Dryopteris cristata – korpialvejuuri

  • Dryopteris cristata (L.) A. Gray – korpialvejuuri
  • Dryopteris Adans. – alvejuuret
  • Dryopteridaceae – alvejuurikasvit

Korpialvejuuri, Dryopteris cristata, on monivuotinen saniainen ja itiökasvi, jossa on kahdenlaisia lehtiä, itiöpesäkkeellisiä ja itiöpesäkkeettömiä. Itiöpesäkkeelliset lehdet ovat pystyhköjä, tavallisesti noin 40-70 cm pitkiä ja ne lakastuvat talveksi. Itiöpesäkkeettömät lehdet ovat enemmän tai vähemmän viistoja, yleensä noin 20-30 cm pitkiä ja talvehtivia. Maavarsi on lyhyt, pysty, vino tai lähes vaakatasoinen, juurehtiva, ruskea ja ruskeasuomuinen sekä vanhojen lehdentyvien ympäröimä. Lehdet nousevat maavarresta pieninä ryhminä niin, että itiöpesäkkeelliset lehdet ovat keskellä ja itiöpesäkkeettömät lehdet levittäytyvät laidoilla. Lehtiruoti on yleensä noin puolet lehtilavan pituudesta. Ruodin tyvi on tummanruskea ja tiheästi vaaleanruskeiden suomujen peittämä. Ylempää ruoti on vihreä tai kellanvihreä ja harvakseen tai tiheämmin vaaleanruskeasuomuinen. Ylemmät suomut ovat leveämmän tai kapeamman kolmiomaiset tai puikeahkot ja usein karvamaisen kapeakärkiset. Lehtilapa on tummahkonvihreä ja lähinnä kapean vastapuikea niin, että lavan levein kohta on sen puoliväliä ylempänä. Lapa on tavallisesti kertaalleen parilehdykkäinen ja pitkäsuippuisen teräväkärkinen sekä yleensä noin 15-45 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 7-15 cm leveä. Lehden keskiranka ja sivulehdyköiden keskiranka ovat vihreät, kellanvihreät tai harmahtavat ja vaaleanruskeasuomuiset. Muuten sivulehdykät ovat kaljut.

Lehtilavan sivulehdykät ovat keskirangalla lähes vastakkain tai vuoroittain. Alemmat niistä ovat kolmiomaisen puikeat ja ylemmät kapeanpuikeat sekä lyhytruotiset, teräväkärkiset ja pariosaiset sekä kärkiosastaan parijakoiset. Ylimmät lehdykät ovat ruodittomat ja kokonaan parijakoiset. Sivulehdyköiden pituus lyhenee sekä lehtilavan kärkeä että tyveä kohti. Lavan leveimmällä kohtaa ne ovat tavallisesti noin 4-8 cm pitkät ja tyveltä noin 1,5-3 cm leveät. Lehtilavan tyviosassa sivulehdykät ovat yleensä noin 3-7 cm pitkät ja tyveltä noin 2-4 cm leveät. Sivulehdyköiden pikkulehdykät ovat pitkulaiset, tylpähkökärkiset ja hammaslaitaiset. Hampaat ovat enimmäkseen terävä- tai otakärkiset. Alimpien sivulehdyköiden sisimmät eli pisimmät pikkulehdykät ovat leveän kiilatyviset ja erilliset sekä alaosastaan sivuliuskaiset. Muut pariosaiset pikkulehdykät ovat yleensä koko tyven leveydeltä yhteenkasvaneet keskiruotiin. Alimpien sivulehdyköiden tyven pisimmät pikkulehdykät ovat yleensä noin 12-25 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 7-10 mm leveät.

Itiöpesäkeryhmät sijaitsevat pikkulehdyköiden alapinnalla, rivissä keskisuonen kahta puolen. Itiöpesäkeryhmä on pyöreä ja läpimitaltaan noin 1-1,5 mm. Sitä suojaava katesuomu on kalvomainen, kalju, harmaahko ja pyöreähkön munuaismainen. Se peittää itiöpesäkeryhmän kokonaan. Itiöpesäkkeiden kypsyessä ruskeiksi suomun laidat irtoavat ja se jää pitkäksi aikaa kuihtuvaksi, ruskeaksi jäänteeksi ryhmän keskelle. Itiöpöly on ruskeaa. Itiöiden kypsymisaika on heinä-elokuu.

Korpialvejuuri on alkuperäinen laji Suomessa ja se kasvaa yleisempänä tai harvinaisempana etelästä päin Keski-Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakuntien linjalle saakka. Lisäksi on muutama vanha, ilmeisesti vakiintumaton tulokashavainto pohjoisempaa. Kasvupaikkoina ovat lähinnä korvet, tulvivat rantametsät ja -pensaikot, suo-ojat sekä suoniityt. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Suomessa kasvaa viisi muuta alvejuurilajia. Korpialvejuuri on kuitenkin niin omannäköisensä, että sitä ei helposti sotke muihin lajeihin. Eniten se muistuttaa ulkomuodoltaan metsäalvejuurta, D. carthusiana. Metsäalvejuuren lehtilapa ei kuitenkaan kapene tyveä kohti ja se on vähintään kahteen kertaan parilehdykkäinen.

Kaikki alvejuuret ovat myrkyllisiä. Suomalainen sukunimi johtuu kivikkoalvejuuren, D. filix-mas ja metsäalvejuuren, D. carthusiana, rohdoskäytöstä. Erityisesti niiden maavarressa olevasta myrkyllisestä filisiinistä on valmistettu hyvin tehoavaa ”alveiden” eli lapa- ja heisimatojen häätölääkettä. (Toivo Rautavaara, Mihin kasvimme kelpaavat, 9. p., 1980, s. 14).

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle korpialvejuuren esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Dryopteris cristata - korpialvejuuri kasvattaa kahdenlaisia lehtiä, itiöpesäkkeellisiä ja itiöpesäkkeettömiä. Itiöpesäkkeelliset lehdet ovat pitempiä, pystyhköjä ja syksyllä lakastuvia. Itiöpesäkkeettömät lehdet ovat lyhyempiä, enemmän tai vähemmän viistoja ja talvehtivia. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata – korpialvejuuri kasvattaa kahdenlaisia lehtiä, itiöpesäkkeellisiä ja itiöpesäkkeettömiä. Itiöpesäkkeelliset lehdet ovat pitempiä, pystyhköjä ja syksyllä lakastuvia. Itiöpesäkkeettömät lehdet ovat lyhyempiä, enemmän tai vähemmän viistoja ja talvehtivia. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata - korpialvejuuren lehdet ovat yleensä kertaalleen parilehdykkäisiä. itiöpesäkkeelliset lehdet ovat tavallisesti noin 40-70 cm pitkiä. Niiden sivulehdykät ovat keskimäärin harvemmassa kuin pienempien itiöpesäkkeettömien lehtien. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata – korpialvejuuren lehdet ovat yleensä kertaalleen parilehdykkäisiä. itiöpesäkkeelliset lehdet ovat tavallisesti noin 40-70 cm pitkiä. Niiden sivulehdykät ovat keskimäärin harvemmassa kuin pienempien itiöpesäkkeettömien lehtien. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata - korpialvejuuren lehtilapa on lähinnä kapean vastapuikea niin, että lavan levein kohta on sen puoliväliä ylempänä. Kuvassa olevan itiöpesäkkeettömän lehden pituus on yleensä noin 20-30 cm. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata – korpialvejuuren lehtilapa on lähinnä kapean vastapuikea niin, että lavan levein kohta on sen puoliväliä ylempänä. Kuvassa olevan itiöpesäkkeettömän lehden pituus on yleensä noin 20-30 cm. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata - korpialvejuuren lehtilavan tyviosan sivulehdykät ovat lyhytruotiset, kolmiomaisen puikeat ja tavallisesti noin 3-7 cm pitkät ja tyveltä noin 2-4 cm leveät. Ne ovat pariosaiset sekä kärkiosastaan parijakoiset. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata – korpialvejuuren lehtilavan tyviosan sivulehdykät ovat lyhytruotiset, kolmiomaisen puikeat ja tavallisesti noin 3-7 cm pitkät ja tyveltä noin 2-4 cm leveät. Ne ovat pariosaiset sekä kärkiosastaan parijakoiset. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata - korpialvejuuren lehtilavan kärkiosassa sivulehdykät ovat kapeanpuikeat ja muuttuvat suippenevassa kärjessä ensin kokonaan parijakoisiksi ja sitten pelkästään laitahampaisiksi. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata – korpialvejuuren lehtilavan kärkiosassa sivulehdykät ovat kapeanpuikeat ja muuttuvat suippenevassa kärjessä ensin kokonaan parijakoisiksi ja sitten pelkästään laitahampaisiksi. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata - korpialvejuuren sivulehdyköiden pikkulehdykät ovat pitkulaiset, tylpähkökärkiset ja hammaslaitaiset sekä kaljut. Alimpien sivulehdyköiden sisimmät eli pisimmät pikkulehdykät ovat erilliset ja alaosastaan sivuliuskaiset. Ne ovat yleensä noin 12-25 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 7-10 mm leveät. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata – korpialvejuuren sivulehdyköiden pikkulehdykät ovat pitkulaiset, tylpähkökärkiset ja hammaslaitaiset sekä kaljut. Alimpien sivulehdyköiden sisimmät eli pisimmät pikkulehdykät ovat erilliset ja alaosastaan sivuliuskaiset. Ne ovat yleensä noin 12-25 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 7-10 mm leveät. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata - korpialvejuuren lehtilavan ja sivulehdyköiden keskiranka ovat vaaleanruskeasuomuiset. Muuten sivulehdykät ovat myös alapinnaltaan kaljut. Pikkulehdyköiden laitahampaat ovat enimmäkseen terävä- tai otakärkiset. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata – korpialvejuuren lehtilavan ja sivulehdyköiden keskiranka ovat vaaleanruskeasuomuiset. Muuten sivulehdykät ovat myös alapinnaltaan kaljut. Pikkulehdyköiden laitahampaat ovat enimmäkseen terävä- tai otakärkiset. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata - korpialvejuuren itiöpesäkeryhmät sijaitsevat pikkulehdyköiden alapinnalla, rivissä keskisuonen kahta puolen. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata – korpialvejuuren itiöpesäkeryhmät sijaitsevat pikkulehdyköiden alapinnalla, rivissä keskisuonen kahta puolen. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata - korpialvejuuren itiöpesäkeryhmät ovat pyöreitä ja läpimitaltaan noin 1-1,5 mm. Niitä suojaavat katesuomut ovat kalvomaiset, kaljut, harmaahkot ja pyöreähkön munuaismaiset. Ne peittävät itiöpesäkeryhmät kokonaan. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata – korpialvejuuren itiöpesäkeryhmät ovat pyöreitä ja läpimitaltaan noin 1-1,5 mm. Niitä suojaavat katesuomut ovat kalvomaiset, kaljut, harmaahkot ja pyöreähkön munuaismaiset. Ne peittävät itiöpesäkeryhmät kokonaan. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata - korpialvejuuren lehtiruoti on yleensä noin puolet lehtilavan pituudesta. Ruoti on tyveä lukuun ottamatta vihreä tai kellanvihreä ja harvakseen tai tiheämmin vaaleanruskeasuomuinen. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata – korpialvejuuren lehtiruoti on yleensä noin puolet lehtilavan pituudesta. Ruoti on tyveä lukuun ottamatta vihreä tai kellanvihreä ja harvakseen tai tiheämmin vaaleanruskeasuomuinen. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata - korpialvejuuren lehdet nousevat maavarresta pieninä ryhminä. Kuvassa näkyy tyvellä myös uusien, itiöpesäkkeettömien lehtien kärjestään kiertyneitä "sauvoja" vielä heinäkuun lopullakin. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata – korpialvejuuren lehdet nousevat maavarresta pieninä ryhminä. Kuvassa näkyy tyvellä myös uusien, itiöpesäkkeettömien lehtien kärjestään kiertyneitä ”sauvoja” vielä heinäkuun lopullakin. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata - korpialvejuuren lehtiruodin tyvi on tummanruskea ja tiheästi vaaleanruskeiden suomujen peittämä. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Dryopteris cristata – korpialvejuuren lehtiruodin tyvi on tummanruskea ja tiheästi vaaleanruskeiden suomujen peittämä. EH, Hämeenlinna, Harviala, Katumajärven eteläpään kaakkoispuoli, Vanajanlinnantien varressa, Suonpään tilan eteläpuolella oleva kuusikkokorpi, 26.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto