Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens – tummaraunioinen subsp. kalkkitummaraunioinen

  • Asplenium trichomanes L. – tummaraunioinen
  • subsp. quadrivalens D. E. Mey. – kalkkitummaraunioinen
  • Asplenium L. – raunioiset
  • Aspleniaceae – raunioiskasvit

Tummaraunioisesta, Asplenium trichomanes, kasvaa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kaksi alalajia, nimialalaji kalliotummaraunioinen, subsp. trichomanes ja tässä esiteltävä kalkkitummaraunioinen, subsp. quadrivalens. Kalkkitummaraunioinen on monivuotinen, mätästävä ja tavallisesti noin 10-30 cm pitkä saniainen ja itiökasvi. Sen maavarsi on lyhyt, pysty tai vino ja juurehtiva sekä tiheästi vanhojen, tummanruskeiden lehdentyvien peittämä. Lehdet nousevat maavarresta tiheähköinä kimppuina ja ne ovat talvehtivia. Ruoti on mustanruskea tai tumman punaruskea, kiiltävä, kapeasti vaalean siipipalteinen ja usein harvaan nystykarvainen sekä karvamaisen kapeasuomuinen. Se on yleensä noin 2-6 cm pitkä ja noin 1/5-1/4 koko lehden pituudesta. Keskiranka on ominaisuuksiltaan ruodin kaltainen, mutta usein sen kasvava kärki on vihreä noin 1-10 mm:n pituudelta. Lehtilapa on kertaalleen parilehdykkäinen, tasasoukka tai hieman suikea ja kärkeä kohti suippeneva. Se on tavallisesti noin 8-25 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,8-2 cm leveä.

Lehtilavan sivulehdykät ovat lavan keskiosassa useimmiten lähes tai aivan vastakkain ja pitkältä matkaa hyvin tiheästi. Lavan kärki- ja tyviosassa ne ovat pitkävälisemmin. Sivulehdykät ovat lähes perättömiä, usein hieman kuperia, pitkulaisia ja tyveltään suorakulmaisia tai leveän kiilamaisia sekä jossain määrin epäsymmetrisiä. Lehdykän laidan muoto vaihtelee lähes ehyestä epäselvästi nyhäiseen tai pyöreän matalanyhäiseen. Pituutta lehdyköillä on tavallisesti noin 4-10 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-5 mm. Pituus on noin 1,5-2-kertainen leveyteen nähden. Lehdykät ovat avautuessaan pienisuomuiset ja nystykarvaiset, mutta kaljuuntuvat nopeasti avauduttuaan.

Itiöpesäkeryhmät sijaitsevat lehtilavan sivulehdyköiden alapinnalla.  Niitä on tavallisesti 2-4 lehdykän molemmilla puoliskoilla, lehtisuonten sivuilla ja ne suuntautuvat keskisuonesta yläviistoon laitaa kohti. Itiöpesäkeryhmä on ennen itiöintiä tasasoukka, alle 0,5 mm leveä ja enintään noin 2 mm pitkä. Sitä peittää koko pesäkeryhmän mittainen, vaalea, kalvomainen katesuomu, joka on kiinnittynyt lehdykän laidan puoleiselta reunaltaan. Katesuomun toinen reuna on pieninyhäinen. Katesuomu avautuu ja kääntyy kypsymisvaiheessa itiöpesäkeryhmän sivulle, johon se jää itiöinnin ajaksi. Kypsät itiöpesäkeryhmät muuttuvat tummanruskeiksi, laajenevat ja usein yhtyvät sekä peittävät ison osan lehdykän alapinnasta. Itiöpöly on tummanruskeaa. Itiöiden kypsymisaika on heinä-elokuu.

Kalkkitummaraunioinen on alkuperäinen alalaji Suomessa. Sitä tavataan harvinaisena tai hyvin harvinaisena Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnissa. Lisäksi siitä on Kasviatlaksessa yksi vanha havainto niin Satakunnan kuin Pohjois-Savonkin eliömaakunnista.  Kasvupaikkoina ovat kalkkikalliot. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Luokkaan johtaneina kriteereinä ovat olleet lähinnä yksilöiden määrän merkittävä vähentyminen ja suppea esiintymisalue. Uhkana ovat kaivannaistoiminta ja avoimien alueiden sulkeutuminen. Muissa Pohjoismaissa kalkkitummaraunioinen kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja hyvin harvinaisena Islannissa.

Nimialalaji, kalliotummaraunioinen, subsp. trichomanes, eroaa kalkkitummaraunioisesta lähinnä lehdyköidensä perusteella. Sen sivulehdykät ovat harvemmassa. Malliltaan ne ovat pyöreähköjä, usein hieman koveria ja selvemmin hammaslaitaisia.

Suomessa kasvaa viisi raunioislajia. Niistä kolme ovat hyvin samannäköisiä. Selkein ja helpoimmin tarkistettava ero löytyy ruodin ja lehtilavan keskirangan värityksestä. Kun tummaraunioisella ruoti ja koko keskiranka usein aivan kasvavaa kärkeä lukuun ottamatta ovat mustan- tai tumman punaruskeita, serpentiiniraunioisella, A. adulterinum, keskirangan kärkikolmannes on vihreä ja muu osa rankaa ja ruoti ovat tummanruskeita. Viherraunioisella, A. viride, puolestaan koko lavan keskiranka ja ruodin yläosa ovat vihreitä.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kalkkitummaraunioisen esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens - tummaraunioinen subsp. kalkkitummaraunioinen on Suomessa harvinainen, lounaisosaan painottuva alalaji, joka kasvaa vain kalkkikallioilla. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens – tummaraunioinen subsp. kalkkitummaraunioinen on Suomessa harvinainen, lounaisosaan painottuva alalaji, joka kasvaa vain kalkkikallioilla. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens - tummaraunioinen subsp. kalkkitummaraunioinen voi ankkuroitua runsaanakin myös kalliorinteiden ja -seinämien rakoihin. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens – tummaraunioinen subsp. kalkkitummaraunioinen voi ankkuroitua runsaanakin myös kalliorinteiden ja -seinämien rakoihin. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens - tummaraunioisen subsp. kalkkitummaraunioisen sivulehdykät ovat lavan keskiosassa pitkältä matkaa hyvin tiheästi, kun nimialalajilla, kalliotummaraunioisella, subsp. trichomanes, lehdykät ovat harvemmassa. Paahteisella paikalla itiöimään valmistautuvat lehdykät kääntyvät usein lähes vaakatasoon. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens – tummaraunioisen subsp. kalkkitummaraunioisen sivulehdykät ovat lavan keskiosassa pitkältä matkaa hyvin tiheästi, kun nimialalajilla, kalliotummaraunioisella, subsp. trichomanes, lehdykät ovat harvemmassa. Paahteisella paikalla itiöimään valmistautuvat lehdykät kääntyvät usein lähes vaakatasoon. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens - tummaraunioisen subsp. kalkkitummaraunioisen lehdet nousevat maavarresta tiheähköinä kimppuina. Ne ovat tavallisesti noin 10-30 cm pitkiä. Lehtilapa on kertaalleen parilehdykkäinen ja tasasoukka tai hieman suikea. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens – tummaraunioisen subsp. kalkkitummaraunioisen lehdet nousevat maavarresta tiheähköinä kimppuina. Ne ovat tavallisesti noin 10-30 cm pitkiä. Lehtilapa on kertaalleen parilehdykkäinen ja tasasoukka tai hieman suikea. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens - tummaraunioisen subsp. kalkkitummaraunioisen lehtilapa on tavallisesti noin 8-25 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,8-2 cm leveä. Sivulehdykät ovat lavan kärki- ja tyviosassa keskialuetta harvemmassa. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens – tummaraunioisen subsp. kalkkitummaraunioisen lehtilapa on tavallisesti noin 8-25 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,8-2 cm leveä. Sivulehdykät ovat lavan kärki- ja tyviosassa keskialuetta harvemmassa. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens - tummaraunioisen subsp. kalkkitummaraunioisen ruoti ja koko keskiranka kasvavaa noin 1-10 mm:n kärkeä lukuun ottamatta ovat mustanruskeat tai tumman punaruskeat. Tässä ominaisuudessa ei ole varsinaista eroa alalajien välillä. Serpentiiniraunioisella, A. adulterinum, keskirangan kärkikolmannes on vihreä ja viherraunioisella, A. viride, puolestaan koko lavan keskiranka on vihreä. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens – tummaraunioisen subsp. kalkkitummaraunioisen ruoti ja koko keskiranka kasvavaa noin 1-10 mm:n kärkeä lukuun ottamatta ovat mustanruskeat tai tumman punaruskeat. Tässä ominaisuudessa ei ole varsinaista eroa alalajien välillä. Serpentiiniraunioisella, A. adulterinum, keskirangan kärkikolmannes on vihreä ja viherraunioisella, A. viride, puolestaan koko lavan keskiranka on vihreä. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens - tummaraunioisen subsp. kalkkitummaraunioisen lehtilavan sivulehdykät ovat malliltaan pitkulaiset, kun taas kalliotummaraunioisella, subsp. trichomanes, ne ovat pyöreähköt. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens – tummaraunioisen subsp. kalkkitummaraunioisen lehtilavan sivulehdykät ovat malliltaan pitkulaiset, kun taas kalliotummaraunioisella, subsp. trichomanes, ne ovat pyöreähköt. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens - tummaraunioisen subsp. kalkkitummaraunioisen lehtiruoti ja lavan keskiranka ovat kapeasti vaalean siipipalteiset. Näin on myös kalliotummaraunioisella, subsp. trichomanes. Sen sijaan viherraunioisella, A. viride ja serpentiiniraunioisella, A. adulterinum, ne ovat palteettomat. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens – tummaraunioisen subsp. kalkkitummaraunioisen lehtiruoti ja lavan keskiranka ovat kapeasti vaalean siipipalteiset. Näin on myös kalliotummaraunioisella, subsp. trichomanes. Sen sijaan viherraunioisella, A. viride ja serpentiiniraunioisella, A. adulterinum, ne ovat palteettomat. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens - tummaraunioisen subsp. kalkkitummaraunioisen lehtilavan sivulehdykät ovat lähes perättömiä ja tyveltään suorakulmaisia tai leveän kiilamaisia sekä jossain määrin epäsymmetrisiä. Lehdykän laidan muoto vaihtelee lähes ehyestä epäselvästi nyhäiseen tai pyöreän matalanyhäiseen. Pituutta lehdyköillä on tavallisesti noin 4-10 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-5 mm. Pituus on noin 1,5-2-kertainen leveyteen nähden. Lehdykän alapinnalla näkyvät katesuomujen peittämät, vielä kehittymättömät itiöpesäkeryhmät. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens – tummaraunioisen subsp. kalkkitummaraunioisen lehtilavan sivulehdykät ovat lähes perättömiä ja tyveltään suorakulmaisia tai leveän kiilamaisia sekä jossain määrin epäsymmetrisiä. Lehdykän laidan muoto vaihtelee lähes ehyestä epäselvästi nyhäiseen tai pyöreän matalanyhäiseen. Pituutta lehdyköillä on tavallisesti noin 4-10 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-5 mm. Pituus on noin 1,5-2-kertainen leveyteen nähden. Lehdykän alapinnalla näkyvät katesuomujen peittämät, vielä kehittymättömät itiöpesäkeryhmät. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens - tummaraunioisen subsp. kalkkitummaraunioisen itiöpesäkeryhmiä on tavallisesti 3-4 lehdykän molemmilla puoliskoilla, lehtisuonten sivuilla. Itiöpesäkeryhmä on ennen itiöintiä tasasoukka, alle 0,5 mm leveä ja enintään noin 2 mm pitkä. Sitä peittää koko pesäkeryhmän mittainen, vaalea, kalvomainen katesuomu, joka on kiinnittynyt lehdykän laidan puoleiselta reunaltaan. Katesuomu avautuu ja kääntyy kypsymisvaiheessa itiöpesäkeryhmän sivulle. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium trichomanes subsp. quadrivalens – tummaraunioisen subsp. kalkkitummaraunioisen itiöpesäkeryhmiä on tavallisesti 3-4 lehdykän molemmilla puoliskoilla, lehtisuonten sivuilla. Itiöpesäkeryhmä on ennen itiöintiä tasasoukka, alle 0,5 mm leveä ja enintään noin 2 mm pitkä. Sitä peittää koko pesäkeryhmän mittainen, vaalea, kalvomainen katesuomu, joka on kiinnittynyt lehdykän laidan puoleiselta reunaltaan. Katesuomu avautuu ja kääntyy kypsymisvaiheessa itiöpesäkeryhmän sivulle. V, Salo, Särkisalo, Förby, merenrantaan päättyvän maantien pohjoispuolelta nouseva kalkkikallioalue, luonnonsuojelualue, 11.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto