Botrychium boreale – pohjannoidanlukko

  • Botrychium boreale Milde – pohjannoidanlukko
  • Botrychium Sw. – niittynoidanlukot
  • Ophioglossaceae – käärmeenkielikasvit

Pohjannoidanlukko, Botrychium boreale, on monivuotinen saniainen ja itiökasvi, jonka lehdet nousevat maavarresta useimmiten yksittäin. Vain harvoin lehtiä on kaksi. Yksilöt kasvavat yksittäin tai pieninä ryhminä. Ne ovat yleensä pystyjä ja tavallisesti noin 5-20 cm pitkiä, harvoin pitempiäkin. Maavarsi on lyhyt mutta monijuurinen ja tummanruskea. Lehti on kokonaan kalju, ruodillinen ja jakautuu yleensä puolivälin yläpuolelta kokonaispituuttaan yhdeksi steriiliksi lehtilavaksi sekä yhdeksi, kärjestään haarovaksi, itiöpesäkkeiseksi osaksi. Noidanlukkojen muuntelua noudattaen haaromiskohta kuitenkin liukuu toisinaan puoliväliin tai jopa sen alapuolelle. Näyttää siltä kuin lajilla olisi varsi, yksi varsilehti ja haarova, perällinen ”kukinto”, vaikka kyseessä onkin yksi jakautunut lehti. Maavarresta nouseva ruoti on suhteellisen tanakka, vaaleanvihreä ja yleensä noin 3-13 cm pitkä. Sen tyvellä on ruskeita, tuppimaisia jäänteitä edellisvuotisesta lehdestä.

Steriili lehtilapa on pysty, ruoditon tai lyhytruotinen, paksuhko ja vihreä tai vaaleanvihreä. Se on parilehdykkäinen ja malliltaan puikean kolmiomainen. Pituutta sillä on tavallisesti noin 1,5-5 cm ja leveyttä tyven kohdalta noin 2-4 cm. Lapa on useimmiten enintään 1,5 kertaa leveytensä pituinen. Sivulehdyköitä on kärkilehdykän lisäksi yleensä 3-5 paria. Ne ovat malliltaan tavallisimmin kolmiomaisen tai vinoneliömäisen puikeita, keskisuonellisia ja lavan kärkeä kohti pieneneviä. Alimmat lehdykät ovat yleensä lähes pituutensa levyisiä, noin 10-20 mm pitkiä ja noin 7-18 mm leveitä. Lehdyköiden laita vaihtelee samassakin kasvustossa ja lavassakin ehyestä epäsäännöllisen tylppäliuskaiseen. Useimmiten kuitenkin lavan tyviosan sivuliuskat ovat enemmän tai vähemmän liuskoittuneet. Kaiken kaikkiaan steriili lehtilapa on niin yksilöllinen, että kahta suunnilleen samanlaista on kasvustosta vaikea löytää.

Lehden fertiilin, itiöpesäkkeisen kärkiosan perä on yleensä noin 0,5-4 cm pitkä ja vaalean- tai kellanvihreä. Itiöpesäkkeistö on malliltaan kapeansoikea,  pitkänpyöreä, kartiomainen tai vastakartiomaisesti levittäytyvä ja kertaalleen tai kahteen kertaan, harvemmin kolmeenkin kertaan haarova. Se on useimmiten noin 1-5 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 cm leveä. Itiöpesäkkeet ovat perättömiä tai hyvin lyhytperäisiä ja ne sijaitsevat kahtena rivinä tai rypälemäisinä ryhminä pesäkkeistön haaroissa. Itiöpesäke on pallomaisen pyöreä ja läpimitaltaan noin 1 mm sekä aluksi keltainen tai kellanvihreä ja lopulta ruosteenruskea. Pesäkkeen puolivälissä on sauma, josta se itiöidessään avautuu. Itiöpöly on vaalean kellertävää. Itiöiden kypsymisaika on kesä-heinäkuu.

Pohjannoidanlukko on alkuperäinen laji Suomessa. Se painottuu pohjoisempaan Suomeen, jossa sitä esiintyy Keski-Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakunnista alkaen pohjoiseen kaikissa eliömaakunnissa. Lisäksi sillä on Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan eliömaakunnissa yhteensä jäljellä muutama säilynyt esiintymä. Se on kaikkialla harvinaistunut. Iso osa havainnoista on jo vanhoja. Esiintyminen on epäsäännöllistä ja kannanvaihtelut eri vuosina ovat suuria. Pohjois-Suomessa se kasvaa erityisesti joenvarsiniityillä, tunturiniityillä ja kyläkedoilla. Saaristomerellä kasvupaikkoina ovat lähinnä mereiset kedot ja nummet. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa laji on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Luokitukseen on vaikuttanut yksilöiden määrän merkittävä vähentyminen, suppea esiintymisalue ja taantuminen, esiintymisen voimakas pirstoutuminen sekä erittäin suuret kannanvaihtelut. Uhkatekijöinä ovat avoimien alueiden sulkeutuminen, metsien uudistamis- ja hoitotoimet, kemialliset haittavaikutukset ja rakentaminen. Muissa Pohjoismaissa pohjannoidanlukko kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa sekä Norjan Huippuvuorilla.

Suomessa kasvaa seitsemän noidanlukkolajia, jotka on nykyisin jaettu kolmeen sukuun. Niittynoidanlukkojen sukuun kuuluu viisi lajia, pohjannoidanlukon lisäksi ketonoidanlukko, B. lunaria, suikeanoidanlukko, B. lanceolatum, saunionoidanlukko, B. matricariifolium ja pikkunoidanlukko, B. simplex. Lajeissa on paljon samankaltaisuutta ja sisäistä muuntelua, joka synnyttää epätyypillisiä rajatapauksia. Lisäksi aika usein useampi laji kasvaa samalla kasvupaikalla jopa sekakasvustoina. Varmoja risteytymiä ei ole kuitenkaan todettu.

Suikea- ja saunionoidanlukon lehdet ovat pohjannoidanlukon tavoin jakautuneet yläosastaan. Niiden lavan sivulehdykät ovat kuitenkin kapean pitkulaisia ja liuskaisia tai hampaisia. Ketonoidanlukon steriili lapa on tavallisesti kapeamman tai leveämmän pitkänpyöreä ja sen sivulehdykät pysyvät suunnilleen samankokoisina lavan tyveltä ainakin puoliväliin saakka. Lisäksi sivulehdykät ovat useimmiten viuhkamaisia tai munuaismaisia ja pyöreäkärkisiä. Niiden suonitus on viuhkamainen eikä varsinaista keskisuonta ole. Pikkunoidanlukon lehti jakautuu jo tyviosasta. Steriili lapa on tavallisesti pitkähköruotinen ja siinä on vain 1-3 lehdykkäparia, jotka ovat säännöttömän pyöreähköjä.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle pohjannoidanlukon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Botrychium boreale - pohjannoidanlukko suosii mm. hiekkaisia ketoja. Se on kasvutavaltaan pysty ja tavallisesti noin 5-20 cm korkea. Pituus voi vaihdella voimakkaasti samallakin kasvupaikalla, kuten kuva osoittaa. Kuvassa ympärillä seuralaisena mm. ketomaruna, Artemisia campestris. PeP, Kemi, Ajos, Mäntynokka, Ajoksentien ja rautatien välinen, sorapohjainen ketoalue Jatulintien risteyksen eteläpuolella, 4.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale – pohjannoidanlukko suosii mm. hiekkaisia ketoja. Se on kasvutavaltaan pysty ja tavallisesti noin 5-20 cm korkea. Pituus voi vaihdella voimakkaasti samallakin kasvupaikalla, kuten kuva osoittaa. Kuvassa ympärillä seuralaisena mm. ketomaruna, Artemisia campestris. PeP, Kemi, Ajos, Mäntynokka, Ajoksentien ja rautatien välinen, sorapohjainen ketoalue Jatulintien risteyksen eteläpuolella, 4.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale - pohjannoidanlukon lehdet ovat usein niin yksilöllisiä, ettei kahta samanlaista löydy. Sen oheinen kuvasarjakin osoittaa. Noidanlukkoja on vaikea pakottaa myös määrityskaavoihin. Kuvan yksilön steriili lehtilapa on oikealla tavoin puikean kolmiomainen ja liuskoittunut juuri niin kuin pitääkin. Sen sijaan steriilin ja fertiilin osan jakautuminen ei ole tapahtunut lehden yläosassa, vaan eriytyminen lähtee jo puolivälin alapuolelta. Itiöpesäkkeistö on hyvin voimakashaarainen ja osittain kolmeenkin kertaan haaroittunut. PeP, Kemi, Ajos, Mäntynokka, Ajoksentien ja rautatien välinen, sorapohjainen ketoalue Jatulintien risteyksen eteläpuolella, 4.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale – pohjannoidanlukon lehdet ovat usein niin yksilöllisiä, ettei kahta samanlaista löydy. Sen oheinen kuvasarjakin osoittaa. Noidanlukkoja on vaikea pakottaa myös määrityskaavoihin. Kuvan yksilön steriili lehtilapa on oikealla tavoin puikean kolmiomainen ja liuskoittunut juuri niin kuin pitääkin. Sen sijaan steriilin ja fertiilin osan jakautuminen ei ole tapahtunut lehden yläosassa, vaan eriytyminen lähtee jo puolivälin alapuolelta. Itiöpesäkkeistö on hyvin voimakashaarainen ja osittain kolmeenkin kertaan haaroittunut. PeP, Kemi, Ajos, Mäntynokka, Ajoksentien ja rautatien välinen, sorapohjainen ketoalue Jatulintien risteyksen eteläpuolella, 4.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale - pohjannoidanlukon lehdet nousevat maavarresta useimmiten yksittäin. Joskus lehtiä voi olla kaksikin. Lisäksi maavarret voivat sijaita tiiviinäkin ryhmänä. Kuva osoittaa, kuinka lehden jakautumiskohta voi vaihdella samassakin lehtiryhmässä. Oikeanpuolimmaisen lehden jakautumiskohta on kasvikirjojen kuvauksen mukainen. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale – pohjannoidanlukon lehdet nousevat maavarresta useimmiten yksittäin. Joskus lehtiä voi olla kaksikin. Lisäksi maavarret voivat sijaita tiiviinäkin ryhmänä. Kuva osoittaa, kuinka lehden jakautumiskohta voi vaihdella samassakin lehtiryhmässä. Oikeanpuolimmaisen lehden jakautumiskohta on kasvikirjojen kuvauksen mukainen. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale - pohjannoidanlukon lehden jakautumiskohta on kuvan yksilöllä aivan poikkeuksellisen matalalla, vaikka lajimäärityksestä ei ole epäselvyyttä. Steriilin lehtilavan alin lehdykkäpari on tyypillisen kolmiomainen, lähes pituutensa levyinen ja tylppäliuskainen. Itiöpesäkkeistö on usein kapeansoikea tai pitkänpyöreä. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale – pohjannoidanlukon lehden jakautumiskohta on kuvan yksilöllä aivan poikkeuksellisen matalalla, vaikka lajimäärityksestä ei ole epäselvyyttä. Steriilin lehtilavan alin lehdykkäpari on tyypillisen kolmiomainen, lähes pituutensa levyinen ja tylppäliuskainen. Itiöpesäkkeistö on usein kapeansoikea tai pitkänpyöreä. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale - pohjannoidanlukon lehden itiöpesäkkeisen kärkiosan perä on yleensä noin 0,5-4 cm pitkä. Itiöpesäkkeistö on useimmiten noin 1-5 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 cm leveä. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale – pohjannoidanlukon lehden itiöpesäkkeisen kärkiosan perä on yleensä noin 0,5-4 cm pitkä. Itiöpesäkkeistö on useimmiten noin 1-5 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 cm leveä. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale - pohjannoidanlukon steriilin lehtilavan sivulehdykät voivat olla toisinaan myös lähes ehyet. Ne ovat kuitenkin malliltaan tavallisimmin kolmiomaisen tai vinoneliömäisen puikeita ja lavan kärkeä kohti pieneneviä. Näin ollen ero ketonoidanlukkoon, B. lunaria, säilyy riittävänä. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale – pohjannoidanlukon steriilin lehtilavan sivulehdykät voivat olla toisinaan myös lähes ehyet. Ne ovat kuitenkin malliltaan tavallisimmin kolmiomaisen tai vinoneliömäisen puikeita ja lavan kärkeä kohti pieneneviä. Näin ollen ero ketonoidanlukkoon, B. lunaria, säilyy riittävänä. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale - pohjannoidanlukon steriilillä lehtilavalla on pituutta tavallisesti noin 1,5-5 cm ja leveyttä alaosassa noin 2-4 cm. Lapa on useimmiten enintään 1,5 kertaa leveytensä pituinen. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale – pohjannoidanlukon steriilillä lehtilavalla on pituutta tavallisesti noin 1,5-5 cm ja leveyttä alaosassa noin 2-4 cm. Lapa on useimmiten enintään 1,5 kertaa leveytensä pituinen. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale - pohjannoidanlukon lehti ruotineen ja itiöpesäkkeistön haarat ovat yleensä vihreät tai vaaleanvihreät. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale – pohjannoidanlukon lehti ruotineen ja itiöpesäkkeistön haarat ovat yleensä vihreät tai vaaleanvihreät. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale - pohjannoidanlukon laajan vaihteluvälin mukaan steriilin lehtilavan sivulehdykät voivat olla myös reilusti limittäin. Itiöpesäkkeet ovat fertiilin osan haaroissa kahdessa rivissä. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale – pohjannoidanlukon laajan vaihteluvälin mukaan steriilin lehtilavan sivulehdykät voivat olla myös reilusti limittäin. Itiöpesäkkeet ovat fertiilin osan haaroissa kahdessa rivissä. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale - pohjannoidanlukko on toisinaan hyvin tanakka ja lavan sivuliuskat voivat olla erityisen paksut. Koko ilmaverso on kauttaaltaan kalju. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale – pohjannoidanlukko on toisinaan hyvin tanakka ja lavan sivuliuskat voivat olla erityisen paksut. Koko ilmaverso on kauttaaltaan kalju. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale - pohjannoidanlukon itiöpesäkkeet ovat perättömiä tai hyvin lyhytperäisiä, pallomaisen pyöreitä ja läpimitaltaan noin 1 mm. Ne ovat aluksi kellanvihreitä ja keltaisia. Pesäkkeen puolivälissä on sauma, josta se itiöidessään avautuu. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale – pohjannoidanlukon itiöpesäkkeet ovat perättömiä tai hyvin lyhytperäisiä, pallomaisen pyöreitä ja läpimitaltaan noin 1 mm. Ne ovat aluksi kellanvihreitä ja keltaisia. Pesäkkeen puolivälissä on sauma, josta se itiöidessään avautuu. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale - pohjannoidanlukon itiöpesäkkeet tummuvat lopulta ruosteenruskeiksi. Kuten kuva osoittaa, niiden saumat alkavat usein revetä auki jo lievästi ruskehtavina. Itiöpöly on vaaleankellertävää. PeP, Kemi, Ajos, Mäntynokka, Ajoksentien ja rautatien välinen, sorapohjainen ketoalue Jatulintien risteyksen eteläpuolella, 4.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale – pohjannoidanlukon itiöpesäkkeet tummuvat lopulta ruosteenruskeiksi. Kuten kuva osoittaa, niiden saumat alkavat usein revetä auki jo lievästi ruskehtavina. Itiöpöly on vaaleankellertävää. PeP, Kemi, Ajos, Mäntynokka, Ajoksentien ja rautatien välinen, sorapohjainen ketoalue Jatulintien risteyksen eteläpuolella, 4.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale - pohjannoidanlukon steriilissä lehtilavassa on sivulehdyköitä kärkilehdykän lisäksi yleensä 3-5 paria. Ne ovat keskisuonellisia toisin kuin ketonoidanlukolla, B. lunaria. PeP, Kemi, Ajos, Mäntynokka, Ajoksentien ja rautatien välinen, sorapohjainen ketoalue Jatulintien risteyksen eteläpuolella, 4.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium boreale – pohjannoidanlukon steriilissä lehtilavassa on sivulehdyköitä kärkilehdykän lisäksi yleensä 3-5 paria. Ne ovat keskisuonellisia toisin kuin ketonoidanlukolla, B. lunaria. PeP, Kemi, Ajos, Mäntynokka, Ajoksentien ja rautatien välinen, sorapohjainen ketoalue Jatulintien risteyksen eteläpuolella, 4.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto