Asplenium viride – viherraunioinen

  • Asplenium viride Huds. – viherraunioinen
  • Asplenium L. – raunioiset
  • Aspleniaceae – raunioiskasvit

Viherraunioinen, Asplenium viride, on monivuotinen, mätästävä ja tavallisesti noin 7-20 cm pitkä saniainen ja itiökasvi. Sen maavarsi on lyhyt, pysty tai vino ja juurehtiva sekä tiheästi vanhojen, tummanruskeiden lehdentyvien peittämä. Lehdet nousevat maavarresta tiheähköinä kimppuina ja ne ovat syksyllä lakastuvia tai usein myös talvehtivia. Ruoti on tyviosastaan tummanruskea, muuten vihreä ja matalasti kouruinen. Siinä on harvakseen lähes karvamaisen ohuita suomuja ja muutamia hyvin lyhyitä nystykarvoja. Ruoti on yleensä noin 2-6 cm pitkä ja se on noin 1/3 koko lehden pituudesta. Lehtilapa ja sen keskiranka ovat tasaisen vihreät, johon lajin tieteellinen ja suomalainen nimikin viittaavat. Keskiranka on matalasti kouruinen, siipipalteeton ja siinä voi olla muutamia, yksittäisiä, karvamaisia suomuja. Lehtilapa on kertaalleen parilehdykkäinen, tasasoukka tai hieman suikea ja suippokärkinen. Se on tavallisesti noin 4-14 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,5 cm leveä.

Lehtilavan sivulehdykät ovat lähes vastakkain tai vuoroittain. Ne ovat lavan keski- ja kärkiosassa tiheämmin sekä tyviosassa usein pitkävälisemmin. Sivulehdyköissä on lyhyt, enintään noin 0,5 mm pitkä ruoti. Lehdykän muoto vaihtelee pyöreähköstä pitkulaiseen ja jossain määrin epäsymmetrisen kantikkaaseen. Lehdykän laita on selvästi pyöreähampainen, matalanyhäinen tai joskus lähes ehyt ja usein hieman alaspäin kiertynyt. Sen tyvi on yleensä hyvin leveän kiilamainen tai lähes suorahko. Pituutta lehdyköillä on tavallisesti noin 3-7 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-6 mm. Lehdykät ovat molemmin puolin kaljut.

Itiöpesäkeryhmät sijaitsevat lehtilavan sivulehdyköiden alapinnalla.  Niitä on yleisimmin 4-6 lehdykän alapinnan lehtisuonten sivuilla ja ne suuntautuvat yläviistoon laitaa kohti. Itiöpesäkeryhmä on ennen itiöintiä tasasoukka, noin 0,5 mm leveä ja enintään noin 2 mm pitkä. Sitä peittää koko pesäkeryhmän mittainen, vaalea, kalvomainen katesuomu, joka on kiinnittynyt lehdykän laidan puoleiselta reunaltaan. Katesuomun toinen reuna on pieninyhäinen. Katesuomu avautuu ja kääntyy kypsymisvaiheessa itiöpesäkeryhmän sivulle, johon se jää itiöinnin ajaksi. Kypsät itiöpesäkeryhmät muuttuvat tummanruskeiksi, laajenevat ja yhtyvät sekä peittävät valtaosan lehdykän alapinnasta. Itiöpöly on tummanruskeaa. Itiöiden kypsymisaika on heinä-elokuu.

Viherraunioinen on alkuperäinen laji Suomessa. Sitä tavataan hyvin harvinaisena Etelä-Hämeen, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon sekä harvinaisena Pohjois-Karjalan eliömaakunnissa. Kainuun ja Oulun Pohjanmaan eliömaakunnista alkaen se kasvaa harvinaisena tai harvinaisehkona kaikissa pohjoisen eliömaakunnissa. Yksi löytö on myös Etelä-Pohjanmaan eliömaakunnasta.  Kasvupaikkoina ovat kalkkikalliot sekä ultraemäksiset kalliot ja soraikot. Muissa Pohjoismaissa viherraunioinen kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa.

Suomessa kasvaa viisi raunioislajia. Niistä kolme ovat hyvin samannäköisiä. Selkein ja helpoimmin tarkistettava ero löytyy ruodin ja lehtilavan keskirangan värityksestä. Kun viherraunioisella koko lavan keskiranka ja ruodin yläosa ovat vihreät, tummaraunioisella, A. trichomanes, ruoti ja koko keskiranka usein aivan kasvavaa kärkeä lukuun ottamatta ovat tumman- tai mustanruskeita ja serpentiiniraunioisella, A. adulterinum, keskirangan kärkikolmannes on vihreä ja muu osa rankaa ja ruoti ovat tumman- tai mustanruskeita.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle viherraunioisen esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Asplenium viride - viherraunioinen menestyy hyvin ja kasvaa runsaana myös avoimella, ultraemäksisellä kalliopinnalla. Kn, Paltamo, Mieslahti, Talolanmäki, Oulujärven Pitkäperän itärannalla oleva Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride – viherraunioinen menestyy hyvin ja kasvaa runsaana myös avoimella, ultraemäksisellä kalliopinnalla. Kn, Paltamo, Mieslahti, Talolanmäki, Oulujärven Pitkäperän itärannalla oleva Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride - viherraunioinen on ehdoton kalliosaniainen, jonka kasvupaikoilla kalkki on usein enemmän tai vähemmän läsnä. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, 10.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride – viherraunioinen on ehdoton kalliosaniainen, jonka kasvupaikoilla kalkki on usein enemmän tai vähemmän läsnä. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, 10.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride - viherraunioinen on mätästävä ja sen maavarsi on lyhyt sekä juurehtiva. Lehdet nousevat maavarresta tiheähköinä kimppuina. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride – viherraunioinen on mätästävä ja sen maavarsi on lyhyt sekä juurehtiva. Lehdet nousevat maavarresta tiheähköinä kimppuina. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride - viherraunioinen on aika helppo erottaa kahdesta muusta lähilajista. Se on nimensä mukaisesti vihreä myös lehtilavan keskirangan osalta. Tummaraunioisella, A. trichomanes. keskiranka on kokonaan tumman- tai mustanruskea. Hyvin harvinaisella serpentiiniraunioisella, A. adulterinum, puolestaan keskirangan kärkikolmannes on vihreä ja muu osa rankaa on tumman- tai mustanruskea. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride – viherraunioinen on aika helppo erottaa kahdesta muusta lähilajista. Se on nimensä mukaisesti vihreä myös lehtilavan keskirangan osalta. Tummaraunioisella, A. trichomanes. keskiranka on kokonaan tumman- tai mustanruskea. Hyvin harvinaisella serpentiiniraunioisella, A. adulterinum, puolestaan keskirangan kärkikolmannes on vihreä ja muu osa rankaa on tumman- tai mustanruskea. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride - viherraunioisen lehtien sanotaan lakastuvan talveksi useammassakin kasvioppaassa. Todellisuudessa ne lakastumisen lisäksi usein myös talvehtivat joko osittain tai aivan täydellisesti. Edellisvuotiset lehdet ovat taipuneet alaspäin ja uudet lehdet ovat pystyjä tai yläviistoja. Edellisvuoden itiöinyt lehti on kuvausta varten nostettu pystyyn. Avautuneet ja itiönsä luovuttaneet pesäkeryhmät täyttävät talvehtineen lehden alapinnan lähes kokonaan. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, 9.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride – viherraunioisen lehtien sanotaan lakastuvan talveksi useammassakin kasvioppaassa. Todellisuudessa ne lakastumisen lisäksi usein myös talvehtivat joko osittain tai aivan täydellisesti. Edellisvuotiset lehdet ovat taipuneet alaspäin ja uudet lehdet ovat pystyjä tai yläviistoja. Edellisvuoden itiöinyt lehti on kuvausta varten nostettu pystyyn. Avautuneet ja itiönsä luovuttaneet pesäkeryhmät täyttävät talvehtineen lehden alapinnan lähes kokonaan. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, 9.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride - viherraunioisen lehdet ovat tavallisesti noin 7-20 cm pitkiä. Kuvan mättäässä uudet, kuluvan vuoden lehdet ovat keskellä pystyssä ja suurelta osin hyvin talvehtineet edellisen vuoden lehdet ovat tyvellä lähes oikosenaan. Kuvan oikeassa yläkulmassa häämöttää seuralaisena ultraemäksisiltä kallioilta harvinaisena tavattava serpentiinipikkutervakko, Viscaria alpina var. serpentinicola. Kn, Paltamo, Mieslahti, Talolanmäki, Oulujärven Pitkäperän itärannalla oleva Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride – viherraunioisen lehdet ovat tavallisesti noin 7-20 cm pitkiä. Kuvan mättäässä uudet, kuluvan vuoden lehdet ovat keskellä pystyssä ja suurelta osin hyvin talvehtineet edellisen vuoden lehdet ovat tyvellä lähes oikosenaan. Kuvan oikeassa yläkulmassa häämöttää seuralaisena ultraemäksisiltä kallioilta harvinaisena tavattava serpentiinipikkutervakko, Viscaria alpina var. serpentinicola. Kn, Paltamo, Mieslahti, Talolanmäki, Oulujärven Pitkäperän itärannalla oleva Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride - viherraunioisen lehtilapa on kertaalleen parilehdykkäinen, tasasoukka tai hieman suikea ja suippokärkinen. Se on tavallisesti noin 4-14 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,5 cm leveä. Sivulehdykät ovat lavan keski- ja kärkiosassa tiheämmin sekä tyviosassa usein pitkävälisemmin. Lehtiruoti, joka kuvassa jää osittain sammaleen sisään, on noin kolmasosa koko lehden pituudesta. Kuvassa näkyy juuri ja juuri ruodin tummanruskea tyviosa. Kuvassa seuralaisina mm. isotalvikki, Pyrola rotundifolia ja aivan ylälaidassa pahtarikon, Micranthes nivalis, lehtiä. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride – viherraunioisen lehtilapa on kertaalleen parilehdykkäinen, tasasoukka tai hieman suikea ja suippokärkinen. Se on tavallisesti noin 4-14 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,5 cm leveä. Sivulehdykät ovat lavan keski- ja kärkiosassa tiheämmin sekä tyviosassa usein pitkävälisemmin. Lehtiruoti, joka kuvassa jää osittain sammaleen sisään, on noin kolmasosa koko lehden pituudesta. Kuvassa näkyy juuri ja juuri ruodin tummanruskea tyviosa. Kuvassa seuralaisina mm. isotalvikki, Pyrola rotundifolia ja aivan ylälaidassa pahtarikon, Micranthes nivalis, lehtiä. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride - viherraunioisen sivulehdykän muoto vaihtelee pyöreähköstä pitkulaiseen ja jossain määrin epäsymmetrisen kantikkaaseen. Lehdykän laita on selvästi pyöreähampainen, matalanyhäinen tai joskus lähes ehyt ja sen tyvi on yleensä hyvin leveän kiilamainen tai lähes suorahko. Pituutta lehdyköillä on tavallisesti noin 3-7 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-6 mm. Lehdykät ovat molemmin puolin kaljut. Niissä on lyhyt, enintään noin 0,5 mm pitkä ruoti. Lavan keskiranka on matalasti kouruinen ja siipipalteeton. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride – viherraunioisen sivulehdykän muoto vaihtelee pyöreähköstä pitkulaiseen ja jossain määrin epäsymmetrisen kantikkaaseen. Lehdykän laita on selvästi pyöreähampainen, matalanyhäinen tai joskus lähes ehyt ja sen tyvi on yleensä hyvin leveän kiilamainen tai lähes suorahko. Pituutta lehdyköillä on tavallisesti noin 3-7 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-6 mm. Lehdykät ovat molemmin puolin kaljut. Niissä on lyhyt, enintään noin 0,5 mm pitkä ruoti. Lavan keskiranka on matalasti kouruinen ja siipipalteeton. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride - viherraunioisen Itiöpesäkeryhmät sijaitsevat lehtilavan sivulehdyköiden alapinnalla.  Niitä on yleisimmin 4-6 lehdykän alapinnan lehtisuonten sivuilla. Itiöpesäkeryhmä on ennen itiöintiä tasasoukka, noin 0,5 mm leveä ja noin 2 mm pitkä. Sitä peittää koko pesäkeryhmän mittainen, vaalea, kalvomainen katesuomu, joka on kiinnittynyt lehdykän laidan puoleiselta reunaltaan. Kn, Paltamo, Mieslahti, Talolanmäki, Oulujärven Pitkäperän itärannalla oleva Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride – viherraunioisen Itiöpesäkeryhmät sijaitsevat lehtilavan sivulehdyköiden alapinnalla. Niitä on yleisimmin 4-6 lehdykän alapinnan lehtisuonten sivuilla. Itiöpesäkeryhmä on ennen itiöintiä tasasoukka, noin 0,5 mm leveä ja noin 2 mm pitkä. Sitä peittää koko pesäkeryhmän mittainen, vaalea, kalvomainen katesuomu, joka on kiinnittynyt lehdykän laidan puoleiselta reunaltaan. Kn, Paltamo, Mieslahti, Talolanmäki, Oulujärven Pitkäperän itärannalla oleva Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride - viherraunioisen itiöpesäkeryhmät muuttuvat kypsyessään tummanruskeiksi, laajenevat ja yhtyvät sekä peittävät valtaosan lehdykän alapinnasta. Kuvan itiöpesäkkeet ovat itiönsä levittäneet tuulen vietäviksi jo edellisenä kesänä. Lajin itiöimisaika on heinä elokuu. Kesäkuun puolivälissä, jolloin kuva on otettu, kuluvan kasvukauden lehdet eivät voi olla tässä vaiheessa. Niinpä tämäkin otos todistaa viherraunioisen lehtien hyvästä talvehtimiskyvystä. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Asplenium viride – viherraunioisen itiöpesäkeryhmät muuttuvat kypsyessään tummanruskeiksi, laajenevat ja yhtyvät sekä peittävät valtaosan lehdykän alapinnasta. Kuvan itiöpesäkkeet ovat itiönsä levittäneet tuulen vietäviksi jo edellisenä kesänä. Lajin itiöimisaika on heinä elokuu. Kesäkuun puolivälissä, jolloin kuva on otettu, kuluvan kasvukauden lehdet eivät voi olla tässä vaiheessa. Niinpä tämäkin otos todistaa viherraunioisen lehtien hyvästä talvehtimiskyvystä. Ks, Kuusamo, Käylä, Oulankajoen eteläiset rantakalliot Kiutakönkään kohdalla, 14.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto