Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense – nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki

  • Cerastium fontanum Baumg. – nurmihärkki
  • subsp. vulgare (Hartm.) Greuter & Burdet – piennarnurmihärkki
  • var. kajanense (Kotil. & Salmi) Jalas – kainuunnurmihärkki
  • Cerastium L. – härkit, viuhkohärkit
  • Caryophyllaceae – kohokkikasvit

Nurmihärkistä, Cerastium fontanum,  kasvaa Suomessa kaksi alalajia, pohjannurmihärkki, subsp. fontanum ja piennarnurmihärkki, subsp. vulgare. Piennarnurmihärkistä erotetaan kolme Pohjoismaissa kasvavaa muunnosta, joista Suomessa esiintyy yleinen arkinurmihärkki, var. vulgare ja tässä esiteltävä, vain Kainuun eliömaakunnan Paltamossa kasvava serpentiinimuunnos, kainuunnurmihärkki, var. kajanense. Vain Tanskassa sekä Ruotsin ja Norjan eteläosissa esiintyy kolmas muunnos, var. holosteoides. Taksonit ovat hyvin samanlaisia ja niiden erottaminen vaatii lähempää tarkastelua siementen, karvoituksen ja kokotekijöiden osalta.

Kainuunnurmihärkki on yksi- tai monivuotinen, kasvutavaltaan löyhästi mätästävä tai yksittäisvartinen – parin kolmen varren ryhminä kasvava. Varsinaista juurakkoa ei ole, vaan pääjuuri on yksivuotisilla kasveilla pieni ja hento sekä monivuotisilla yksilöillä jonkin verran tukevampi ja haarovampi. Koko kasvi on nystykarvaton. Versot ovat kukallisia tai kukattomia ja varsiltaan vihreitä tai sinipunaisia. Kukattomia versoja on yleensä vähän tai ne puuttuvat kokonaan. Niiden nivelvälit ovat tavallisesti 2-10 mm pitkiä. Kukalliset varret ovat kohenevat, pystyt, kaarevat tai hieman polvekkaat ja yleensä kukinto-osaan saakka haarattomat sekä tavallisesti noin 10-15 cm pitkät. Niiden pinta on lyhyesti ja tiheästi hapsikarvainen.

Lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat ja soikean pitkulaiset tai puikeat sekä yleensä noin 5-15 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-4 mm leveät. Ne ovat tummanvihreät ja laidoiltaan ripsimäisesti ja varsikarvoja pitemmästi hapsikarvaiset. Hapsikarvoja on myös alapinnan keskisuonessa. Lehtipinnat ovat yleensä kaljut tai vähäkarvaiset.

Kukinto-osa muodostuu peräkkäisistä kaksihaaraviuhkoista, joissa kukat ovat haarojen kärjessä ja haarahangassa. Varren kukinto on tavallisesti 2-10-kukkainen. Kukinnon tukilehdet ovat vihreät ja alimmat usein kalvolaidattomat, ylempänä kalvolaitaiset ja noin 2-5 mm pitkät. Kukkaperä on tavallisesti noin 3-10 mm pitkä ja varren tavoin karvainen. Kukat ovat kaksineuvoiset, 5-lukuiset ja kukkiessaan pystyt, yläviistot tai siirottavat. Verholehdet ovat tyveen asti erilliset, puikeat ja teräväkärkiset sekä vihreät ja toisinaan osittain sinipunaiset. Ne ovat kalvolaitaiset, hapsikarvaiset ja yleensä 4,5 mm pitkät sekä noin 1-1,5 mm leveät.

TTeriö on noin 5-8 mm leveä terälehtien ollessa avautuneessakin kukassa jonkin verran yläviistot. Terälehdet ovat valkoiset ja noin 5 mm pitkät sekä noin 2 mm leveät. Niiden kärki on matalasti (noin 0,5 mm) lovipäinen. Ne ovat verholehtiä hieman lyhyemmät, samanpituiset tai toisinaan hieman pitemmät. Heteitä on 10 ja emin vartaloita ja luotteja 5. Hedelmä on lieriömäinen, yleensä suorahko, noin 9 mm pitkä ja noin 2,5-3 mm leveä sekä kellanvihreä kota, joka siemenvaiheessa on läpikuultava Se on noin 1,5-2 kertaa verholehtien pituinen. Kota avautuu 10-liuskaisesti. Siemenet ovat pyöreähköt, matalanystermäiset ja ruskeat sekä läpimitaltaan noin 0,7 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.

Kainuunnurmihärkki on alkuperäinen muunnos Suomessa. Se on harvinainen ja kasvaa vain Kainuun eliömaakunnassa, jossa ylivoimaisesti eniten on havaintoja Paltamosta. Lisäksi Kasviatlaksessa on muutama havainto Kajaanista, Puolangalta ja Kuhmosta. Ainakin osa niistä on epävarmoja. Taksoni kasvaa ultraemäksisillä kallioilla. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa kainuunnurmihärkki on todettu erittäin uhanalaiseksi (EN). Perusteena on yksilöiden määrän merkittävä vähentyminen. Uhkatekijöinä mainitaan kaivannaistoiminta sekä metsien uudistamis- ja hoitotoimet. Taksoni kasvaa harvinaisena myös Ruotsissa (eliömaakunnat Jämtland, Åsele lappmark, Lycksele lappmark) ja Norjassa (eliömaakunta Møre og Romsdal).

Kainuussa kasvaa harvinaisena myös nimialalaji pohjannurmihärkki, subsp. fontanum. Se on yleensä kaikin puolin kookkaampi ja pitkäkarvaisempi ja kasvaa tavallisesti veden lähellä, jokien ja purojen varsilla, ei kallioilla. Eniten sekaannusta aiheuttaa varmasti kainuunnurmihärkin kanssa samaan alalajiin kuuluva arkinurmihärkki, subsp. vulgare var, vulgare. Se on muinaistulokkaana kuitenkin suurelta osin sidoksissa ihmisen muokkaamiin ympäristöihin ja kasvaa yleisimmin niityillä, viljelyksillä, joutomailla ja pientareilla, mutta voi sen tavata kalliomaastostakin. Arkinurmihärkki on yleensä kookkaampi, isolehtisempi ja runsaskukkaisempi. Usein sen latvaosissa on hapsikarvojen seassa myös nystykarvoja. Taksonin suuri vaihtelevuus tuo kuitenkin lisähaastetta. Muihin härkkilajeihin nurmihärkkiä ei kovin helpolla sekoita.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kainuunnurmihärkin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki alalajitasoiselle Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense - nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki on serpentiinityyppi, joka on kehittynyt ja sopeutunut kasvamaan ultaemäksisellä kalliopinnalla. Se kasvaa tavallisesti noin 10-15 cm korkeaksi. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense – nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki on serpentiinityyppi, joka on kehittynyt ja sopeutunut kasvamaan ultaemäksisellä kalliopinnalla. Se kasvaa tavallisesti noin 10-15 cm korkeaksi. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense - nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki muodostaa pieniä, löyhästi mätästäviä varsikkoja. Usein varret ovat myös yksittäin tai muutaman varren ryhminä. Teriö avautuu yleensä vain osittain jääden kuvan kukkien tavoin kapean kellomaiseksi. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense – nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki muodostaa pieniä, löyhästi mätästäviä varsikkoja. Usein varret ovat myös yksittäin tai muutaman varren ryhminä. Teriö avautuu yleensä vain osittain jääden kuvan kukkien tavoin kapean kellomaiseksi. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense - nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki. Kukinto muodostuu muiden härkkien tavoin perättäisistä kaksihaaraviuhkoista. Kukkia on varsissa yleensä 2-10. Kukinnon alimmat tukilehdet ovat yleensä kalvolaidattomat (nuoli). Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense – nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki. Kukinto muodostuu muiden härkkien tavoin perättäisistä kaksihaaraviuhkoista. Kukkia on varsissa yleensä 2-10. Kukinnon alimmat tukilehdet ovat yleensä kalvolaidattomat (nuoli). Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense - nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki. Varret ovat suorat, kaarevat tai kuvan tavoin hieman polvekkaat. Kuvan kukkavarsi haaroo varsinivelestä, mikä ei ole kovin yleistä. Kukinto-osa on epätyypillisen tiivis ja runsaskukkainen. Tämä johtuu härkkiä vaivaavasta kasvuhäiriöstä, joka tekee myös joistakin kukista epämuodostuneita korvaten terälehdet verholehtien kaltaisilla vihreillä lehdillä. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense – nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki. Varret ovat suorat, kaarevat tai kuvan tavoin hieman polvekkaat. Kuvan kukkavarsi haaroo varsinivelestä, mikä ei ole kovin yleistä. Kukinto-osa on epätyypillisen tiivis ja runsaskukkainen. Tämä johtuu härkkiä vaivaavasta kasvuhäiriöstä, joka tekee myös joistakin kukista epämuodostuneita korvaten terälehdet verholehtien kaltaisilla vihreillä lehdillä. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense - nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki. Varret ja kukkaperät ovat vihreät tai kuvan tavoin sinipunaiset. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense – nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki. Varret ja kukkaperät ovat vihreät tai kuvan tavoin sinipunaiset. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense - nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki. Terälehdet ovat valkoiset ja noin 5 mm pitkät. Niiden kärki on matalasti lovipäinen. Ne ovat verholehtiä lyhyemmät, niiden pituiset tai kuvan tavoin hieman niitä pitemmät. Verholehdet ovat puikeat, kalvolaitaiset ja hapsikarvaiset. Pituutta niillä on yleensä 4,5 mm. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense – nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki. Terälehdet ovat valkoiset ja noin 5 mm pitkät. Niiden kärki on matalasti lovipäinen. Ne ovat verholehtiä lyhyemmät, niiden pituiset tai kuvan tavoin hieman niitä pitemmät. Verholehdet ovat puikeat, kalvolaitaiset ja hapsikarvaiset. Pituutta niillä on yleensä 4,5 mm. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense - nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki. Siemenkota on lieriömäinen, yleensä suorahko ja noin 9 mm pitkä. Se on noin 1,5-2 kertaa verholehtien pituinen ja avautuu 10-liuskaisesti. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense – nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki. Siemenkota on lieriömäinen, yleensä suorahko ja noin 9 mm pitkä. Se on noin 1,5-2 kertaa verholehtien pituinen ja avautuu 10-liuskaisesti. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense - nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki. Kukintohaarat ja kukkaperät ovat tiheästi ja hyvin lyhyesti hapsikarvaiset. Nystykarvoja ei ole ollenkaan. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense – nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki. Kukintohaarat ja kukkaperät ovat tiheästi ja hyvin lyhyesti hapsikarvaiset. Nystykarvoja ei ole ollenkaan. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense - nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki. Varsi on tiheästi ja lyhyesti hapsikarvainen. Lehdet ovat soikean pitkulaiset tai puikeat ja yleensä noin 5-15 mm pitkät. Ne ovat laidoiltaan ripsimäisesti ja varsikarvoja pitemmästi hapsikarvaiset. Hapsikarvoja on myös alapinnan keskisuonessa. Muuten lehdet ovat kaljut tai vähäkarvaiset. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense – nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki. Varsi on tiheästi ja lyhyesti hapsikarvainen. Lehdet ovat soikean pitkulaiset tai puikeat ja yleensä noin 5-15 mm pitkät. Ne ovat laidoiltaan ripsimäisesti ja varsikarvoja pitemmästi hapsikarvaiset. Hapsikarvoja on myös alapinnan keskisuonessa. Muuten lehdet ovat kaljut tai vähäkarvaiset. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense - nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki. Härkkiä vaivaava kasvuhäiriö voi korvata koko kukinto-osan lehtisykeröillä, joissa on runsaasti kukinnon tukilehtien tyyppisiä, kalvoreunaisia lehtiä. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Cerastium fontanum subsp. vulgare var. kajanense – nurmihärkki subsp. piennarnurmihärkki var. kainuunnurmihärkki. Härkkiä vaivaava kasvuhäiriö voi korvata koko kukinto-osan lehtisykeröillä, joissa on runsaasti kukinnon tukilehtien tyyppisiä, kalvoreunaisia lehtiä. Kn, Paltamo, Tololanmäki, Oulujärven Mieslahden Pitkänperän itäpuoli, Matokallio, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto