Botrychium lanceolatum – suikeanoidanlukko

  • Botrychium lanceolatum (S. G. Gmel.) Ångstr. – suikeanoidanlukko
  • Botrychium Sw. – niittynoidanlukot
  • Ophioglossaceae – käärmeenkielikasvit

Suikeanoidanlukko, Botrychium lanceolatum, on monivuotinen saniainen ja itiökasvi, jonka lehdet nousevat maavarresta useimmiten yksittäin. Vain harvoin lehtiä on kaksi. Yksilöt kasvavat yksittäin tai pieninä ryhminä. Ne ovat yleensä pystyjä ja tavallisesti noin 5-25 cm pitkiä. Maavarsi on lyhyt mutta monijuurinen ja tummanruskea. Lehti on kokonaan kalju, ruodillinen ja jakautuu kokonaispituuden puolivälin yläpuolelta yhdeksi steriiliksi lehtilavaksi sekä yhdeksi, kärjestään haarovaksi, itiöpesäkkeiseksi osaksi. Näyttää siltä kuin lajilla olisi varsi, yksi varsilehti ja haarova, perällinen ”kukinto”, vaikka kyseessä onkin yksi jakautunut lehti. Maavarresta nouseva ruoti on suhteellisen tanakka, vaalean- tai kellanvihreä ja yleensä noin 3-15 cm pitkä. Sen tyvellä on ruskeita, tuppimaisia jäänteitä edellisvuotisesta lehdestä.

Steriili lehtilapa on pystyhkö tai yläviisto, ruoditon, ja vihreä tai vaaleanvihreä. Se on parilehdykkäinen ja malliltaan yleensä leveän kolmiomainen. Pituutta sillä on tavallisesti noin 1-4,5 cm ja leveyttä tyven kohdalta noin 1,5-6 cm. Lapa on useimmiten hieman pituuttaan leveämpi. Sivulehdyköitä on kärkilehdykän lisäksi yleensä 3-5 paria. Alimmat niistä ovat erityisesti isommissa yksilöissä malliltaan puikeahkot tai soikeahkot ja laidoiltaan pitkäliuskaiset. Ylemmät lehdykät ovat lähinnä kapeahkon pitkulaisia ja laidoiltaan liuskaisia, pykäläisiä tai hampaisia. Lehdykät ovat keskisuonellisia ja lavan kärkeä kohti pieneneviä. Niiden liuskat ja hampaat ovat lehdykän kärkeä kohti suuntautuneet. Alimmat lehdykät ovat yleensä noin 7-30 mm pitkiä ja leveimmältä kohtaa noin 3-15 mm leveitä.

Lehden fertiilin, itiöpesäkkeisen kärkiosan perä on tavallisesti noin 0-3 cm pitkä ja vaalean- tai kellanvihreä. Itiöpesäkkeistö on malliltaan kapeansoikea,  pitkänpyöreä tai vastakartiomaisesti levittäytyvä ja kahteen tai kolmeen kertaan haarova. Päähaarat ovat usein pitkiä. Pesäkkeistö on useimmiten noin 1,5-8 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 cm leveä. Itiöpesäkkeet ovat perättömiä tai hyvin lyhytperäisiä ja ne sijaitsevat kahtena rivinä tai rypälemäisinä ryhminä pesäkkeistön haaroissa. Itiöpesäke on pallomaisen pyöreä ja läpimitaltaan noin 1 mm sekä aluksi keltainen tai kellanvihreä ja lopulta ruosteenruskea. Pesäkkeen puolivälissä on sauma, josta se itiöidessään avautuu. Itiöpöly on lähes valkoista. Itiöiden kypsymisaika on kesä-elokuu.

Suikeanoidanlukko on alkuperäinen laji Suomessa. Sitä on esiintynyt kaikissa eliömaakunnissa, mutta Ahvenanmaalta sen on todettu jo hävinneen. Muuallakin se on harvinainen tai hyvin harvinainen. Iso osa havainnoista on jo vanhoja. Ylivoimaisesti eniten tuoreempia (2015-) havaintoja on Keski-Pohjanmaan eliömaakunnasta, josta alla oleva kuvasarjakin on otettu. Esiintyminen on epäsäännöllistä ja kannanvaihtelut eri vuosina ovat suuria. Kasvupaikkoina ovat lähinnä kuivat niityt, kedot, hiekkaiset nummet, laitumet, rantaniityt ja -törmät sekä kalliosammalikot ja tienpientareet. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa laji on todettu vaarantuneeksi (VU). Luokitukseen on vaikuttanut yksilöiden määrän merkittävä vähentyminen. Uhkatekijöinä ovat avoimien alueiden sulkeutuminen, metsien uudistamis- ja hoitotoimet, kemialliset haittavaikutukset ja rakentaminen. Muissa Pohjoismaissa suikeanoidanlukko kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa.

Suomessa kasvaa seitsemän noidanlukkolajia, jotka on nykyisin jaettu kolmeen sukuun. Niittynoidanlukkojen sukuun kuuluu viisi lajia, suikeanoidanlukon lisäksi ketonoidanlukko, B. lunaria, pohjannoidanlukko, B. boreale, saunionoidanlukko, B. matricariifolium ja pikkunoidanlukko, B. simplex. Lajeissa on paljon samankaltaisuutta ja sisäistä muuntelua, joka synnyttää epätyypillisiä rajatapauksia. Lisäksi aika usein useampi laji kasvaa samalla kasvupaikalla jopa sekakasvustoina. Varmoja risteytymiä ei ole kuitenkaan todettu.

Lähimmäksi aika vähän muuntelevaa suikeanoidanlukkoa tulevat saunionoidanlukko ja pohjannoidanlukko. Saunionoidanlukon steriili lehtilapa on kapean kolmiomainen ja noin kaksi kertaa leveytensä pituinen. Sivulehdykät pienenevät vain vähän lavan kärkeä kohti ja niiden laitaliuskat ja -hampaat ovat ulospäisiä, eivät selvästi etuviistoja. Pohjannoidanlukon steriili lehtilapa on puikean kolmiomainen ja sen sivulehdykät ovat kolmiomaisia tai vinoneliömäisen puikeita. Niiden laita vaihtelee ehyestä epäsäännöllisen tylppäliuskaiseen. Ketonoidanlukko ja pikkunoidanlukko ovat niin erinäköisiä, ettei sekoittamisvaaraa niihin ole.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle suikeanoidanlukon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Botrychium lanceolatum - suikeanoidanlukko kasvaa yksittäin tai pieninä ryhminä ja yksilöiden koko voi vaihdella suurestikin. Kuvan pienimmän lehden korkeus on vain vajaat kolme senttiä. Suikeanoidanlukon sisäinen muuntelu ei ole kovin suurta, mutta steriilin lehtilavan suhteellinen koko ja sivulehdyköiden liuskaisuus kuitenkin vaihtelevat. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum – suikeanoidanlukko kasvaa yksittäin tai pieninä ryhminä ja yksilöiden koko voi vaihdella suurestikin. Kuvan pienimmän lehden korkeus on vain vajaat kolme senttiä. Suikeanoidanlukon sisäinen muuntelu ei ole kovin suurta, mutta steriilin lehtilavan suhteellinen koko ja sivulehdyköiden liuskaisuus kuitenkin vaihtelevat. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum - suikeanoidanlukon, kuten muidenkin noidanlukkojen, lehdet nousevat maavarresta yleensä yksittäin. Joskus lehtiä voi olla kaksikin, jolloin toinen jää lähes poikkeuksetta selvästi pienemmäksi. Lehdet jakautuvat kokonaispituuden puolivälin yläpuolelta steriiliksi lehtilavaksi ja itiöpesäkkeiseksi osaksi. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum – suikeanoidanlukon, kuten muidenkin noidanlukkojen, lehdet nousevat maavarresta yleensä yksittäin. Joskus lehtiä voi olla kaksikin, jolloin toinen jää lähes poikkeuksetta selvästi pienemmäksi. Lehdet jakautuvat kokonaispituuden puolivälin yläpuolelta steriiliksi lehtilavaksi ja itiöpesäkkeiseksi osaksi. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum - suikeanoidanlukko, kuten muutkin niittynoidanlukot, kärsii laidunnuksen vähenemisestä ja muusta umpeenkasvusta. Niinpä vuosittain niitettävät ja lupiinin typetykseltä välttyneet, karut, soraiset tienpientareet tarjoavat sille muiden ketokasvien tavoin pakopaikan. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum – suikeanoidanlukko, kuten muutkin niittynoidanlukot, kärsii laidunnuksen vähenemisestä ja muusta umpeenkasvusta. Niinpä vuosittain niitettävät ja lupiinin typetykseltä välttyneet, karut, soraiset tienpientareet tarjoavat sille muiden ketokasvien tavoin pakopaikan. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum - suikeanoidanlukko on yleensä pysty ja tavallisesti noin 5-25 cm pitkä. Steriili lehtilapa on pysty tai yläviisto. Se on lähes aina ruoditon ja usein aivan kuin ympäröi lehden jakautumiskohtaa. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum – suikeanoidanlukko on yleensä pysty ja tavallisesti noin 5-25 cm pitkä. Steriili lehtilapa on pysty tai yläviisto. Se on lähes aina ruoditon ja usein aivan kuin ympäröi lehden jakautumiskohtaa. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum - suikeanoidanlukon steriili lehtilapa on yleensä leveän kolmiomainen ja useimmiten pituuttaan hieman leveämpi. Lehtiruoti ja itiöpesäkkeistö haaroineen ovat vaalean- tai kellanvihreät. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum – suikeanoidanlukon steriili lehtilapa on yleensä leveän kolmiomainen ja useimmiten pituuttaan hieman leveämpi. Lehtiruoti ja itiöpesäkkeistö haaroineen ovat vaalean- tai kellanvihreät. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum - suikeanoidanlukon itiöpesäkkeisen osan perä voi olla aivan olematon tai yltää enimmillään noin kolmeen senttiin. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum – suikeanoidanlukon itiöpesäkkeisen osan perä voi olla aivan olematon tai yltää enimmillään noin kolmeen senttiin. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum - suikeanoidanlukon steriili lehtilapa ei toisinaan ole ainoastaan ruoditon, vaan alimmat sivulehdykät ja muu lehtilapa erkanevat lehden pääruodista kuin omina säikeinään. Kuvan yksilön itiöpesäkkeistö on myös täysin perätön. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum – suikeanoidanlukon steriili lehtilapa ei toisinaan ole ainoastaan ruoditon, vaan alimmat sivulehdykät ja muu lehtilapa erkanevat lehden pääruodista kuin omina säikeinään. Kuvan yksilön itiöpesäkkeistö on myös täysin perätön. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum - suikeanoidanlukon itiöpesäkkeet ovat muiden noidanlukkojen tavoin perättömiä tai hyvin lyhytperäisiä ja ne sijaitsevat kahtena rivinä tai rypälemäisinä ryhminä pesäkkeistön haaroissa. Itiöpesäke on pallomaisen pyöreä ja läpimitaltaan noin 1 mm. Se on aluksi keltainen tai kellanvihreä ja tummenee kypsyessään. Itiöimisaika pitenee, kun samassa pesäkkeistössä on yhtä aikaa kypsyviä, avautuneita ja jo tyhjentyneitä pesäkkeitä. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum – suikeanoidanlukon itiöpesäkkeet ovat muiden noidanlukkojen tavoin perättömiä tai hyvin lyhytperäisiä ja ne sijaitsevat kahtena rivinä tai rypälemäisinä ryhminä pesäkkeistön haaroissa. Itiöpesäke on pallomaisen pyöreä ja läpimitaltaan noin 1 mm. Se on aluksi keltainen tai kellanvihreä ja tummenee kypsyessään. Itiöimisaika pitenee, kun samassa pesäkkeistössä on yhtä aikaa kypsyviä, avautuneita ja jo tyhjentyneitä pesäkkeitä. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum - suikeanoidanlukon itiöesäkkeen puolivälissä on sauma, josta se itiöidessään avautuu. Kuten kuvan oikean laidan avautumassa olevan pesäkkeen raosta näkyy, itiöpöly on lähes valkoista. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum – suikeanoidanlukon itiöesäkkeen puolivälissä on sauma, josta se itiöidessään avautuu. Kuten kuvan oikean laidan avautumassa olevan pesäkkeen raosta näkyy, itiöpöly on lähes valkoista. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum - suikeanoidanlukon itiöpesäkkeisen osan päähaarat ovat usein pitkiä. Itiöpölynsä tuuliin jakaneet pesäkkeet ovat lopulta ruosteenruskeita. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum – suikeanoidanlukon itiöpesäkkeisen osan päähaarat ovat usein pitkiä. Itiöpölynsä tuuliin jakaneet pesäkkeet ovat lopulta ruosteenruskeita. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum - suikeanoidanlukon steriili lehtilapa on tavallisesti noin 1-4,5 cm pitkä ja tyven kohdalta noin 1,5-6 cm leveä. Sivulehdyköitä on kärkilehdykän lisäksi yleensä 3-5 paria. Ne ovat malliltaan lähinnä kapeanpuikeahkot tai -soikeahkot sekä ylempänä kapeahkon pitkulaiset. Lehdykät ovat keskisuonellisia ja lavan kärkeä kohti pieneneviä. Niiden laidat ovat pitemmästi tai lyhyemmästi liuskaiset, pykäläiset tai hampaiset. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum – suikeanoidanlukon steriili lehtilapa on tavallisesti noin 1-4,5 cm pitkä ja tyven kohdalta noin 1,5-6 cm leveä. Sivulehdyköitä on kärkilehdykän lisäksi yleensä 3-5 paria. Ne ovat malliltaan lähinnä kapeanpuikeahkot tai -soikeahkot sekä ylempänä kapeahkon pitkulaiset. Lehdykät ovat keskisuonellisia ja lavan kärkeä kohti pieneneviä. Niiden laidat ovat pitemmästi tai lyhyemmästi liuskaiset, pykäläiset tai hampaiset. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum - suikeanoidanlukon steriili lehtilapa, kuten koko lehtikin, on kalju. Sivulehdyköiden liuskat ja hampaat ovat lehdykän kärkeä kohti suuntautuneet, toisin kuin saunionoidanlukolla, B. matricariifolium. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Botrychium lanceolatum – suikeanoidanlukon steriili lehtilapa, kuten koko lehtikin, on kalju. Sivulehdyköiden liuskat ja hampaat ovat lehdykän kärkeä kohti suuntautuneet, toisin kuin saunionoidanlukolla, B. matricariifolium. KP, Alajärvi, Latojoki, Alajärventien (tie 714) laita Latonevan kohdalla, hiekkainen piennar, 16.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto