Actaea rubra – lännenkonnanmarja

  • Actaea rubra (Aiton) Willd. – lännenkonnanmarja
  • Actaea L. – konnanmarjat
  • Ranunculaceae – leinikkikasvit

Lännenkonnanmarja, Actaea rubra, on monivuotinen, ja tavallisesti noin 30-80 cm korkea, myrkyllinen ruoho. Juurakko on lyhyehkö, viisto, tummanruskea ja puutunut sekä pitkäjuurinen. Varsi on pystyhkö, roteva, lehdekäs, haaraton tai haarova ja nivelkohdistaan kulmikkaasti mutkitteleva. Se on vihreä, liereä ja muuten kalju, mutta kärjestään ja kukintohaaroistaan hyvin lyhyt- ja hienokarvainen (karvat näkyvät vain suurennoksessa). Varren tyvellä on talvehtimissilmun suomujen jäänteitä. Laji kasvaa usein monivartisina ja -lehtisinä kasvustoina.

Lännenkonnanmarjalla on pitempiruotisia tyvilehtiä ja lyhyempiruotisia varsilehtiä. Ruoti on varren kaltainen ja tyvilehdillä yleensä noin 30-50 cm pitkä. Ylin varsilehti on lähes ruoditon ja alemmilla lehdillä ruoti on tavallisesti noin 5-10 cm pitkä. Tyvilehtien lapa on lähes tai aivan vaakatasoinen, kolmiomainen ja tavallisesti 4 tai toisinaan 5 kertaa jakoinen. Lapa on pituuttaan leveämpi, yleensä noin 30-40 cm pitkä ja noin 35-50 cm leveä. Varsilehtiä on tavallisesti 2-3 ja niiden lapa on tyvilehtien kaltainen mutta 3-4 kertaa jakoinen sekä yleensä noin 20-35 cm pitkä ja noin 25-40 cm leveä. Ylin lehti voi  olla em. mittoja pienempikin ja vain 2 kertaa jakoinen. Laparanka ja lehdykkäperät ovat varren yläosan tavoin hienokarvaiset. Lehdykät ovat lähinnä soikeita tai puikeita, kiila-, pyöreä- tai tylppätyvisiä ja pitkäsuippuisen teräväkärkisiä sekä laidoiltaan iso- ja terävähampaisia. Ne ovat päältä kaljuja ja vaaleahkon vihreitä sekä alapinnaltaan kaljuhkoja tai koholla olevista suonistaan hyvin hienokarvaisia ja vaaleanvihreitä tai sinertävänvihreitä. Päätölehdykkä on tavallisesti muita kookkaampi ja leveämpi sekä ehyt tai 3-liuskainen. Kolmiliuskaisissa lehdissä keskiliuska on huomattavasti muita pitempi ja sen kärkihammas on laidan hampaita selvästi pitempi. Yksittäiset lehdykät ovat perättömiä tai perällisiä ja enimmäkseen noin 4-10 cm pitkiä sekä  leveimmältä kohtaa noin 2-5 cm leveitä paitsi päätölehdykät, jotka  ovat leveimmältä kohtaa yleensä noin 4-8 cm leveitä.

Varren kärki on haaraton tai toisinaan 2- ja harvemmin 3-haarainen. Varren tai sen haarojen kärjessä on yleisväriltään valkoinen, pysty, tiheä ja tähkämäinen terttu, joka on yleensä 20-40-kukkainen. Lisäksi tertun alapuolella on usein 1-2 erillistä kukkaa tai toisinaan pieni sivuterttu. Tiheä kukinto-osa on lähinnä munanmuotoinen ja tavallisesti noin 4,5-6,5 cm pitkä sekä noin 3,5-4,5 cm leveä. Kukat ovat tuoksuvat, tukilehdelliset ja perälliset sekä noin 10-12 mm leveät. Tukilehdet ovat lähes tasasoukat ja noin 1-3 mm pitkät. Kukkaperä on ohut, siirottava, valkoinen tai kellertävä ja hedelmävaiheessa vihreä tai punertava sekä hyvin hienokarvainen ja noin 5-15 mm pitkä. Lyhimmillään se on tertun kärkiosassa. Hedelmävaiheessa pisimmät perät ovat noin 20 mm.

Kukassa on 3-5 verholehteä, jotka ovat lähinnä leveänsoikeat, kuperat ja noin 2,5-3 mm pitkät sekä noin 1-1,5 mm leveät. Verholehdet ovat nähtävillä kukan nuppuvaiheessa ja avautuessa, mutta karisevat sen jälkeen. Terälehtiä on 0-3. Ne ovat lähinnä lusikkamaiset, hyvin kapeatyviset ja noin 4 mm pitkät sekä soikeahkosta kärkiosastaan enintään noin 1,5 mm leveät. Myös ne varisevat varhain, yleensä kesken täyden kukinnan. Heteitä on tavallisesti 15-20 ja ne ovat noin 6-7 mm pitkät. Palho on litteä ja ponsi pieni sekä siitepölyvaiheessa kellertävä. Emiö on 1-lehtinen ja -luottinen. Litteän levymäinen luotti on sikiäimen kärjessä ilman näkyvää vartaloa. Sikiäin on soikeahko, noin 3-4 mm pitkä ja noin 1-1,5 mm leveä sekä aluksi kellertävä ja myöhemmin vihertävä. Hedelmä on pitkänpyöreä tai lähes pyöreähkö, aluksi vihreä ja kypsänä punainen, monisiemeninen marja, joka on tavallisesti noin 10-14 mm pitkä. Siemeniä on noin 6-9 ja ne ovat puolipyöreitä, litteitä sekä 3-3,5 mm pitkiä. Kukinta-aika on kesäkuu.

Lännenkonnanmarja on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se on tuotu Suomeen koristekasviksi ja on vuosien kuluessa villiytynyt muutamin paikoin myös luontoon. Vaikka kasvi on kauttaaltaan myrkyllinen, linnut voivat syödä marjoja ilman myrkytystä ja levittää siemeniä luontoon. Villiytymisiä on varmaan tapahtunut myös luontoon viedyn puutarhajätteen mukana.  Villiytymisiä on raportoitu ainakin Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Hämeen, Pohjois-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakunnissa. Kasvupaikkoina ovat lähinnä lehtometsät ja asutuksen piirissä olevat metsät ja metsiköt sekä niiden laiteet ja tienvarret. Muissa Pohjoismaissa lännenkonnanmarjan villiytymisestä on raportoitu Norjassa.

Lännenkonnanmarja on hyvin läheistä sukua punakonnanmarjalle, A. erythrocarpa. Niitä on myös pidetty saman lajin alalajeina. Catalogue of Life antaa punakonnamarjalle nimeksi A. rubra subsp. rubra ja lännenkonnanmarjalle nimen A. rubra subsp. arguta. Valtaosa lännenkonnanmarjan todetuista villiytymistä on punakonnanmarjan esiintymisalueen eteläpuolella. Punakonnanmarja on yleensä pienempi ja hennompi ja myös sen lehdykät ovat mitoiltaan pienemmät. Sen kukinto on lähinnä lieriömäinen, tavallisesti noin 2-4 cm pitkä ja noin 1,5-2,5 cm leveä. Kukat ovat tuoksuttomat. Kukkaperä on noin 2-7 mm pitkä ja kypsä marja noin 7-9 mm pitkä. Suomessa kasvaa etelästä päin Perä-Pohjanmaan ja Koillismaan linjalle saakka myös toinen suvun luontainen laji, mustakonnanmarja, A. spicata, joka kypsämarjaisena on nimensä mukaisesti helppo erottaa muista konnanmarjoista. Mustakonnanmarjan lehtilapa on 3 kertaa jakoinen ja sen lehdykät ovat kärjestään selvästi lyhytsuippuisempia tai tylpähköjä. Myös päätölehdykän kärkihammas on huomattavasti lyhyempi eikä paljoakaan muita hampaita pitempi.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle lännenkonnanmarjan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Actaea rubra - lännenkonnanmarja on pohjoisamerikkalainen laji, joka on Suomessa paikoin villiytynyt puutarhoista luontoon. Se on niin läheinen punakonnanmarjalle, A. erythrocarpa, että niitä pidetään myös saman lajin alalajeina. Merkittävin ero on mittaluokissa. Lännenkonnanmarja on lähes kaikilta mitoiltaan punakonnanmarjaa isompi. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra – lännenkonnanmarja on pohjoisamerikkalainen laji, joka on Suomessa paikoin villiytynyt puutarhoista luontoon. Se on niin läheinen punakonnanmarjalle, A. erythrocarpa, että niitä pidetään myös saman lajin alalajeina. Merkittävin ero on mittaluokissa. Lännenkonnanmarja on lähes kaikilta mitoiltaan punakonnanmarjaa isompi. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra - lännenkonnanmarja on roteva ja tavallisesti noin 30-80 cm korkea (kuvan kukkavarsi noin 70 cm). Useampaan kertaan jakautuvia varsilehtiä on yleensä 2-3. Kuvassa seuralaisena mm. runsas etelänisotalvikki, Pyrola rotundifolia subsp. rotundifolia. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra – lännenkonnanmarja on roteva ja tavallisesti noin 30-80 cm korkea (kuvan kukkavarsi noin 70 cm). Useampaan kertaan jakautuvia varsilehtiä on yleensä 2-3. Kuvassa seuralaisena mm. runsas etelänisotalvikki, Pyrola rotundifolia subsp. rotundifolia. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra - lännenkonnanmarjan varsilehdet ovat kolme tai neljä kertaa jakoisia ja yleensä noin 20-35 cm pitkiä sekä noin 25-40 cm leveitä. Ylin lehti voi olla pienempikin ja vain kaksi kertaa jakoinen, kuten kuvassa. Lännenkonnanmarjan villiytymät kasvavat suurimmaksi osaksi mustakonnanmarjan, A. spicata, esiintymisalueella. Kukintavaiheessa selvät erot löytyvät lehdistä. Lännenkonnanmarjan lehdykät ovat pitkäsuippuisen teräväkärkisiä. Päätölehdykän kärkihammas on hyvin pitkä ja paljon muita hampaita kookkaampi. Mustakonnanmarjan lehdykät ovat kärjestään selvästi lyhytsuippuisempia tai tylpähköjä. Myös päätölehdykän kärkihammas on huomattavasti lyhyempi eikä paljoakaan muita hampaita pitempi. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra – lännenkonnanmarjan varsilehdet ovat kolme tai neljä kertaa jakoisia ja yleensä noin 20-35 cm pitkiä sekä noin 25-40 cm leveitä. Ylin lehti voi olla pienempikin ja vain kaksi kertaa jakoinen, kuten kuvassa. Lännenkonnanmarjan villiytymät kasvavat suurimmaksi osaksi mustakonnanmarjan, A. spicata, esiintymisalueella. Kukintavaiheessa selvät erot löytyvät lehdistä. Lännenkonnanmarjan lehdykät ovat pitkäsuippuisen teräväkärkisiä. Päätölehdykän kärkihammas on hyvin pitkä ja paljon muita hampaita kookkaampi. Mustakonnanmarjan lehdykät ovat kärjestään selvästi lyhytsuippuisempia tai tylpähköjä. Myös päätölehdykän kärkihammas on huomattavasti lyhyempi eikä paljoakaan muita hampaita pitempi. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra - lännenkonnanmarjan kukinto on pysty, tiheä ja tähkämäinen terttu, joka on yleensä 20-40-kukkainen. Lisäksi tertun alapuolella on usein 1-2 erillistä kukkaa. Tiheä kukinto-osa on lähinnä munanmuotoinen ja tavallisesti noin 4,5-6,5 cm pitkä sekä noin 3,5-4,5 cm leveä. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra – lännenkonnanmarjan kukinto on pysty, tiheä ja tähkämäinen terttu, joka on yleensä 20-40-kukkainen. Lisäksi tertun alapuolella on usein 1-2 erillistä kukkaa. Tiheä kukinto-osa on lähinnä munanmuotoinen ja tavallisesti noin 4,5-6,5 cm pitkä sekä noin 3,5-4,5 cm leveä. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra - lännenkonnanmarjan tertun kukkaperät ovat ohuita, siirottavia ja noin 5-15 mm pitkiä. Verholehdet varisevat jo kukan avautuessa. Terälehdet puuttuvat kokonaan tai niitä on enintään kolme (näkyvillä kuvassa tertun alimmissa kukissa). Ne ovat noin 4 mm pitkät ja varisevat pian. Heteet muodostavat kukan näkyvimmän osan ja niitä on noin 15-20. Ne ovat noin 6-7 mm pitkät. Kuten kuvasta on nähtävissä, myös heteet varisevat heti siitepölyn luovutettuaan. Sikiäin on noin 3-4 mm pitkä ja litteän levymäinen luotti on sen kärjessä ilman näkyvää vartaloa. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra – lännenkonnanmarjan tertun kukkaperät ovat ohuita, siirottavia ja noin 5-15 mm pitkiä. Verholehdet varisevat jo kukan avautuessa. Terälehdet puuttuvat kokonaan tai niitä on enintään kolme (näkyvillä kuvassa tertun alimmissa kukissa). Ne ovat noin 4 mm pitkät ja varisevat pian. Heteet muodostavat kukan näkyvimmän osan ja niitä on noin 15-20. Ne ovat noin 6-7 mm pitkät. Kuten kuvasta on nähtävissä, myös heteet varisevat heti siitepölyn luovutettuaan. Sikiäin on noin 3-4 mm pitkä ja litteän levymäinen luotti on sen kärjessä ilman näkyvää vartaloa. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra - lännenkonnanmarjan pölyttäjinä todennäköisesti toimivat samat kärpäs- ja kovakuoriaislajit kuin mustakonnanmarjallakin, A. spicata. Myös itsepölytys lisännee marjasatoa. Kuvan tertussa yli puolet kukista on kehittynyt marjaksi asti. Pisimmät hedelmäperät ovat noin 20 mm, kun punakonnanmarjalla, A. erythrocarpa, ne ovat tavallisesti enintään 10 mm. Perä on hedelmävaiheessa vihreä tai punertava ja muiden konnanmarjalajien tavoin hienokarvainen. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra – lännenkonnanmarjan pölyttäjinä todennäköisesti toimivat samat kärpäs- ja kovakuoriaislajit kuin mustakonnanmarjallakin, A. spicata. Myös itsepölytys lisännee marjasatoa. Kuvan tertussa yli puolet kukista on kehittynyt marjaksi asti. Pisimmät hedelmäperät ovat noin 20 mm, kun punakonnanmarjalla, A. erythrocarpa, ne ovat tavallisesti enintään 10 mm. Perä on hedelmävaiheessa vihreä tai punertava ja muiden konnanmarjalajien tavoin hienokarvainen. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra - lännenkonnanmarjan punainen marja on pitkänpyöreä tai lähes pyöreähkö ja tavallisesti noin 10-14 mm pitkä. Punakonnanmarjan, A. erythrocarpa, marja on noin 7-9 mm pitkä. Marjan myrkyllisyydestä huolimatta hedelmäliha ja lehdet näyttävät soveltuvan ainakin kotilon ravinnoksi. Myös linnut pystyvät syömään marjoja ja voivat levittää lajia puutarhoista luontoon. Kuvassa kotilon paljastama siemenrakenne näkyy hyvin. Ruskeat, litteät ja puolipyöreät siemenet ovat tiiviissä, noin 6-9 kappaleen pötkössä. Pituutta siemenillä on 3-3,5 mm. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra – lännenkonnanmarjan punainen marja on pitkänpyöreä tai lähes pyöreähkö ja tavallisesti noin 10-14 mm pitkä. Punakonnanmarjan, A. erythrocarpa, marja on noin 7-9 mm pitkä. Marjan myrkyllisyydestä huolimatta hedelmäliha ja lehdet näyttävät soveltuvan ainakin kotilon ravinnoksi. Myös linnut pystyvät syömään marjoja ja voivat levittää lajia puutarhoista luontoon. Kuvassa kotilon paljastama siemenrakenne näkyy hyvin. Ruskeat, litteät ja puolipyöreät siemenet ovat tiiviissä, noin 6-9 kappaleen pötkössä. Pituutta siemenillä on 3-3,5 mm. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra - lännenkonnanmarjan lehdykät ovat lähinnä soikeita tai puikeita, kiila-, pyöreä- tai tylppätyvisiä ja laidoiltaan iso- ja terävähampaisia. Ne ovat päältä vaaleahkon vihreitä. Yksittäiset lehdykät ovat perättömiä tai perällisiä ja enimmäkseen noin 4-10 cm pitkiä sekä leveimmältä kohtaa noin 2-5 cm leveitä paitsi päätölehdykät, jotka ovat leveimmältä kohtaa yleensä noin 4-8 cm leveitä. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra – lännenkonnanmarjan lehdykät ovat lähinnä soikeita tai puikeita, kiila-, pyöreä- tai tylppätyvisiä ja laidoiltaan iso- ja terävähampaisia. Ne ovat päältä vaaleahkon vihreitä. Yksittäiset lehdykät ovat perättömiä tai perällisiä ja enimmäkseen noin 4-10 cm pitkiä sekä leveimmältä kohtaa noin 2-5 cm leveitä paitsi päätölehdykät, jotka ovat leveimmältä kohtaa yleensä noin 4-8 cm leveitä. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra - lännenkonnanmarjan lehdykät ovat alta kohosuonisia ja vaaleanvihreitä tai sinertävänvihreitä. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra – lännenkonnanmarjan lehdykät ovat alta kohosuonisia ja vaaleanvihreitä tai sinertävänvihreitä. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra - lännenkonnanmarjan varsi on tukeva, vihreä ja liereä sekä muiden konnanmarjojen tapaan nivelkohdistaan kulmikkaasti mutkitteleva. Kuvassa nimettömän kohdalla varsi kääntyy oikealle yläviistoon ja lehtiruoti jatkuu nivelkohdan alapuolisen varren suuntaisena ja jakautuu ensimmäisen kerran kolmeen osaan etusormen kohdalla. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Actaea rubra – lännenkonnanmarjan varsi on tukeva, vihreä ja liereä sekä muiden konnanmarjojen tapaan nivelkohdistaan kulmikkaasti mutkitteleva. Kuvassa nimettömän kohdalla varsi kääntyy oikealle yläviistoon ja lehtiruoti jatkuu nivelkohdan alapuolisen varren suuntaisena ja jakautuu ensimmäisen kerran kolmeen osaan etusormen kohdalla. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha ratapiha-alue, metsittynyt, entinen puutavarakenttä, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto