Nurmihärkistä, Cerastium fontanum, kasvaa Suomessa kaksi alalajia, tässä esiteltävä nimialalaji pohjannurmihärkki, subsp. fontanum ja piennarnurmihärkki, subsp. vulgare. Piennarnurmihärkistä erotetaan kolme Pohjoismaissa kasvavaa muunnosta, joista Suomessa esiintyy yleinen arkinurmihärkki, var. vulgare ja vain Kainuun eliömaakunnan Paltamossa kasvava serpentiinimuunnos, kainuunnurmihärkki, var. kajanense. Vain Tanskassa sekä Ruotsin ja Norjan eteläosissa esiintyy kolmas muunnos, var. holosteoides. Taksonit ovat hyvin samanlaisia ja niiden erottaminen vaatii lähempää tarkastelua siementen, karvoituksen ja kokotekijöiden osalta.
Pohjannurmihärkki on monivuotinen, kasvutavaltaan löyhästi mätästävä ja lyhyesti juurakollinen. Juurakko on pysty tai koheneva ja suomulehtinen. Koko kasvi on tiheästi ja toisinaan harvemmin hapsikarvainen. Nystykarvoja ei ole. Versot ovat kukallisia tai kukattomia ja varsiltaan vihreitä tai sinipunaisia. Kukattomia versoja on yleensä runsaasti ja ne ovat nivelväleiltään tavallisesti 5-15 mm pitkiä. Kukalliset varret ovat pystyt, kaarevat tai jossain määrin polvekkaat ja kukinto-osaan saakka haarattomat sekä yleensä noin 15-35 cm pitkät.
Lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat ja soikean pitkulaiset tai puikeat sekä yleensä noin 10-30 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2,5-8 mm leveät. Ne ovat vihreät ja runsaimmin laidoiltaan hapsikarvaiset.
Kukinto-osa muodostuu peräkkäisistä kaksihaaraviuhkoista, joissa kukat ovat haarojen kärjessä ja haarahangassa. Varren kukinto on tavallisesti 5-10-kukkainen. Kukinnon tukilehdet ovat vihreät ja alimmatkin yleensä kalvolaitaiset ja noin 3-5 mm pitkät. Kukkaperä on noin 1-2 cm pitkä ja varren tavoin hapsikarvainen. Kukat ovat kaksineuvoiset, 5-lukuiset ja kukkiessaan pystyt, yläviistot tai siirottavat. Verholehdet ovat tyveen asti erilliset, puikeat ja teräväkärkiset sekä vihreät ja toisinaan ainakin osittain sinipunaiset. Ne ovat kalvolaitaiset, hapsikarvaiset ja noin 5-8 mm pitkät sekä noin 2-3 mm leveät.
Teriö on noin 6-10 mm leveä terälehtien ollessa avautuneessakin kukassa jonkin verran yläviistot. Terälehdet ovat valkoiset ja noin 6-8 mm pitkät sekä noin 2-3,5 mm leveät. Niiden kärki on matalasti (noin 0,5-1 mm) lovipäinen. Ne ovat verholehtiä hieman lyhyemmät, samanpituiset tai toisinaan hieman pitemmät. Heteitä on 10 ja emin vartaloita ja luotteja 5. Hedelmä on lieriömäinen, yleensä suora, noin 10-15 mm pitkä ja noin 3-4 mm leveä sekä kellanvihreä kota, joka siemenvaiheessa on läpikuultava. Se on noin 1,5-2 kertaa verholehtien pituinen. Kota avautuu 10-liuskaisesti. Siemenet ovat pyöreähköt, yleensä korkeanystermäiset ja ruskeat sekä läpimitaltaan 0,8-1 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.
Pohjannurmihärkki on alkuperäinen alalaji Suomessa. Se on yleisehkö Pohjois-Suomessa ja sen eteläraja kulkee Keski-Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakunnissa. Se kasvaa jokien ja purojen laitaniityillä, kosteissa tunturikoivikoissa, lähteiden ympäristössä ja myös kyläkedoilla. Se kasvaa muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa sekä Färsaarilla.
Pohjoisessa kasvaa myös toinen alalaji, piennarnurmihärkki, subsp. vulgare, jonka esiintyminen on kuitenkin suurelta osin sidoksissa ihmisen muokkaamiin ympäristöihin. Piennarnurmihärkillä ei ole juurakkoa. Kukinto on yleensä runsaskukkaisempi ja sen alimmat tukilehdet ovat tavallisesti kalvolaidattomat. Terälehdet ovat keskimäärin hieman lyhyemmät ja enintään verholehtien pituiset. Siemenet ovat matalanystermäiset ja läpimitaltaan pienemmät (0,5-0,8 mm). Muihin härkkilajeihin nurmihärkkiä ei kovin helpolla sekoita.
Cerastium fontanum subsp. fontanum – nurmihärkki subsp. pohjannurmihärkki on monivuotinen ja kasvutavaltaan löyhästi mätästävä sekä juurakollinen. Sen kukalliset varret ovat pystyt, kaarevat tai polvekkaat ja kukinto-osaan saakka haarattomat sekä yleensä noin 15-35 cm pitkät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan Kilpisjärveen päättyvä luoteinen alarinne, tunturikoivikko Siilastuvan kohdalla, maantien yläpuolella, 510 m mpy, 8.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Cerastium fontanum subsp. fontanum – nurmihärkki subsp. pohjannurmihärkki on Pohjois-Suomen alkuperäinen luonnonkasvi, joka kasvaa erityisesti jokien ja purojen laitaniityillä, kosteissa tunturikoivikoissa ja lähteiden ympäristössä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan Kilpisjärveen päättyvä luoteinen alarinne, tunturikoivikko Siilastuvan kohdalla, maantien yläpuolella, 510 m mpy, 8.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Cerastium fontanum subsp. fontanum – nurmihärkin subsp. pohjannurmihärkin kukinto-osa muodostuu peräkkäisistä, kaksihaaraisista viuhkoista. Kukat ovat haarojen kärjessä ja haarahangassa. Yhdessä varressa on kukkia tavallisesti 5-10. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan Kilpisjärveen päättyvä luoteinen alarinne, tunturikoivikko Siilastuvan kohdalla, maantien yläpuolella, 510 m mpy, 8.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Cerastium fontanum subsp. fontanum – nurmihärkin subsp. pohjannurmihärkin varret, kukkaperät, kukinnon suojuslehdet ja kukan verholehdet ovat tiheästi valkoisen hapsikarvaiset. Nystykarvoja ei ole. Kukinnon alimmatkin tukilehdet ovat yleensä kalvolaitaiset (kuvan nuoli), kun taas piennarnurmihärkillä, subsp. vulgare, ne ovat lähes aina kalvolaidattomat. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan Kilpisjärveen päättyvä luoteinen alarinne, tunturikoivikko Siilastuvan kohdalla, maantien yläpuolella, 510 m mpy, 8.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Cerastium fontanum subsp. fontanum – nurmihärkin subsp. pohjannurmihärkin kukkaperä on tavallisesti 1-2 cm pitkä. Kukan verholehdet ovat puikeat, teräväkärkiset, vihreät ja toisinaan ainakin osittain sinipunaiset sekä kalvolaitaiset. Ne ovat noin 5-8 mm pitkät ja terälehtiä pitemmät, niiden mittaiset tai hieman niitä lyhyemmät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan Kilpisjärveen päättyvä luoteinen alarinne, tunturikoivikko Siilastuvan kohdalla, maantien yläpuolella, 510 m mpy, 8.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Cerastium fontanum subsp. fontanum – nurmihärkin subsp. pohjannurmihärkin kukka on noin 6-10 mm leveä terälehtien ollessa avautuneessakin kukassa jonkin verran yläviistot. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan Kilpisjärveen päättyvä luoteinen alarinne, tunturikoivikko Siilastuvan kohdalla, maantien yläpuolella, 510 m mpy, 8.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Cerastium fontanum subsp. fontanum – nurmihärkin subsp. pohjannurmihärkin terälehdet ovat valkoiset ja tavallisesti 6-8 mm pitkät sekä 2-3,5 mm leveät. Niiden kärki on matalasti lovipäinen. Heteitä on kymmenen ja emin vartaloita ja luotteja viisi. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan Kilpisjärveen päättyvä luoteinen alarinne, tunturikoivikko Siilastuvan kohdalla, maantien yläpuolella, 510 m mpy, 8.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Cerastium fontanum ssp. fontanum – nurmihärkin subsp. pohjannurmihärkin kota on lieriömäinen, noin 10-15 mm (kuvassa 12 mm) pitkä ja kellanvihreä. Se on siemenvaiheessa myös läpikuultava paljastaen 0,8-1 mm läpimitaltaan olevat, pyöreähköt siemenet. Kota on noin 1,5-2 kertaa (kuvassa noin 2 kertaa) verholehtien pituinen. Kota avautuu 10-liuskaisesti. EnL, Enontekiö, Ropinsalmi, Muotkansuunsaari, Könkämäenon rantaniitty vastapäätä Ruotsin puolella olevaa asumusta, Naimakkaa, 400 m mpy, 9.7.1990. Kuva näytteestä. Copyright Hannu Kämäräinen.Cerastium fontanum subsp. fontanum – nurmihärkin subsp. pohjannurmihärkin lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat ja soikean pitkulaiset tai puikeat. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan Kilpisjärveen päättyvä luoteinen alarinne, tunturikoivikko Siilastuvan kohdalla, maantien yläpuolella, 510 m mpy, 8.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Cerastium fontanum subsp. fontanum – nurmihärkin subsp. pohjannurmihärkin lehdet ovat yksisuoniset ja tavallisesti noin 10-30 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 2,5-8 mm leveät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan Kilpisjärveen päättyvä luoteinen alarinne, tunturikoivikko Siilastuvan kohdalla, maantien yläpuolella, 510 m mpy, 8.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Cerastium fontanum subsp. fontanum – nurmihärkin subsp. pohjannurmihärkin lehdet ovat molemmilta pinnoiltaan hapsikarvaiset, mutta eniten karvoja on lehden laidassa. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan Kilpisjärveen päättyvä luoteinen alarinne, tunturikoivikko Siilastuvan kohdalla, maantien yläpuolella, 510 m mpy, 8.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 