäseinämäisen rantakallion sivu, 15.6.2019. Kuva Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa – punakonnanmarjan tähkämäinen kukintoterttu on varren tai sen haarojen kärjessä. Se on pysty, tiheä ja yleensä 10-30-kukkainen. Lisäksi tertun alapuolella on usein yksi tai kaksi erillistä kukkaa tai toisinaan muutaman kukan sivuterttu. Tiheä kukinto-osa on tavallisesti noin 2-4 cm pitkä ja noin 1,5-2,5 cm leveä. Ks, Kuusamo, Juuma, Ala-Juuma-järven koilliskulma, mm. Myllykoskelle ja Jyrävälle vievän polun alussa olevan, jyrkkäseinämäisen rantakallion sivu, 15.6.2019. Kuva Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa - punakonnanmarjan kukinto on yleisväriltään valkoinen ja kukkien näkyvin osuus on runsaalla hedekimpulla. Terälehdet puuttuvat, kuten kuvassa, usein kokonaan. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Oulankajoen eteläpuolen rantametsä luontokeskuksesta Kiutakönkäälle vievän polun yläpuolella, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa – punakonnanmarjan kukinto on yleisväriltään valkoinen ja kukkien näkyvin osuus on runsaalla hedekimpulla. Terälehdet puuttuvat, kuten kuvassa, usein kokonaan. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Oulankajoen eteläpuolen rantametsä luontokeskuksesta Kiutakönkäälle vievän polun yläpuolella, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa - punakonnanmarjan kukat ovat tukilehdelliset, perälliset ja noin 7-9 mm leveät. Tukilehdet ovat lähes tasasoukat ja noin 0,5-3 mm pitkät. Kukkaperä on siirottava, kukkimisvaiheessa lähes valkoinen tai kellanvihertävä ja noin 2-7 mm pitkä. Lyhimmillään se on tertun kärkiosassa. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Kiutavaaran ja Oulankajoen pohjoispuolella oleva Rytilammen luontopolku, Rytiköngäs, puroputouksen alapuoli, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa – punakonnanmarjan kukat ovat tukilehdelliset, perälliset ja noin 7-9 mm leveät. Tukilehdet ovat lähes tasasoukat ja noin 0,5-3 mm pitkät. Kukkaperä on siirottava, kukkimisvaiheessa lähes valkoinen tai kellanvihertävä ja noin 2-7 mm pitkä. Lyhimmillään se on tertun kärkiosassa. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Kiutavaaran ja Oulankajoen pohjoispuolella oleva Rytilammen luontopolku, Rytiköngäs, puroputouksen alapuoli, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa - punakonnanmarjan kukassa on 3-5 verholehteä, jotka ovat noin 2,5-3 mm pitkät. Ne ovat yleensä vihertävät ja erityisesti kärjestään punaiset. Verholehdet ovat nähtävillä kukan nuppuvaiheessa ja avautuessa, mutta karisevat sen jälkeen. Terälehtiä on nollasta kahteen. Kuvan kukinnossa on yksi terälehti ainakin kahdessa kukassa. Ne ovat lähinnä lusikkamaiset, hyvin kapeatyviset ja noin 3-4 mm pitkät. Myös vähäiset terälehdet varisevat varhain. Heteitä on tavallisesti 15-20 ja ne ovat noin 6 mm pitkät. Sikiäin on soikeahko, noin 3 mm pitkä ja aluksi kellertävä sekä myöhemmin vihertävä. Litteän levymäinen, hieman kaareva luotti on suoraan sikiäimen kärjessä. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Kiutavaaran ja Oulankajoen pohjoispuolella oleva Rytilammen luontopolku, Rytiköngäs, puroputouksen alapuoli, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa – punakonnanmarjan kukassa on 3-5 verholehteä, jotka ovat noin 2,5-3 mm pitkät. Ne ovat yleensä vihertävät ja erityisesti kärjestään punaiset. Verholehdet ovat nähtävillä kukan nuppuvaiheessa ja avautuessa, mutta karisevat sen jälkeen. Terälehtiä on nollasta kahteen. Kuvan kukinnossa on yksi terälehti ainakin kahdessa kukassa. Ne ovat lähinnä lusikkamaiset, hyvin kapeatyviset ja noin 3-4 mm pitkät. Myös vähäiset terälehdet varisevat varhain. Heteitä on tavallisesti 15-20 ja ne ovat noin 6 mm pitkät. Sikiäin on soikeahko, noin 3 mm pitkä ja aluksi kellertävä sekä myöhemmin vihertävä. Litteän levymäinen, hieman kaareva luotti on suoraan sikiäimen kärjessä. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Kiutavaaran ja Oulankajoen pohjoispuolella oleva Rytilammen luontopolku, Rytiköngäs, puroputouksen alapuoli, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa - punakonnanmarjan marjat ovat pitkänpyöreitä, aluksi vihreitä ja kypsänä punaisia. Marja on tavallisesti noin 7-9 mm pitkä ja siinä on 7-9 siementä. Marja on muun kasvin tavoin hyvin myrkyllinen, mutta linnut pystyvät niitä kuitenkin syömään ja samalla levittävät siemeniä uusiin kasvupaikkoihin. Ks, Kuusamo, Juuma, Pessanvaara, Jyrävänjärven länsipuoli, Jyrävää kohti vievän polun varsi, 8.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa – punakonnanmarjan marjat ovat pitkänpyöreitä, aluksi vihreitä ja kypsänä punaisia. Marja on tavallisesti noin 7-9 mm pitkä ja siinä on 7-9 siementä. Marja on muun kasvin tavoin hyvin myrkyllinen, mutta linnut pystyvät niitä kuitenkin syömään ja samalla levittävät siemeniä uusiin kasvupaikkoihin. Ks, Kuusamo, Juuma, Pessanvaara, Jyrävänjärven länsipuoli, Jyrävää kohti vievän polun varsi, 8.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa - punakonnanmarjan lehdykät ovat kiila- tai tylppätyvisiä ja pitkäsuippuisen teräväkärkisiä sekä laidoiltaan iso- ja terävähampaisia. Päätölehdykkä on tavallisesti muita kookkaampi ja leveämpi sekä ehyt tai 3-liuskainen. Kolmiliuskaisissa lehdissä keskiliuska on huomattavasti muita pitempi ja sen kärkihammas on laidan hampaita selvästi pitempi. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Oulankajoen eteläpuolen rantametsä luontokeskuksesta Kiutakönkäälle vievän polun yläpuolella, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa – punakonnanmarjan lehdykät ovat kiila- tai tylppätyvisiä ja pitkäsuippuisen teräväkärkisiä sekä laidoiltaan iso- ja terävähampaisia. Päätölehdykkä on tavallisesti muita kookkaampi ja leveämpi sekä ehyt tai 3-liuskainen. Kolmiliuskaisissa lehdissä keskiliuska on huomattavasti muita pitempi ja sen kärkihammas on laidan hampaita selvästi pitempi. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Oulankajoen eteläpuolen rantametsä luontokeskuksesta Kiutakönkäälle vievän polun yläpuolella, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa - punakonnanmarjan lehdykät ovat alapuoleltaan kohosuonisia ja vaalean sinertävänvihreitä. Yksittäiset lehdykät ovat perättömiä tai perällisiä ja enimmäkseen noin 2-7 cm pitkiä sekä leveimmältä kohtaa noin 1-3 cm leveitä paitsi päätölehdykät, jotka ovat leveimmältä kohtaa yleensä noin 3-5 cm leveitä. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Oulankajoen eteläpuolen rantametsä luontokeskuksesta Kiutakönkäälle vievän polun yläpuolella, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea erythrocarpa – punakonnanmarjan lehdykät ovat alapuoleltaan kohosuonisia ja vaalean sinertävänvihreitä. Yksittäiset lehdykät ovat perättömiä tai perällisiä ja enimmäkseen noin 2-7 cm pitkiä sekä leveimmältä kohtaa noin 1-3 cm leveitä paitsi päätölehdykät, jotka ovat leveimmältä kohtaa yleensä noin 3-5 cm leveitä. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulangan kansallispuisto, Oulankajoen eteläpuolen rantametsä luontokeskuksesta Kiutakönkäälle vievän polun yläpuolella, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto