Ajuga pyramidalis – kartioakankaali

  • Ajuga pyramidalis L. – kartioakankaali
  • Ajuga L. – akankaalit
  • Lamiaceae – huulikukkaiskasvit

Kartioakankaali, Ajuga pyramidalis, on monivuotinen, pysty, tanakka ja useimmiten tyveltään haarova mutta rönsytön ruoho, joka on tavallisesti noin 10-25 cm korkea. Juurakko on pysty tai vino ja lyhyehkö. Lajin tieteellinen ja suomalainen nimi viittaavat ulkomuotoon, joka yleensä on kartiomainen ja nelisyrjäinen johtuen tiheästi ja pareittain ristikkäin vastakkain olevista lehdistä, jotka tasaisesti lyhenevät latvaa kohti. Se on myös tiheästi valkoisen tai harmahtavan kähärä- ja pehmeäkarvainen. Varsi on tukeva ja vihertävä tai sinipunertava sekä tiheästi valkoisen pitkä- ja kähäräkarvainen.

Varren tyvellä on ruusukemaisesti varsilehtiä kookkaampia, ruodillisia aluslehtiä. Ne ovat soikeat tai vastapuikeat, pyöreäkärkiset ja tasaisesti siipipalteiseksi ruodiksi kapenevat. Ruoti on yleensä noin 1-2 cm pitkä ja lehtilapa tavallisesti noin 5-8 cm pitkä sekä leveimmältä kohtaa noin 2,5-4 cm leveä. Aluslehdet ovat kukinta-aikaan kuihtumattomina jäljellä. Varsilehdet ovat ruodittomat ja kuten jo edellä todettiin, tiheästi pareina ristikkäin vastakkain. Ne ovat  malliltaan suunnilleen aluslehtien kaltaiset ja yleensä noin 1,5-5 cm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,5 cm leveät. Kaikki lehdet ovat matalasti isonyhäisiä tai lähes ehytlaitaisia ja vihreitä tai varren yläosassa sinipunaisia sekä molemmin puolin tiheähkökarvaisia. Karvat ovat valkoiset ja niiden pituus on noin 1-2 mm. Varsilehtien karvoitus on pisimmillään laidoissa.

Kukat ovat tukilehtinä toimivien varsilehtien hangoissa tavallisesti noin 3-5 kukan viuhkoina eli valekiehkuroina. Kukinto alkaa yleensä varren alimmista lehdistä ja jatkuu latvaan saakka. Lehdet ovat huomattavasti kukkia pitemmät. Kukkaperä on noin 0,5-1,5 mm pitkä. Verhiö on vihreä tai ylempänä ainakin osittain sinipunainen, tavallisesti noin 7-8 mm pitkä ja 5-liuskainen. Liuskat ovat kapean kolmiomaiset ja teräväkärkiset sekä noin 5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1 mm leveät. Verhiö ja kukkaperä ovat tiheään valkoisen pitkäkarvaisia.

Teriö on yhdislehtinen, pitkätorvinen ja päästään 2-huulinen. Sen pituus vaihtelee suuresti ollen noin 10-18 mm. Huulet ovat ulkopinnaltaan pitkäkarvaiset. Ylähuuli on 2-liuskainen ja hyvin lyhyt, vain noin 1 mm pitkä. Alahuuli on 3-liuskainen ja yleensä noin 5 mm pitkä. Sivuliuskat ovat pienet ja pääliuska on kärkeään kohti levenevä ja useimmiten lovipäinen sekä päästään noin 3-4 mm leveä. Huulten pääväri on sininen ja alimmaisen liuskan suonet ovat pohjaväriä tummemmat. Torvi, nielu ja alahuulen tyvi ovat tavallisesti kellertävänvalkoiset. Torven yläosaan kiinnittyneitä heteitä on 4 ja niiden kellanvalkoiset palhot nostavat ruskeat pontensa enintään hieman teriön ylähuulta pitemmälle. Sikiäin on 4-lohkoinen ja sen tyvellä on pyöreä mesiäinen. Emi on 1-vartaloinen ja lyhyesti 2-luottinen. Lohkohedelmän hedelmykset ovat soikeita, kellanruskeita ja noin 3 mm pitkiä. Sisäpinnan puolella on  pehmeästä solukosta muodostunut lisäke, elaiosomi, jonka ravinteiden vuoksi muurahaiset levittävät lohkoja. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.

Kartioakankaali on Suomessa harvinaistuva muinaistulokas Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon eliömaakunnissa. Lisäksi siitä on muualta muutama vanha uustulokashavainto. Laji on saapunut Suomeen uudisasutuksen mukana todennäköisesti jo paljon ennen 1600-luvun puoltaväliä. Kasvupaikkoina ovat niityt, ahot, laidun- ja hakamaat, aukkoiset metsät ja metsänlaiteet, kalliojuotit sekä metsäteiden pohjat ja laiteet. Karjanhoidon muutosten vuoksi laji on harvinaistunut. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa laji on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Luokitukseen ovat vaikuttaneet lähinnä yksilöiden määrän merkittävä vähentyminen, suppea esiintymisalue ja taantuminen. Uhkatekijöinä ovat avoimien alueiden sulkeutuminen ja rakentaminen. Muissa Pohjoismaissa kartioakankaali kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sekä hyvin harvinaisena Islannissa.

Suomessa voi tavata harvinaisena uustulokkaana tai koristekasvikarkulaisena kahta muutakin suvun lajia, rönsyakankaalta, A. reptans ja hammasakankaalta, A. genevensis. Helpoimmin havaittavat erot lajien välillä kuvataan jo nimissä. Rönsyakankaalilla on pitkiä pintarönsyjä. Hammasakankaalin lehdet puolestaan ovat epäsäännöllisesti isohampaisia.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kartioakankaalin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Ajuga pyramidalis - kartioakankaali on hyvin omannäköisensä eikä sitä ole juuri vaaraa sekoittaa muihin luonnonvaraisiin lajeihin. Kuvan yksilö on valinnut kasvupaikakseen vähän käytetyn metsätieuran ajoraiteiden välisen, ketomaisen kaistan. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis – kartioakankaali on hyvin omannäköisensä eikä sitä ole juuri vaaraa sekoittaa muihin luonnonvaraisiin lajeihin. Kuvan yksilö on valinnut kasvupaikakseen vähän käytetyn metsätieuran ajoraiteiden välisen, ketomaisen kaistan. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis - kartioakankaali on Suomessa varhainen muinaistulokas, joka on levinnyt tänne uudisasutuksen mukana. Sen voi tavata aukkoisesta metsästäkin, mutta pääkasvualueina ovat niityt ja ahot sekä laidun- ja hakamaat. Karjanhoidon muutokset ovat tehneet siitä harvinaisen. Tanakka laji on yleensä noin 10-25 cm korkea. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis – kartioakankaali on Suomessa varhainen muinaistulokas, joka on levinnyt tänne uudisasutuksen mukana. Sen voi tavata aukkoisesta metsästäkin, mutta pääkasvualueina ovat niityt ja ahot sekä laidun- ja hakamaat. Karjanhoidon muutokset ovat tehneet siitä harvinaisen. Tanakka laji on yleensä noin 10-25 cm korkea. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis - kartioakankaali lähes aina haaroo tyveltään vaakatasoisesti. Ilman lähempää tarkastelua näyttää siltä kuin monihaaraisen yksilön sijaan kyseessä olisi erillisten varsien tiivis kimppa. Rönsyjä lajille ei kehity. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis – kartioakankaali lähes aina haaroo tyveltään vaakatasoisesti. Ilman lähempää tarkastelua näyttää siltä kuin monihaaraisen yksilön sijaan kyseessä olisi erillisten varsien tiivis kimppa. Rönsyjä lajille ei kehity. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis - kartioakankaalin tieteellinen ja suomalainen nimi viittaavat ulkomuotoon, joka yleensä on kartiomainen ja nelisyrjäinen johtuen tiheästi ja vuoroittain vastakkain olevista lehdistä, jotka tasaisesti lyhenevät latvaa kohti. Varren latvaosan lehdet ovat tavallisesti sinipunaiset. Väri helpottaa lajin erottumista muun vihreän joukosta myös pölyttäjän silmiin. Kukinto yltää varren tyveltä lopulta latvaan saakka. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis – kartioakankaalin tieteellinen ja suomalainen nimi viittaavat ulkomuotoon, joka yleensä on kartiomainen ja nelisyrjäinen johtuen tiheästi ja vuoroittain vastakkain olevista lehdistä, jotka tasaisesti lyhenevät latvaa kohti. Varren latvaosan lehdet ovat tavallisesti sinipunaiset. Väri helpottaa lajin erottumista muun vihreän joukosta myös pölyttäjän silmiin. Kukinto yltää varren tyveltä lopulta latvaan saakka. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis - kartioakankaalin kukat ovat kasvin muuhun ulkomuotoon nähden pienet. Silti pääpölyttäjinä toimivat kimalaiset, joiden imukärsä yltää pitkän teriöntorven tyvellä olevaan mesiäiseen saakka. Pölytystä ja medenongintaa helpottavat huomattavasti kukkien tukilehtinä toimivat kookkaat , karvaiset varsilehdet, joihin on helppo rauhassa kiinnittyä. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis – kartioakankaalin kukat ovat kasvin muuhun ulkomuotoon nähden pienet. Silti pääpölyttäjinä toimivat kimalaiset, joiden imukärsä yltää pitkän teriöntorven tyvellä olevaan mesiäiseen saakka. Pölytystä ja medenongintaa helpottavat huomattavasti kukkien tukilehtinä toimivat kookkaat , karvaiset varsilehdet, joihin on helppo rauhassa kiinnittyä. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis - kartioakankaalin kukat ovat varsilehtien hangoissa tavallisesti noin 3-5 kukan viuhkoina eli valekiehkuroina. Tukilehtinä toimivat varsilehdet ovat huomattavasti kukkia pitemmät. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis – kartioakankaalin kukat ovat varsilehtien hangoissa tavallisesti noin 3-5 kukan viuhkoina eli valekiehkuroina. Tukilehtinä toimivat varsilehdet ovat huomattavasti kukkia pitemmät. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis - kartioakankaalin kukan teriö on yhdislehtinen, pitkätorvinen ja päästään kaksihuulinen. Huulten pääväri on sininen ja alimmaisen huuliliuskan suonet ovat pohjaväriä tummemmat. Tällainen mesiviitoitus varmasti helpottaa pölyttäjää löytämään torven nieluun. Torvi, nielu ja huulten tyvi ovat tavallisesti kellertävänvalkoiset. Varsi- eli tukilehdet ovat pitkäkarvaiset. Karvat ovat valkoiset ja noin 1-2 mm pitkät. Yksittäiset laitakarvat voivat olla pitempiäkin. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis – kartioakankaalin kukan teriö on yhdislehtinen, pitkätorvinen ja päästään kaksihuulinen. Huulten pääväri on sininen ja alimmaisen huuliliuskan suonet ovat pohjaväriä tummemmat. Tällainen mesiviitoitus varmasti helpottaa pölyttäjää löytämään torven nieluun. Torvi, nielu ja huulten tyvi ovat tavallisesti kellertävänvalkoiset. Varsi- eli tukilehdet ovat pitkäkarvaiset. Karvat ovat valkoiset ja noin 1-2 mm pitkät. Yksittäiset laitakarvat voivat olla pitempiäkin. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis - kartioakankaalin teriön huulet ovat ulkopinnaltaan pitkäkarvaiset. Ylähuuli on kaksiliuskainen ja vain noin 1 mm pitkä. Alahuuli on kolmiliuskainen ja yleensä noin 5 mm pitkä. Sivuliuskat ovat pienet ja pääliuska on kärkeään kohti levenevä ja useimmiten lovipäinen sekä päästään noin 3-4 mm leveä. Heteitä on neljä ja niiden ponnet yltävät enintään hieman teriön ylähuulta ulommaksi. Emi on yksivartaloinen ja lyhyesti kaksiluottinen. Kukan verhiö on tavallisesti noin 7-8 mm pitkä ja 5-liuskainen. Liuskat ovat kapean kolmiomaiset ja teräväkärkiset sekä noin 5 mm pitkät. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis – kartioakankaalin teriön huulet ovat ulkopinnaltaan pitkäkarvaiset. Ylähuuli on kaksiliuskainen ja vain noin 1 mm pitkä. Alahuuli on kolmiliuskainen ja yleensä noin 5 mm pitkä. Sivuliuskat ovat pienet ja pääliuska on kärkeään kohti levenevä ja useimmiten lovipäinen sekä päästään noin 3-4 mm leveä. Heteitä on neljä ja niiden ponnet yltävät enintään hieman teriön ylähuulta ulommaksi. Emi on yksivartaloinen ja lyhyesti kaksiluottinen. Kukan verhiö on tavallisesti noin 7-8 mm pitkä ja 5-liuskainen. Liuskat ovat kapean kolmiomaiset ja teräväkärkiset sekä noin 5 mm pitkät. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis - kartioakankaalin tyvellä on ruusukemaisesti varsilehtiä kookkaampia aluslehtiä, jotka ovat kukinta-aikanakin kuihtumattomia. Varsilehdet ovat ruodittomia, soikeita tai vastapuikeita ja yleensä noin 1,5-5 cm pitkiä sekä leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,5 cm leveitä. Kaikki lehdet ovat matalasti isonyhäisiä tai lähes ehytlaitaisia. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis – kartioakankaalin tyvellä on ruusukemaisesti varsilehtiä kookkaampia aluslehtiä, jotka ovat kukinta-aikanakin kuihtumattomia. Varsilehdet ovat ruodittomia, soikeita tai vastapuikeita ja yleensä noin 1,5-5 cm pitkiä sekä leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,5 cm leveitä. Kaikki lehdet ovat matalasti isonyhäisiä tai lähes ehytlaitaisia. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis - kartioakankaalin aluslehdet ovat soikeat tai vastapuikeat, pyöreäkärkiset ja tasaisesti siipipalteiseksi ruodiksi kapenevat. Ruoti on yleensä noin 1-2 cm pitkä ja lehtilapa tavallisesti noin 5-8 cm pitkä sekä leveimmältä kohtaa noin 2,5-4 cm leveä. Myös aluslehdet ovat molemmin puolin tiheäkarvaisia ja yleensä laidoiltaan lähes ehyitä. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis – kartioakankaalin aluslehdet ovat soikeat tai vastapuikeat, pyöreäkärkiset ja tasaisesti siipipalteiseksi ruodiksi kapenevat. Ruoti on yleensä noin 1-2 cm pitkä ja lehtilapa tavallisesti noin 5-8 cm pitkä sekä leveimmältä kohtaa noin 2,5-4 cm leveä. Myös aluslehdet ovat molemmin puolin tiheäkarvaisia ja yleensä laidoiltaan lähes ehyitä. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis - kartioakankaalin aluslehti on alapuoleltaan kohosuoninen. Alapuolelta on myös helpompi havaita, että ehytlaitaiseltakin näyttävän lehden reunassa on usein matalaa aaltoilua tai nyhäisyyttä. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga pyramidalis – kartioakankaalin aluslehti on alapuoleltaan kohosuoninen. Alapuolelta on myös helpompi havaita, että ehytlaitaiseltakin näyttävän lehden reunassa on usein matalaa aaltoilua tai nyhäisyyttä. EH, Riihimäki, Kenkiä, Kenkiäntieltä, n. 400 m tien alusta, itään lähtevä metsätieura ja sen laiteet, 2.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto