Botrychium lunaria – ketonoidanlukko

  • Botrychium lunaria (L.) Sw. – ketonoidanlukko
  • Botrychium Sw. – niittynoidanlukot
  • Ophioglossaceae – käärmeenkielikasvit

Ketonoidanlukko, Botrychium lunaria, on monivuotinen saniainen ja itiökasvi, jonka lehdet nousevat maavarresta useimmiten yksittäin. Vain harvoin lehtiä on kaksi, jolloin toinen niistä jää lähes aina pieneksi ja hennoksi. Yksilöt kasvavat yksittäin tai pieninä ryhminä. Ne ovat yleensä pystyjä ja tavallisesti noin 5-20 cm pitkiä. Maavarsi on lyhyt mutta monijuurinen ja tummanruskea. Lehti on kokonaan kalju, ruodillinen ja jakautuu yleensä noin puolivälissä kokonaispituuttaan yhdeksi steriiliksi lehtilavaksi sekä yhdeksi, kärjestään haarovaksi, itiöpesäkkeiseksi osaksi (harvoin itiöpesäkkeellisiä lehden osia on kaksi tai useampia). Näyttää erehdyttävästi siltä kuin lajilla olisi varsi, yksi varsilehti ja haarova, perällinen ”kukinto”, vaikka kyseessä onkin yksi jakautunut lehti. Maavarresta nouseva ruoti on suhteellisen tanakka, vaaleanvihreä ja yleensä noin 2-10 cm pitkä. Sen tyvellä on ruskeita, tuppimaisia jäänteitä edellisvuotisesta lehdestä.

Steriili lehtilapa on pysty, ruoditon tai lyhytruotinen, paksuhko ja vihreä tai vaaleanvihreä. Se on parilehdykkäinen ja malliltaan kapeamman tai leveämmän pitkänpyöreä sekä harvemmin kapeahkon puikea. Pituutta sillä on tavallisesti noin 2-6 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-3 cm. Lapa on 2-3 kertaa leveytensä pituinen. Sivulehdyköitä on kärkilehdykän lisäksi yleensä 3-7 paria. Ne ovat malliltaan useimmiten viuhkamaisia tai munuaismaisia ja pyöreäkärkisiä sekä pituuttaan leveämpiä. Lehdykän laita on ehyehkö, epäsäännöllisen nyhäinen tai matalasti, harvemmin syvemmin liuskoittunut. Suonitus on viuhkamainen eikä keskisuonta ole. Alemmat lehdykät ovat tavallisesti noin 3-15 mm pitkiä ja noin 5-20 mm leveitä. Ne pysyvät suunnilleen samankokoisina lavan tyveltä ainakin puoliväliin saakka.

Lehden fertiilin, itiöpesäkkeisen kärkiosan perä on yleensä noin 2-10 cm pitkä ja vaalean- tai kellanvihreä. Itiöpesäkkeistö on malliltaan tavallisesti pitkänpyöreä tai hieman kartiomainen ja kertaalleen tai kahteen kertaan haarova. Se on useimmiten noin 1,5-6 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 cm leveä. Itiöpesäkkeet ovat perättömiä tai hyvin lyhytperäisiä ja ne sijaitsevat kahtena rivinä tai rypälemäisinä ryhminä pesäkkeistön haaroissa. Itiöpesäke on pallomaisen pyöreä ja läpimitaltaan noin 1 mm sekä aluksi keltainen tai kellanvihreä ja kypsänä ruosteenruskea. Pesäkkeen puolivälissä on sauma, josta se itiöidessään avautuu. Itiöpöly on hyvin vaaleaa, lähes valkoista. Itiöiden kypsymisaika on kesä-heinäkuu.

Ketonoidanlukko on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy kaikissa eliömaakunnissa, mutta se on selvästi harvinaistunut. Iso osa havainnoista on jo vanhoja. Esiintyminen on epäsäännöllistä ja kannanvaihtelut eri vuosina ovat suuria. Kasvupaikkoina ovat lähinnä kuivat niityt, kedot, nummet, hakamaat, laitumet, käytöstä pois jääneet, laihat pellot, katajikkoiset rantaniityt ja erilaiset pientareet sekä kalliopengermät. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa laji on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Luokitukseen on vaikuttanut yksilöiden määrän merkittävä vähentyminen. Uhkatekijöinä ovat avoimien alueiden sulkeutuminen, kemialliset haittavaikutukset ja rakentaminen. Muissa Pohjoismaissa ketonoidanlukko kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa sekä Norjan Huippuvuorilla ja Tanskan Färsaarilla.

Suomessa kasvaa seitsemän noidanlukkolajia, jotka on nykyisin jaettu kolmeen sukuun. Niittynoidanlukkojen sukuun kuuluu viisi lajia, ketonoidanlukon lisäksi pohjannoidanlukko, B. boreale, suikeanoidanlukko, B. lanceolatum, saunionoidanlukko, B. matricariifolium ja pikkunoidanlukko, B. simplex. Lajeissa on paljon samankaltaisuutta ja sisäistä muuntelua, joka synnyttää epätyypillisiä rajatapauksia. Lisäksi aika usein useampi laji kasvaa samalla kasvupaikalla jopa sekakasvustoina. Varmoja risteytymiä ei ole kuitenkaan todettu.

Suikea- ja saunionoidanlukon lehdet ovat jakautuneet yläosastaan. Niiden lavan sivulehdykät ovat keskisuonellisia ja kapeita sekä liuskaisia ja hampaisia. Edellisiä lähemmäksi ketonoidanlukkoa tulee pohjannoidanlukko, jonka steriilissä lavassa on vaihteluvälin puitteissa tiettyä samankaltaisuutta. Se on kuitenkin malliltaan kolmiomaisen puikea ja sivulehdykät ovat keskisuonellisia sekä kolmiomaisen tai vinoneliömäisen puikeita. Pikkunoidanlukko on lähes hävinnyt Suomesta ja sillä on enää neljä esiintymää Saaristomerellä (V) ja kolme esiintymää Ahvenanmaan Eckerössä. Sen lehti on yleensä jo tyvestä jakautunut. Steriili lapa on tavallisesti pitkähköruotinen ja siinä on vain 1-3 lehdykkäparia, jotka ovat säännöttömän pyöreähköjä.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle ketonoidanlukon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Botrychium lunaria - ketonoidanlukko kasvaa mm. kuivilla niittyillä, kedoilla, laitumilla ja vanhoilla pelloilla sekä pientareilla. Se on muiden noidanlukkojen tavoin kärsinyt umpeenkasvusta, ahomaiden laidunnuksen loppumisesta ja maiden tehokkaasta viljelystä. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria – ketonoidanlukko kasvaa mm. kuivilla niittyillä, kedoilla, laitumilla ja vanhoilla pelloilla sekä pientareilla. Se on muiden noidanlukkojen tavoin kärsinyt umpeenkasvusta, ahomaiden laidunnuksen loppumisesta ja maiden tehokkaasta viljelystä. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria - ketonoidanlukot kasvavat yksittäin tai pieninä ryhminä. Samallakin kasvupaikalla niiden koko vaihtelee suuresti. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria – ketonoidanlukot kasvavat yksittäin tai pieninä ryhminä. Samallakin kasvupaikalla niiden koko vaihtelee suuresti. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria - ketonoidanlukko on yleensä pysty ja tavallisesti noin 5-20 cm pitkä. Useimmiten maavarresta nousee vain yksi lehti ja vain harvoin kuvan tavoin kaksi. Tällöin toinen lehti jää selvästi pienemmäksi ja hennommaksi. KP, Haapavesi, Pirnesperä, Pirnestien varressa, Pirnesjärven luoteispuolella oleva, jo vuosia käyttämättä ollut peltoalue, 17.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria – ketonoidanlukko on yleensä pysty ja tavallisesti noin 5-20 cm pitkä. Useimmiten maavarresta nousee vain yksi lehti ja vain harvoin kuvan tavoin kaksi. Tällöin toinen lehti jää selvästi pienemmäksi ja hennommaksi. KP, Haapavesi, Pirnesperä, Pirnestien varressa, Pirnesjärven luoteispuolella oleva, jo vuosia käyttämättä ollut peltoalue, 17.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria - ketonoidanlukko muodostuu eriytyneestä ulkomuodostaan huolimatta vain yhdestä lehdestä, joka yleensä noin puolivälissä jakautuu steriiliin lehtilapaan ja pitkäperäiseen sekä haarovaan itiöpesäkkeistöön. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria – ketonoidanlukko muodostuu eriytyneestä ulkomuodostaan huolimatta vain yhdestä lehdestä, joka yleensä noin puolivälissä jakautuu steriiliin lehtilapaan ja pitkäperäiseen sekä haarovaan itiöpesäkkeistöön. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria - ketonoidanlukon itiöpesäkkeistö on kertaalleen tai kahteen kertaan haarova ja sen mukaan kapeampi tai leveämpi, Koko lehti on kalju kaikilta pinnoiltaan. PeP, Kemi, Ajos, Mäntynokka, Ajoksentien ja rautatien välinen, sorapohjainen ketoalue Jatulintien risteyksen lounaispuolella, 4.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria – ketonoidanlukon itiöpesäkkeistö on kertaalleen tai kahteen kertaan haarova ja sen mukaan kapeampi tai leveämpi, Koko lehti on kalju kaikilta pinnoiltaan. PeP, Kemi, Ajos, Mäntynokka, Ajoksentien ja rautatien välinen, sorapohjainen ketoalue Jatulintien risteyksen lounaispuolella, 4.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria - ketonoidanlukon itiöpesäkkeistö voi olla myös voimakkaasti haarova. Tavallisesti se on malliltaan pitkänpyöreä tai hieman kartiomainen ja useimmiten noin 1,5-6 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 cm leveä. Kuvan yksilöllä on erikoisuutena steriilin lehtilavan tyvellä ikään kuin ylimääräinen lehdykkäpari. PeP, Kemi, Ajos, Mäntynokka, Ajoksentien ja rautatien välinen, sorapohjainen ketoalue Jatulintien risteyksen lounaispuolella, 4.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria – ketonoidanlukon itiöpesäkkeistö voi olla myös voimakkaasti haarova. Tavallisesti se on malliltaan pitkänpyöreä tai hieman kartiomainen ja useimmiten noin 1,5-6 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 cm leveä. Kuvan yksilöllä on erikoisuutena steriilin lehtilavan tyvellä ikään kuin ylimääräinen lehdykkäpari. PeP, Kemi, Ajos, Mäntynokka, Ajoksentien ja rautatien välinen, sorapohjainen ketoalue Jatulintien risteyksen lounaispuolella, 4.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria - ketonoidanlukon itiöpesäkkeet sijaitsevat kahtena rivinä tai rypälemäisinä ryhminä pesäkkeistön haaroissa. Itiöpesäke on pallomaisen pyöreä ja läpimitaltaan noin 1 mm sekä aluksi keltainen tai kellanvihreä. Kypsymättömänkin pesäkkeen puolivälissä on näkyvillä sauma, josta se itiöidessään avautuu. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria – ketonoidanlukon itiöpesäkkeet sijaitsevat kahtena rivinä tai rypälemäisinä ryhminä pesäkkeistön haaroissa. Itiöpesäke on pallomaisen pyöreä ja läpimitaltaan noin 1 mm sekä aluksi keltainen tai kellanvihreä. Kypsymättömänkin pesäkkeen puolivälissä on näkyvillä sauma, josta se itiöidessään avautuu. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria - ketonoidanlukon itiöpesäkkeet tummuvat kypsyessään ruosteenruskeiksi. Niiden saumat ovat juuri repeytymäisillään auki. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria – ketonoidanlukon itiöpesäkkeet tummuvat kypsyessään ruosteenruskeiksi. Niiden saumat ovat juuri repeytymäisillään auki. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria - ketonoidanlukon itiöpesäkeryhmät ovat kuvan yksilössä jo kokonaan auenneet ja hyvin vaalea, lähes valkoinen itiöpöly on varissut tuulenhenkäysten mukaan. KP, Haapavesi, Pirnesperä, Pirnestien varressa, Pirnesjärven luoteispuolella oleva, jo vuosia käyttämättä ollut peltoalue, 17.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria – ketonoidanlukon itiöpesäkeryhmät ovat kuvan yksilössä jo kokonaan auenneet ja hyvin vaalea, lähes valkoinen itiöpöly on varissut tuulenhenkäysten mukaan. KP, Haapavesi, Pirnesperä, Pirnestien varressa, Pirnesjärven luoteispuolella oleva, jo vuosia käyttämättä ollut peltoalue, 17.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria - ketonoidanlukon steriili lehtilapa on pysty, paksuhko ja vihreä tai vaaleanvihreä. Se on parilehdykkäinen ja malliltaan kapeamman tai leveämmän pitkänpyöreä sekä harvemmin kapeahkon puikea. Pituutta sillä on tavallisesti noin 2-6 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-3 cm. Lapa on 2-3 kertaa leveytensä pituinen. Sivulehdyköitä on kärkilehdykän lisäksi yleensä 3-7 paria. Ne ovat malliltaan useimmiten viuhkamaisia tai munuaismaisia ja pyöreäkärkisiä sekä pituuttaan leveämpiä. Ne ovat suunnilleen samankokoisia lavan tyveltä ainakin puoliväliin saakka. Lehdykän laita on ehyehkö, epäsäännöllisen nyhäinen tai jossain määrin liuskoittunut. KP, Haapavesi, Pirnesperä, Pirnestien varressa, Pirnesjärven luoteispuolella oleva, jo vuosia käyttämättä ollut peltoalue, 17.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria – ketonoidanlukon steriili lehtilapa on pysty, paksuhko ja vihreä tai vaaleanvihreä. Se on parilehdykkäinen ja malliltaan kapeamman tai leveämmän pitkänpyöreä sekä harvemmin kapeahkon puikea. Pituutta sillä on tavallisesti noin 2-6 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-3 cm. Lapa on 2-3 kertaa leveytensä pituinen. Sivulehdyköitä on kärkilehdykän lisäksi yleensä 3-7 paria. Ne ovat malliltaan useimmiten viuhkamaisia tai munuaismaisia ja pyöreäkärkisiä sekä pituuttaan leveämpiä. Ne ovat suunnilleen samankokoisia lavan tyveltä ainakin puoliväliin saakka. Lehdykän laita on ehyehkö, epäsäännöllisen nyhäinen tai jossain määrin liuskoittunut. KP, Haapavesi, Pirnesperä, Pirnestien varressa, Pirnesjärven luoteispuolella oleva, jo vuosia käyttämättä ollut peltoalue, 17.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria - ketonoidanlukon steriilin lehtilavan alemmat sivulehdykät ovat tavallisesti noin 3-15 mm pitkiä ja noin 5-20 mm leveitä. Niiden suonitus on viuhkamainen ja varsinaista keskisuonta ei ole. Lajin tieteellinen nimi viittaa sivulehdyköiden puolikuumaiseen muotoon. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria – ketonoidanlukon steriilin lehtilavan alemmat sivulehdykät ovat tavallisesti noin 3-15 mm pitkiä ja noin 5-20 mm leveitä. Niiden suonitus on viuhkamainen ja varsinaista keskisuonta ei ole. Lajin tieteellinen nimi viittaa sivulehdyköiden puolikuumaiseen muotoon. PeP, Tornio, Ylä-Kaakamo, Suutari, Hietaharjuntien laitaketo metsän reunassa, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria - ketonoidanlukko, kuten muutkin noidanlukot, on kasvussaan varsin muunteleva ja yllätyksellinenkin. Kuvan näyteyksilössä lehti on jakautunut yhden sijasta useammaksikin itiöpesäkkeelliseksi osaksi. Lisäksi nämä ylimääräiset, fertiilit haarautumat ovat kasvattaneet peräänsä osittain tai kokonaan steriilejä lehdyköitä. Ks, Kuusamo, Liikasenvaara, autiotalon pihapiiristä alkavat ja luonnonniittymäisessä tilassa olevat peltosarat, 3.7.2001. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria – ketonoidanlukko, kuten muutkin noidanlukot, on kasvussaan varsin muunteleva ja yllätyksellinenkin. Kuvan näyteyksilössä lehti on jakautunut yhden sijasta useammaksikin itiöpesäkkeelliseksi osaksi. Lisäksi nämä ylimääräiset, fertiilit haarautumat ovat kasvattaneet peräänsä osittain tai kokonaan steriilejä lehdyköitä. Ks, Kuusamo, Liikasenvaara, autiotalon pihapiiristä alkavat ja luonnonniittymäisessä tilassa olevat peltosarat, 3.7.2001. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria - ketonoidanlukon muuten aivan normaalisti kehittynyt yksilö voi joskus, hyvin harvoin, lipsua hieman lehtensä ehdottomasta kaksijakoisuudesta ja kasvattaa kuvan näytteen tavoin steriilin lavan lehdykkään muutamia itiöpesäkkeitä. Ks, Kuusamo, Liikasenvaara, autiotalon pihapiiristä alkavat ja luonnonniittymäisessä tilassa olevat peltosarat, 3.7.2001. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lunaria – ketonoidanlukon muuten aivan normaalisti kehittynyt yksilö voi joskus, hyvin harvoin, lipsua hieman lehtensä ehdottomasta kaksijakoisuudesta ja kasvattaa kuvan näytteen tavoin steriilin lavan lehdykkään muutamia itiöpesäkkeitä. Ks, Kuusamo, Liikasenvaara, autiotalon pihapiiristä alkavat ja luonnonniittymäisessä tilassa olevat peltosarat, 3.7.2001. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto