Asplenium septentrionale – liuskaraunioinen

  • Asplenium septentrionale (L.) Hoffm. – liuskaraunioinen
  • Asplenium L. – raunioiset
  • Aspleniaceae – raunioiskasvit

Liuskaraunioinen, Asplenium septentrionale, on monivuotinen, mätästävä ja tavallisesti noin 5-15 cm pitkä saniainen ja itiökasvi. Sen maavarsi on lyhyt, pysty, vino tai vaakatasoinen ja juurehtiva sekä tiheästi vanhojen, tummanruskeiden lehdentyvien peittämä. Lehdet nousevat maavarresta tiheinä kimppuina ja ne ovat talvehtivia. Ruoti on tyveltään tummaruskea, muuten vihreä ja matalasti kouruinen sekä suomuton. Se on yleensä noin 3-10 cm pitkä ja on noin 2-3 kertaa lehtilavan pituinen. Lehtilapa on vihreä, nahkea, harvakseen ja säännöttömän halkihaaraisesti liuskainen sekä tavallisesti noin 1,5-4 cm pitkä. Lavassa on niukimmillaan vain 2 vähäistä liuskaa ja runsaimmillaan liuskoja on useita ja ne haaroittuvat toistamiseen, jolloin lapa voi olla noin 2-3,5 cm leveä.

Lehtilavan liuskat ovat kapeansuikeat – tasasoukat, vaihtelevan pituiset ja yleensä noin 1-2 mm leveät sekä laidoiltaan alaspäin kiertyneet. Niissä on noin 2-10 mm pitkä ruotiosa.  Myös liuskat voivat haaroittua ja niissä on vaihtelevasti sekä epäsäännöllisesti kapeita, liuskamaisia, teräväkärkisiä kärki- ja laitahampaita. Lavan keskiranka, ruodit ja liuskat ovat kaljut.

Itiöpesäkeryhmät sijaitsevat lehtilavan liuskojen alapinnalla.  Ne ovat yleensä kahtena rinnakkaisena, tasasoukkana ja lähes koko liuskan pituisena pötkönä, jolla on liuskojen koon mukaan useimmiten mittaa noin 5-20 mm. Niitä peittää koko pesäkeryhmän mittainen, vaalea, kalvomainen katesuomu, joka on kiinnittynyt liuskan laidan puoleiselta reunaltaan. Katesuomun toinen reuna on pieninyhäinen. Kypsyessään itiöpesäkeryhmät muuttuvat tummanruskeiksi ja yhtyvät sekä peittävät liuskan koko leveydeltään. Katesuomu avautuu ja kääntyy tässä vaiheessa itiöpesäkeryhmän sivulle, johon se jää itiöinnin ajaksi. Itiöpöly on tummanruskeaa. Itiöiden kypsymisaika on heinä-elokuu.

Liuskaraunioinen on alkuperäinen laji Suomessa. Se on runsaahko Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Etelä-Karjalan eliömaakunnissa. Tältä linjalta pohjoiseen se on harvinainen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan eliömaakuntien väliselle linjalle saakka. Lisäksi sillä ovat pienet erillisesiintymät Koillismaan Kuusamossa ja Perä-Pohjanmaan Ylitorniossa.  Kasvupaikkoina ovat avokalliot, seinämät ja kallionraot. Muissa Pohjoismaissa liuskaraunioinen kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja harvinaisena myös Islannissa.

Suomessa kasvaa viisi raunioislajia. Liuskaraunioinen on niin poikkeavasti omannäköisensä, että sitä ei voi sotkea muihin suvun lajeihin eikä muihinkaan saniaisiin. Se voi kuitenkin risteytyä tummaraunioisen molempien alalajien kalliotummaraunioisen, A. trichomanes subsp. trichomanes ja kalkkitummaraunioisen, subsp. quadrivalens, kanssa. Risteymä on omalla tavallaan erikoinen ja tunnistettavan välimuotoinen, koska kantalajit ovat niin täysin erinäköiset.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle liuskaraunioisen esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Asplenium septentrionale - liuskaraunioinen on monivuotinen ja mätästävä saniainen jonka lehdet nousevat maavarresta tiheinä kimppuina. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan ja venesatamaan päättyvän maantien 1823 länsipää, maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale – liuskaraunioinen on monivuotinen ja mätästävä saniainen jonka lehdet nousevat maavarresta tiheinä kimppuina. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan ja venesatamaan päättyvän maantien 1823 länsipää, maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale - liuskaraunioinen on kalliosaniainen, jonka voi tavoittaa vain avokallioilta, seinämiltä ja kallionraoista. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan ja venesatamaan päättyvän maantien 1823 länsipää, maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale – liuskaraunioinen on kalliosaniainen, jonka voi tavoittaa vain avokallioilta, seinämiltä ja kallionraoista. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan ja venesatamaan päättyvän maantien 1823 länsipää, maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale - liuskaraunioisen lehdet ovat tavallisesti noin 5-15 cm pitkät. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan ja venesatamaan päättyvän maantien 1823 länsipää, maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale – liuskaraunioisen lehdet ovat tavallisesti noin 5-15 cm pitkät. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan ja venesatamaan päättyvän maantien 1823 länsipää, maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale - liuskaraunioisen lehdet ovat vihreät, nahkeat ja talvehtivat. Lehtilapa on niin muuntelevasti kapealiuskainen, että siitä on isommassa lehtijoukossa vaikea saada kokonaiskuvaa. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan ja venesatamaan päättyvän maantien 1823 länsipää, maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale – liuskaraunioisen lehdet ovat vihreät, nahkeat ja talvehtivat. Lehtilapa on niin muuntelevasti kapealiuskainen, että siitä on isommassa lehtijoukossa vaikea saada kokonaiskuvaa. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan ja venesatamaan päättyvän maantien 1823 länsipää, maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale - liuskaraunioisen lehtilapa on harvakseen ja säännöttömän halkihaaraisesti liuskainen. Se on tavallisesti noin 1,5-4 cm pitkä. Lavassa on niukimmillaan vain 2 vähäistä liuskaa ja runsaimmillaan liuskoja on useita ja ne haaroittuvat toistamiseen, jolloin lapa voi olla noin 2-3,5 cm leveä. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan ja venesatamaan päättyvän maantien 1823 länsipää, maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale – liuskaraunioisen lehtilapa on harvakseen ja säännöttömän halkihaaraisesti liuskainen. Se on tavallisesti noin 1,5-4 cm pitkä. Lavassa on niukimmillaan vain 2 vähäistä liuskaa ja runsaimmillaan liuskoja on useita ja ne haaroittuvat toistamiseen, jolloin lapa voi olla noin 2-3,5 cm leveä. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan ja venesatamaan päättyvän maantien 1823 länsipää, maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale - liuskaraunioisen lehtilavan liuskojen muoto vaihtelee kapeansuikeasta tasasoukkaan. Ne ovat vaihtelevan pituiset ja yleensä noin 1-2 mm leveät. Niissä on noin 2-10 mm pitkä ruotiosa. Liuskoissa on vaihtelevasti ja epäsäännöllisesti kapeita, liuskamaisia, teräviä kärki- ja laitahampaita. Kuvassa näkyy hyvin myös liuskojen suonitus. Uusien lehtien liuskat ovat vielä rullalla. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan ja venesatamaan päättyvän maantien 1823 länsipää, maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale – liuskaraunioisen lehtilavan liuskojen muoto vaihtelee kapeansuikeasta tasasoukkaan. Ne ovat vaihtelevan pituiset ja yleensä noin 1-2 mm leveät. Niissä on noin 2-10 mm pitkä ruotiosa. Liuskoissa on vaihtelevasti ja epäsäännöllisesti kapeita, liuskamaisia, teräviä kärki- ja laitahampaita. Kuvassa näkyy hyvin myös liuskojen suonitus. Uusien lehtien liuskat ovat vielä rullalla. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan ja venesatamaan päättyvän maantien 1823 länsipää, maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale - liuskaraunioisen lehtiruoti on tummanruskeaa tyveltä lukuun ottamatta vihreä ja suomuton. Se on yleensä noin 3-10 cm pitkä ja on noin 2-3 kertaa lehtilavan pituinen. V, Lohja, Nummi-Pusula, Arimaa, Haukkamäki, luonnonsuojelualue, 27.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale – liuskaraunioisen lehtiruoti on tummanruskeaa tyveltä lukuun ottamatta vihreä ja suomuton. Se on yleensä noin 3-10 cm pitkä ja on noin 2-3 kertaa lehtilavan pituinen. V, Lohja, Nummi-Pusula, Arimaa, Haukkamäki, luonnonsuojelualue, 27.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale - liuskaraunioisen itiöpesäkeryhmät täyttävät yleensä tiiviisti lehtiliuskojen alapinnan. V, Lohja, Nummi-Pusula, Arimaa, Haukkamäki, luonnonsuojelualue, 27.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale – liuskaraunioisen itiöpesäkeryhmät täyttävät yleensä tiiviisti lehtiliuskojen alapinnan. V, Lohja, Nummi-Pusula, Arimaa, Haukkamäki, luonnonsuojelualue, 27.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale - liuskaraunioisen itiöpesäkeryhmät ovat yleensä kahtena rinnakkaisena, tasasoukkana ja lähes koko liuskan pituisena pötkönä, jotka itiöpesäkkeiden kehittyessä ja kypsyessä liittyvät yhteen. V, Lohja, Nummi-Pusula, Arimaa, Haukkamäki, luonnonsuojelualue, 27.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale – liuskaraunioisen itiöpesäkeryhmät ovat yleensä kahtena rinnakkaisena, tasasoukkana ja lähes koko liuskan pituisena pötkönä, jotka itiöpesäkkeiden kehittyessä ja kypsyessä liittyvät yhteen. V, Lohja, Nummi-Pusula, Arimaa, Haukkamäki, luonnonsuojelualue, 27.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale - liuskaraunioisen itiöpesäkeryhmät peittää koko pesäkeryhmän mittainen, vaalea, kalvomainen katesuomu (pystyt lehtiliuskat kuvan keskellä), joka on kiinnittynyt liuskan laidan puoleiselta reunaltaan. Katesuomun toinen reuna on pieninyhäinen. Itiöpesäkeryhmien laajetessa ja kypsyessä katesuomu avautuu ja kääntyy itiöpesäkeryhmän sivulle, johon se jää itiöinnin ajaksi (kuvan vasemmanpuoleinen yläkulma). V, Lohja, Nummi-Pusula, Arimaa, Haukkamäki, luonnonsuojelualue, 27.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale – liuskaraunioisen itiöpesäkeryhmät peittää koko pesäkeryhmän mittainen, vaalea, kalvomainen katesuomu (pystyt lehtiliuskat kuvan keskellä), joka on kiinnittynyt liuskan laidan puoleiselta reunaltaan. Katesuomun toinen reuna on pieninyhäinen. Itiöpesäkeryhmien laajetessa ja kypsyessä katesuomu avautuu ja kääntyy itiöpesäkeryhmän sivulle, johon se jää itiöinnin ajaksi (kuvan vasemmanpuoleinen yläkulma). V, Lohja, Nummi-Pusula, Arimaa, Haukkamäki, luonnonsuojelualue, 27.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale - liuskaraunioisen itiöpesäkeryhmät ovat liuskojen koon mukaan yleensä noin 5-20 mm pitkiä. Itiöpesäkkeiden kehittyessä ja kypsyessä ne turpoavat ja muuttuvat tummanruskeiksi. V, Lohja, Nummi-Pusula, Arimaa, Haukkamäki, luonnonsuojelualue, 27.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale – liuskaraunioisen itiöpesäkeryhmät ovat liuskojen koon mukaan yleensä noin 5-20 mm pitkiä. Itiöpesäkkeiden kehittyessä ja kypsyessä ne turpoavat ja muuttuvat tummanruskeiksi. V, Lohja, Nummi-Pusula, Arimaa, Haukkamäki, luonnonsuojelualue, 27.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale - liuskaraunioisen maavarsi on lyhyt ja juurehtiva sekä tiheästi vanhojen, lehdentyvien peittämä. Muuten vihreän lehtiruodin tyvi on tummanruskea. V, Salo, Särkisalo, Förby, kalkkikaivosalueen pohjoispuolella, merenrannassa, Karaholman kohdalla oleva, laaja avokallioalue, 22.7.1998. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium septentrionale – liuskaraunioisen maavarsi on lyhyt ja juurehtiva sekä tiheästi vanhojen, lehdentyvien peittämä. Muuten vihreän lehtiruodin tyvi on tummanruskea. V, Salo, Särkisalo, Förby, kalkkikaivosalueen pohjoispuolella, merenrannassa, Karaholman kohdalla oleva, laaja avokallioalue, 22.7.1998. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto