Carex rostrata – pullosara

  • Carex rostrata Stokes – pullosara
  • Erilaistähkäiset, 3-luottiset sarat
  • Carex L. – sarat
  • Cyperaceae – sarakasvit

Pullosara, Carex rostrata, on monivuotinen, löyhästi mätästävä ja tavallisesti noin 20-100 cm korkea ruoho. Juurakko on suikertava, maarönsyinen ja tiheitäkin kasvustoja muodostava. Varret ovat pystyt tai myöhemmin sivulle kaartuvat, monilehtiset, tylpästi 3-särmäiset ja vihreät sekä sileät. Varren tyvellä olevat lehtitupet ovat ruskeat tai toisinaan punaruskeat, ja niissä on usein poikittaisia suonia. Varsilehtien tupet ovat pitkät, osin sisäkkäiset, ja niiden sisäsivun suulla on kalvomainen kieleke. Lehtilapa on yleensä noin 20-40 cm pitkä, ja osa lehdistä yltää tavallisesti noin kukinnon kärjen tasalle tai usein sen yläpuolellekin. Lapa on tasasoukka, pitkäsuippuisen teräväkärkinen, litteä tai usein jossain määrin kouruinen ja päältä vihreä tai harmaanvihreä sekä alta sinivihreä. Se on yläpuolelta papillikas ja alapuolelta sileä sekä useimmiten noin 2-8 mm leveä.

Tuulipölytteinen kukinto muodostuu varren kärjessä olevista 2-4 hedetähkästä, ja niiden alapuolella tiheähkösti – harvahkosti olevista 2-4 emitähkästä. Hedetähkien väli vaihtelee ja on useimmiten noin 5-40 mm. Tähkät ovat hyvin tiheät, tasasoukat ja ruskehtavat sekä noin 10-65 mm pitkät (kärkitähkä useimmiten pisin) ja kukkiessaan, ilman heteiden vaikutusta, noin 2,5-4 mm leveät. Emitähkät ovat alinta tähkää lukuun ottamatta lyhytperäiset tai lähes perättömät. Perä on latvaa kohti lyheten yleensä noin 2-10 mm pitkä, mutta alimmassa tähkässä se voi usein olla noin 20-45 mm pitkä. Tähkät ovat tukilehdelliset, hyvin tiheät, liereät ja pystyt tai nuokkuvat sekä noin 30-100 mm pitkät ja kehitysvaiheestakin riippuen noin 7-13 mm leveät. Alin tukilehti on varsilehtimäinen mutta lähes tupeton, noin kukinnon mittainen tai sitä pitempi ja noin 20-40 cm pitkä. Pääsääntöisesti hede- ja emikukat ovat eri tähkissä, kuten edellä on kuvattu. Tästä lajin erilaistähkäisyydestä huolimatta toisinaan ylimpien emitähkien kärki voi olla hedekukkainen. Sen sijaan hedetähkän osittainen emikukkaisuus on hyvin harvinaista.

Kukat ovat kehättömät ja sijaitsevat tähkäsuomujen suojassa. Hedekukkien tähkäsuomu on suikea – hyvin kapeanpuikea, suippokärkinen, kalvolaitainen ja kukintavaiheessa punaruskea sekä keskisuoneltaan vaaleanvihreä ja noin 5-6 mm pitkä. Hedekukka on 3-heitenen. Ponnet ovat tasasoukat, aluksi kellertävät, myöhemmin ruskeat ja noin 2,5-3,5 mm pitkät. Emikukka on pullomaisen esilehden eli pullakon ympäröimä ja 3-luottinen. Emikukkien tähkäsuomu on suikea – hyvin kapeanpuikea, suippo- tai pitkäsuippuisen teräväkärkinen, kalvolaitainen ja punaruskea sekä keskisuoneltaan vaaleanvihreä ja noin 3-4 mm pitkä. Pullakko on alaosastaan pyöreähkön tai leveänsoikean pullea, jyrkästi pitkäksi, kapeaksi suuodaksi suippeneva, ja kokonaisuudessaan noin 3,5-6 mm pitkä. Se on tähkässään lähes tai avain sivulle siirottava, aluksi vaaleanvihreä, kypsyessään kellertävä tai ruskehtava, kiiltävä, ja sen suonet ovat heikohkosti näkyvillä. Suuota on syvään lovikärkinen ja sileä. Sen osuus pullakon kokonaispituudesta on noin 1-1,8 mm. Pullakon sisällä oleva pähkylä on soikea, 3-särmäinen, ruskehtava ja noin 1,5-2 mm pitkä. Normaali kukinta- ja pullakoiden kehittymisaika on kesä-heinäkuu.

Pullosara on alkuperäinen Suomessa. Se on sopivilla kasvupaikoilla hyvin yleinen koko maassa. Kasvupaikkoina ovat lähinnä erilaiset suot, järvien, lampien ja jokien niitty- ja luhtarannat sekä rantavesi, puronvarret, allikot ja ojat laiteineen sekä muut kostea- tai märkäpohjaiset painanteet. Muissa Pohjoismaissa pullosara kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa sekä Tanskan Färsaarilla.

Pullosara voi sanoa olevan ryhmänsä laaja-alaisin, yleisin ja runsain laji, joka muodostaa erityisesti vesistörannoille tiheitä ja laajoja kasvustoalueita, jotka yltävät rantakosteikoilta myös rantaveteen. Se kuuluu kolmen läheisen saran ryhmään, johon kuuluvat lisäksi luhtasara, C. vesicaria ja kaislasara, C. rhynchophysa. Luhtasara on noin 30-70 cm korkea, ohuehko- ja pian kaarevavartinen. Sen lehdet ovat noin 4-8 mm leveät, litteät ja molemmin puolin sileät. Pullakot ovat enemmän tai vähemmän yläviistot, munanmuotoiset ja vähitellen kapeaksi sekä pitkäksi suuodaksi kapenevat. Kaislasara on noin 50-120 cm korkea ja tanakkavartinen. Sen lehdet ovat noin 6-15 mm leveät, litteät ja molemmin puolin sileät. Pullakot ovat siirottavat, pulleat ja jyrkästi kapeaksi sekä pitkäksi suuodaksi kapenevat. Pullosara on noin 20-100 cm korkea. Sen lehdet ovat litteät – kouruiset, yläpinnaltaan papillikkaat ja alapinnaltaan sileät sekä noin 2-8 mm leveät. Pullakot ovat lähes tai aivan sivulle siirottavat, pulleat ja jyrkästi kapeaksi sekä pitkäksi suuodaksi kapenevat.

Toisinaan tapahtuva risteytyminen vaikeuttaa lajien määrittämistä. Pullosara risteytyy ainakin seuraavien sarojen kanssa: luhtasara (risteymänimi C. xinvoluta), kaislasara (risteymänimi C. xfriesii), jouhisara, C. lasiocarpa (risteymänimi C. xprahliana), varstasara, C. pseudocyperus (risteymänimi C. xjusti-schmidtii), vankkasara, C. riparia (risteymänimi C. xbeckmanniana), ja kiiltosara, C. saxatilis.

Suomen putkilokasvien luettelon 2019 mukaan Suomessa kasvaa peräti 86 alkuperäistä ja 3 muinaistulokkaana tänne saapunutta saralajia. Lisäksi uustulokkaina on vakiintunut pysyväisluonteisesti tai ainakin joksikin aikaa noin puolentusinaa lajia. Rakenteellisesti sarat on jaettu viiteen määritysryhmään:

  • Yksitähkäiset sarat
  • Yhtäläistähkäiset ja 2-luottiset sarat
  • Valeyhtäläistähkäiset ja 3-luottiset sarat
  • Erilaistähkäiset ja 2-luottiset sarat
  • Erilaistähkäiset ja 3-luottiset sarat (sarojen suurin ryhmä, johon myös pullosara kuuluu).

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle pullosaran esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Carex rostrata - pullosara on monivuotinen ja tavallisesti noin 20-100 cm korkea ruoho, jonka varret ja tähkistö ovat varsinkin aluksi pystyt. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Tiiriö, Pitkätanhuankadun vetinen laitaoja, 16.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carex rostrata – pullosara on monivuotinen ja tavallisesti noin 20-100 cm korkea ruoho, jonka varret ja tähkistö ovat varsinkin aluksi pystyt. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Tiiriö, Pitkätanhuankadun vetinen laitaoja, 16.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.

Carex rostrata – pullosaran juurakko on suikertava, maarönsyinen ja erityisesti vesistörannoilla tiheitä kasvustoja muodostava. Kukinnan edetessä varret jossain määrin kaartuvat sivulle ja osa tähkistöstä usein muuttuu nuokkuvaksi. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonojan pieni lammikko Ali-Raakkulantien lounaispuolella, 11.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Carex rostrata - pullosaran kasvustot ovat suopinnoilla useimmiten rantoja harvemmat. Varsilehtien lapa on yleensä noin 20-40 cm pitkä, ja pitkäsuippuisen teräväkärkinen. Osa lehdistä yltää tavallisesti noin kukinnon kärjen tasalle tai usein sen yläpuolellekin. EH, Somero, Viuvala, Viuvalannummi, Heposuon länsipää, luonnonsuojelualue, 4.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carex rostrata – pullosaran kasvustot ovat suopinnoilla useimmiten rantoja harvemmat. Varsilehtien lapa on yleensä noin 20-40 cm pitkä, ja pitkäsuippuisen teräväkärkinen. Osa lehdistä yltää tavallisesti noin kukinnon kärjen tasalle tai usein sen yläpuolellekin. EH, Somero, Viuvala, Viuvalannummi, Heposuon länsipää, luonnonsuojelualue, 4.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.

Carex rostrata – pullosaran tuulipölytteinen kukinto muodostuu varren kärjessä olevista kahdesta, kolmesta tai neljästä hedetähkästä, ja niiden alapuolella tiheähkösti – harvahkosti olevasta yhtä monesta emitähkästä. Hedetähkien väli vaihtelee ja on useimmiten noin 5-40 mm. Emitähkät ovat alinta tähkää lukuun ottamatta lyhytperäiset tai lähes perättömät. Perä on latvaa kohti lyheten yleensä noin 2-10 mm pitkä, mutta alimmassa tähkässä se voi usein olla noin 20-45 mm pitkä. Emitähkät ovat tukilehdelliset. Alin tukilehti on varsilehtimäinen, noin kukinnon mittainen tai sitä pitempi ja noin 20-40 cm pitkä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Kilpisjärven ja Siilasjärven välisen Siilaskosken itäpuoli, Kalottireitin polun laide laajan kosteikkoalueen reunassa, 485 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.

Carex rostrata - pullosara on ns. erilaistähkäinen laji, jolla pääsääntöisesti hede- ja emikukat ovat eri tähkissä. Tästä lajin erilaistähkäisyydestä huolimatta toisinaan ainakin ylimpien emitähkien kärki voi olla hedekukkainen. Sen sijaan hedetähkän osittainen emikukkaisuus on hyvin harvinaista. Kuvan tähkävarressa kaikkien emitähkien kärki on lyhyemmästi tai pitemmästi hedekukkainen. Varsinaisena erikoisuutena ylimmän emitähkän tyvellä on erillinen, puhdas hedetähkä. PS, Leppävirta, Unnukan Kalmalahden ranta Mansikkaharjun leirintäalueen kohdalla, 30.6.2009. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carex rostrata – pullosara on ns. erilaistähkäinen laji, jolla pääsääntöisesti hede- ja emikukat ovat eri tähkissä. Tästä lajin erilaistähkäisyydestä huolimatta toisinaan ainakin ylimpien emitähkien kärki voi olla hedekukkainen. Sen sijaan hedetähkän osittainen emikukkaisuus on hyvin harvinaista. Kuvan tähkävarressa kaikkien emitähkien kärki on lyhyemmästi tai pitemmästi hedekukkainen. Varsinaisena erikoisuutena ylimmän emitähkän tyvellä on erillinen, puhdas hedetähkä. PS, Leppävirta, Unnukan Kalmalahden ranta Mansikkaharjun leirintäalueen kohdalla, 30.6.2009. Copyright Hannu Kämäräinen.

Carex rostrata – pullosaran hedetähkät ovat hyvin tiheät, tasasoukat ja ruskehtavat sekä noin 10-65 mm pitkät. Kärkitähkä on useimmiten pisin. Tähkät ovat kukkiessaan, ilman heteiden vaikutusta, noin 2,5-4 mm leveät. Kukat ovat kehättömät ja sijaitsevat tähkäsuomujen suojassa. Hedekukkien tähkäsuomu on suikea – hyvin kapeanpuikea, suippokärkinen, kalvolaitainen ja kukintavaiheessa punaruskea sekä noin 5-6 mm pitkä. Hedekukka on kolmiheitenen. Ponnet ovat tasasoukat, aluksi kellertävät, myöhemmin ruskeat ja noin 2,5-3,5 mm pitkät. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Viisari, Ahvenistonharjun koillisjuurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantaneva, 9.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.

Carex rostrata - pullosaran emikukat ovat pullomaisen esilehden eli pullakon ympäröimiä ja kolmiluottisia. Luotit ovat pitkät ja kukintavaiheessa valkoiset. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Tiiriö, Pitkätanhuankadun vetinen laitaoja, 16.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carex rostrata – pullosaran emikukat ovat pullomaisen esilehden eli pullakon ympäröimiä ja kolmiluottisia. Luotit ovat pitkät ja kukintavaiheessa valkoiset. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Tiiriö, Pitkätanhuankadun vetinen laitaoja, 16.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carex rostrata - pullosaran emitähkät ovat hyvin tiheät, liereät, noin 30-100 mm pitkät ja kehitysvaiheestakin riippuen noin 7-13 mm leveät. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Viisari, Ahvenistonharjun koillisjuurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantaneva, 25.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carex rostrata – pullosaran emitähkät ovat hyvin tiheät, liereät, noin 30-100 mm pitkät ja kehitysvaiheestakin riippuen noin 7-13 mm leveät. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Viisari, Ahvenistonharjun koillisjuurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantaneva, 25.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carex rostrata - pullosaran emitähkän suomut ovat suikeat - hyvin kapeanpuikeat, suippo- tai pitkäsuippuisen teräväkärkiset, kalvolaitaiset ja punaruskeat sekä keskisuoneltaan vaaleanvihreät ja noin 3-4 mm pitkät. Pullakot ovat tähkässään lähes tai avain sivulle siirottavat ja aluksi vaaleanvihreät. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Viisari, Ahvenistonharjun koillisjuurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantaneva, 25.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carex rostrata – pullosaran emitähkän suomut ovat suikeat – hyvin kapeanpuikeat, suippo- tai pitkäsuippuisen teräväkärkiset, kalvolaitaiset ja punaruskeat sekä keskisuoneltaan vaaleanvihreät ja noin 3-4 mm pitkät. Pullakot ovat tähkässään lähes tai avain sivulle siirottavat ja aluksi vaaleanvihreät. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Viisari, Ahvenistonharjun koillisjuurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantaneva, 25.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.

Carex rostrata – pullosaran pullakot ovat alaosastaan pyöreähkön tai leveänsoikean pulleat, jyrkästi pitkäksi, kapeaksi suuodaksi suippenevat, ja kokonaisuudessaan noin 3,5-6 mm pitkät. Ne ovat kypsyessään kellertävät tai ruskehtavat, kiiltävät, ja niiden suonet ovat heikohkosti näkyvillä. Suuota on syvään lovikärkinen ja sileä. Sen osuus pullakon kokonaispituudesta on noin 1-1,8 mm. Pullakon sisällä oleva pähkylä on soikea, kolmisärmäinen ja noin 1,5-2 mm pitkä. EH, Hattula, Hyrvälä, Kuivajärvi-lammen eteläpään rimpinen rantaneva lähellä vesirajaa, luonnonsuojelualue, 27.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.

Carex rostrata - pullosaran lehtilapa on tasasoukka, litteä tai usein jossain määrin kouruinen ja päältä vihreä tai harmaanvihreä sekä alta sinivihreä. Se on yläpuolelta papillikas ja alapuolelta sileä sekä useimmiten noin 2-8 mm leveä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Kilpisjärven ja Siilasjärven välisen Siilaskosken itäpuoli, Kalottireitin polun laide laajan kosteikkoalueen reunassa, 485 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carex rostrata – pullosaran lehtilapa on tasasoukka, litteä tai usein jossain määrin kouruinen ja päältä vihreä tai harmaanvihreä sekä alta sinivihreä. Se on yläpuolelta papillikas ja alapuolelta sileä sekä useimmiten noin 2-8 mm leveä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Kilpisjärven ja Siilasjärven välisen Siilaskosken itäpuoli, Kalottireitin polun laide laajan kosteikkoalueen reunassa, 485 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carex rostrata - pullosara on löyhästi mätästävä eikä näkyviä mättäitä synny. Monivartinen levittäytyminen tapahtuu pääosin maarönsyjen avulla. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Viisari, Ahvenistonharjun koillisjuurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantaneva, 9.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carex rostrata – pullosara on löyhästi mätästävä eikä näkyviä mättäitä synny. Monivartinen levittäytyminen tapahtuu pääosin maarönsyjen avulla. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Viisari, Ahvenistonharjun koillisjuurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantaneva, 9.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carex rostrata - pullosaran tyvellä on lavattomia ja lyhytlapaisia lehtituppia, jotka ovat ruskeat tai toisinaan punaruskeat. Kuvassa näkyy hyvin maarönsyjen merkitys kasvullisen levittäytymisen mahdollistajana. EH, Hämeenlinna, Ruununmylly, Matkolammista Katumajärveen laskevasta Myllynjoesta ennen myllyä maantielle päin haarautuvan ojan ranta, 10.8.1992. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Carex rostrata – pullosaran tyvellä on lavattomia ja lyhytlapaisia lehtituppia, jotka ovat ruskeat tai toisinaan punaruskeat. Kuvassa näkyy hyvin maarönsyjen merkitys kasvullisen levittäytymisen mahdollistajana. EH, Hämeenlinna, Ruununmylly, Matkolammista Katumajärveen laskevasta Myllynjoesta ennen myllyä maantielle päin haarautuvan ojan ranta, 10.8.1992. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.

Carex rostrata – pullosara on alkuperäinen Suomessa. Se on sopivilla kasvupaikoilla hyvin yleinen koko maassa. Lajin voi sanoa olevan ryhmänsä laaja-alaisin, yleisin ja runsain. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Tiiriö, Pitkätanhuankadun vetinen laitaoja, 16.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.

Carex rostrata – pullosaran kasvupaikkoina ovat lähinnä erilaiset suot, järvien, lampien ja jokien niitty- ja luhtarannat sekä rantavesi, puronvarret, allikot ja ojat laiteineen sekä muut kostea- tai märkäpohjaiset painanteet. PS, Leppävirta, Unnukan Kalmalahden ranta Mansikkaharjun leirintäalueen kohdalla, 30.6.2009. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto