Lamium maculatum – täpläpeippi

  • Lamium maculatum L. – täpläpeippi, (hopeatäpläpeippi)
  • Lamium L. – (hertta)peipit
  • Lamiaceae – huulikukkaiskasvit

Täpläpeippi, Lamium maculatum, on monivuotinen, pysty tai tyveltä koheneva ja yleensä noin 15-80 cm korkea, tuoksuva ruoho, joka on hyvin monimuotoinen. Juurakko on vaakatasossa leviävä ja maarönsyinen. Sen avulla laji voi levittäytyä tiheiksi ja laajoiksikin kasvustoiksi. Varsi on haaraton tai niukkahaarainen, 4-särmäinen ja vihreä sekä pehmytkarvainen.

Lehdet ovat ruodilliset ja varrella vastakkain sekä ristikkäisesti allekkain. Lehtien muoto, koko ja laitojen hammastus vaihtelevat suuresti eri kasvustoissa. Kukinnon alapuolisten lehtien ruoti on yleensä noin 1-5 cm pitkä ja karvainen. Kukinnon hanka- eli tukilehtien ruoti on muuten samanlainen mutta useimmiten noin 0,5-2 cm pitkä. Lehtilapa on puikea tai kolmiomainen, herttatyvinen tai ylempänä lähes suora- tai leveän kiilatyvinen. Lapa on pääsuoniltaan lähes sulkasuoninen ja muuten verkkosuoninen. Laita on epätasaisesti hampainen. Eri kasvustoissa hampaiden koko ja muoto vaihtelevat pieni-, matala- ja pyöreähampaisesta iso-, pitkä- ja terävähampaiseen. Molemmat puolet ovat pinnanmyötäisesti karvaiset ja vihreät tai yläpinnaltaan nimen mukaisesti vaalea- tai hopeanharmaatäpläiset. Koristekasvikarkulaisilla lähes koko yläpinta laitoja lukuun ottamatta voi olla em. tavoin värittynyt. Lehtilapa on tavallisesti noin 1-7 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-5 cm leveä. Alimmat lehtiparit ovat ylempiä pienemmät.

Kukinto muodostuu varren ylemmissä lehtihangoissa olevista valekiehkuroista, jotka ovat kukintavaiheessa yleensä noin 30-50 mm leveät. Ylimmät valekiehkurat ovat lähempänä toisiaan mutta kuitenkin selväväliset. Alimmat ovat usein etäällä toisistaan. Valekiehkurat muodostuvat kahdesta vastakkaisesta ja lähes perättömästä kukkaryhmästä, johon kiinnittyneet yksittäiset kukat ovat perättömiä. Kukkien tyvellä on muutamia äimämäisen kapeita, karvaisia ja yleensä noin 2-5 mm pitkiä esilehtiä tai ne puuttuvat. Niitä ei ole helppo havaita verhiöiden seasta. Verhiö on kellomainen, lähes säteittäisesti 5-liuskainen ja 5-suoninen sekä tavallisesti noin 8-15 mm pitkä. Se on karvainen ja vihreä. Liuskat ovat kapean kolmiomaiset ja kapenevat lyhyemmäksi tai pitemmäksi, neulamaisen kapeaksi kärjeksi. Kärkiliuskojen osuus verhiön pituudesta vaihtelee eri kasvustoissa noin välillä 2-8 mm. Näin ollen ne ovat verhiön torviosan mittaan nähden lyhyemmät, noin samanpituiset tai pitemmät. Saman vaihtelun johdosta liuskat eivät yllä tai yltävät noin teriön torven ylälaitaan saakka.

Teriö on yhdislehtinen, vastakohtainen ja punainen tai toisinaan vaaleanpunainen, sinipunainen tai erityisesti koristekasvikarkulaisten osalta myös valkoinen. Se on pitkätorvinen, ulkopuolelta melkein kauttaaltaan karvainen ja päästään 2-huulinen sekä tavallisesti noin 20-35 mm pitkä. Torvi on kaareutuva ja sen osuus pituudesta on useimmiten noin 10-18 mm. Ylähuuli on kupera ja yleensä noin 7-14 mm pitkä. Sen ulkopinnan karvoitus ei ole juurikaan muuta teriön karvoitusta pitempää. Alaskääntynyt alahuuli on kärjestään kahteen liuskaan haarautunut, yleensä epätasaisesti nirhalaitainen ja tavallisesti noin 4-6 mm pitkä. Alahuuli on pohjaväriltään usein muuta teriötä vaaleampi ja siinä on tummempia, kohti nielua osoittavia viiruja. Alahuulen yläpuolella molemmin puolin ovat  äimämäisen kapeat ja yleensä noin 1,5-3 mm pitkät sivuliuskat. Joskus sivuliuskoja voi olla yhden sijasta jopa kolme. Nielun alaosaan kiinnittyneitä ja palhoiltaan teriön värisiä heteitä on 4. Niistä kaksi on pitempää ja kaksi lyhyempää. Ponnenpuoliskot ovat eri suuntiin siirottavia ja karvaisia. Sikiäin on kehänpäällinen, 4-lohkoinen ja sen tyvellä on mesiäinen. Emi on teriön värinen, 1-vartaloinen ja 2-luottinen sekä heteiden kanssa lähes samalle tasolle yltävä. Verhiön sisään kehittyvä hedelmä on ristikkäisesti 4-lohkoinen ja noin 3 mm leveä. Lohkot ovat lähinnä pitkänpyöreät, kolmikulmaiset mutta ulkosivultaan kuperat ja yläpäästään pyöristyneet tai typäkät. Tyvipäässä on kapea, pehmeää solukkoa sisältävä, rasvainen ravintolisäke. Lohkot ovat kypsinä ruskeat ja noin 3-3,5 mm pitkät. Normaali kukinta-aika on touko-elokuu.

Täpläpeippi on koko Euroopassa luonnonvarainen laji Pohjoismaita ja Britteinsaaria lukuun ottamatta.  Suomessa se on harvinainen uustulokas tai viljelykarkulainen Etelä- ja Länsi-Suomessa. Pohjoisin havainto (2022 tilanteen mukaan) on Oulun Pohjanmaan eliömaakunnasta. Kasvupaikkoina ovat lähinnä asutuksen lähialueet, joutomaat, maakasat ja maankäsittelyalueet sekä peitetyt kaatopaikat. Muissa Pohjoismaissa tulokas- tai karkulaiskasvustoja tavataan Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa, ehkä eteläisessä Norjassakin.

Suomessa kasvaa muinaistulokkaina viisi peippiä, valkopeippi, L. album, punapeippi, L. purpureum, liuskapeippi, L. hybridum, välipeippi, L. confertum ja sepopeippi, L. amplexicaule. Lisäksi tulokkaana tai koristekasvikarkulaisena tavataan täpläpeipin lisäksi keltapeippiä, L. galeobdolon. Keltapeippi on aikaisemmin ollut suvussa Lamiastrum, joka on fylogeneettisten tutkimusten perusteella sisällytetty (hertta)peippien sukuun. Valkopeippiä lukuun ottamatta muut muinaistulokkaina Suomeen saapuneet peipit ovat yksivuotisia ja niiden teriö on lähes aina alle 20 mm pitkä. Keltapeipin teriö on nimensä mukaisesti keltainen. Valkopeippi on täpläpeipin lähilaji, mutta se on aina valkoteriöinen, joten  kukkivien yksilöiden osalta lajiepäselvyyttä ei juurikaan ole.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle täpläpeipin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Lamium maculatum - täpläpeippi kykenee vaakatasossa leviävän ja maarönsyisen juurakkonsa avulla levittäytymään laajemmiksikin kasvustoiksi. Kuvan kasvusto on todennäköisesti saanut alkunsa itäisen puutavaran mukana saapuneista hedelmälohkoista, jotka ovat peräisin luonnossa kasvaneesta kannasta. Kuvanottoajankohtana paikalla oli kaksi vakiintunutta kasvustolaikkua, joiden yhteispinta-ala oli noin puolitoista aaria. Kuvan taustalla näkyy isonokkosen, Urtica dioica, varsikkoa. EH, Kouvola, Kuusankoski, Ahlmanintien varressa oleva Saksanahon entinen, peitetty teollisuuskaatopaikka, metsittynyt laitaosa, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum – täpläpeippi kykenee vaakatasossa leviävän ja maarönsyisen juurakkonsa avulla levittäytymään laajemmiksikin kasvustoiksi. Kuvan kasvusto on todennäköisesti saanut alkunsa itäisen puutavaran mukana saapuneista hedelmälohkoista, jotka ovat peräisin luonnossa kasvaneesta kannasta. Kuvanottoajankohtana paikalla oli kaksi vakiintunutta kasvustolaikkua, joiden yhteispinta-ala oli noin puolitoista aaria. Kuvan taustalla näkyy isonokkosen, Urtica dioica, varsikkoa. EH, Kouvola, Kuusankoski, Ahlmanintien varressa oleva Saksanahon entinen, peitetty teollisuuskaatopaikka, metsittynyt laitaosa, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum - täpläpeippi on hyvin monimuotoinen laji. Suomessa erityisesti täplä- tai laikkulehtisiä kantoja käytetään jonkin verran koristekasveina. Valtaosassa havainnoista onkin kyse asutuksen lähialueille, joutomaille, maakasoille ja maankäsittelyalueille päätyneistä koristekasvikarkulaisista. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Vanamontien ja Vuokontien välisen kävelytieuran varsi mäntykankaan laiteessa, 3.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum – täpläpeippi on hyvin monimuotoinen laji. Suomessa erityisesti täplä- tai laikkulehtisiä kantoja käytetään jonkin verran koristekasveina. Valtaosassa havainnoista onkin kyse asutuksen lähialueille, joutomaille, maakasoille ja maankäsittelyalueille päätyneistä koristekasvikarkulaisista. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Vanamontien ja Vuokontien välisen kävelytieuran varsi mäntykankaan laiteessa, 3.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum - täpläpeipin kukinto muodostuu muiden peippien tavoin varren ylemmissä lehtihangoissa olevista valekiehkuroista, jotka ovat kukintavaiheessa yleensä noin 30-50 mm leveät. Valekiehkurat muodostuvat kahdesta vastakkaisesta ja lähes perättömästä kukkaryhmästä, johon kiinnittyneet yksittäiset kukat ovat perättömiä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Vanamontien ja Vuokontien välisen kävelytieuran varsi mäntykankaan laiteessa, 3.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum – täpläpeipin kukinto muodostuu muiden peippien tavoin varren ylemmissä lehtihangoissa olevista valekiehkuroista, jotka ovat kukintavaiheessa yleensä noin 30-50 mm leveät. Valekiehkurat muodostuvat kahdesta vastakkaisesta ja lähes perättömästä kukkaryhmästä, johon kiinnittyneet yksittäiset kukat ovat perättömiä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Vanamontien ja Vuokontien välisen kävelytieuran varsi mäntykankaan laiteessa, 3.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum - täpläpeippi on pysty tai tyveltä koheneva, haaraton tai niukkahaarainen ja yleensä noin 15-80 cm korkea. Ylimmät valekiehkurat ovat aika lähellä toisiaan mutta kuitenkin selväväliset. EH, Kouvola, Kuusankoski, Ahlmanintien varressa oleva Saksanahon entinen, peitetty teollisuuskaatopaikka, metsittynyt laitaosa, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum – täpläpeippi on pysty tai tyveltä koheneva, haaraton tai niukkahaarainen ja yleensä noin 15-80 cm korkea. Ylimmät valekiehkurat ovat aika lähellä toisiaan mutta kuitenkin selväväliset. EH, Kouvola, Kuusankoski, Ahlmanintien varressa oleva Saksanahon entinen, peitetty teollisuuskaatopaikka, metsittynyt laitaosa, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum - täpläpeipin teriö on pitkätorvinen, ulkopuolelta melkein kauttaaltaan karvainen ja päästään kaksihuulinen sekä tavallisesti noin 20-35 mm pitkä. Torvi on kaareutuva ja sen osuus pituudesta on useimmiten noin 10-18 mm. EH, Kouvola, Kuusankoski, Ahlmanintien varressa oleva Saksanahon entinen, peitetty teollisuuskaatopaikka, metsittynyt laitaosa, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum – täpläpeipin teriö on pitkätorvinen, ulkopuolelta melkein kauttaaltaan karvainen ja päästään kaksihuulinen sekä tavallisesti noin 20-35 mm pitkä. Torvi on kaareutuva ja sen osuus pituudesta on useimmiten noin 10-18 mm. EH, Kouvola, Kuusankoski, Ahlmanintien varressa oleva Saksanahon entinen, peitetty teollisuuskaatopaikka, metsittynyt laitaosa, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum - täpläpeipin teriön ylähuuli on kupera ja yleensä noin 7-14 mm pitkä. Alaskääntynyt alahuuli on kärjestään kahteen liuskaan haarautunut, yleensä epätasaisesti nirhalaitainen ja tavallisesti noin 4-6 mm pitkä. Alahuuli on pohjaväriltään usein muuta teriötä vaaleampi ja siinä on tummempia, kohti nielua osoittavia viiruja. Alahuulen yläpuolella molemmin puolin ovat äimämäisen kapeat sivuliuskat. Heteitä on neljä. Niistä kaksi on pitempää ja kaksi lyhyempää. Ponnenpuoliskot ovat eri suuntiin siirottavia ja karvaisia. EH, Kouvola, Kuusankoski, Ahlmanintien varressa oleva Saksanahon entinen, peitetty teollisuuskaatopaikka, metsittynyt laitaosa, 1.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum – täpläpeipin teriön ylähuuli on kupera ja yleensä noin 7-14 mm pitkä. Alaskääntynyt alahuuli on kärjestään kahteen liuskaan haarautunut, yleensä epätasaisesti nirhalaitainen ja tavallisesti noin 4-6 mm pitkä. Alahuuli on pohjaväriltään usein muuta teriötä vaaleampi ja siinä on tummempia, kohti nielua osoittavia viiruja. Alahuulen yläpuolella molemmin puolin ovat äimämäisen kapeat sivuliuskat. Heteitä on neljä. Niistä kaksi on pitempää ja kaksi lyhyempää. Ponnenpuoliskot ovat eri suuntiin siirottavia ja karvaisia. EH, Kouvola, Kuusankoski, Ahlmanintien varressa oleva Saksanahon entinen, peitetty teollisuuskaatopaikka, metsittynyt laitaosa, 1.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum - täpläpeipin teriö on pääväriltään punainen tai toisinaan vaaleanpunainen, sinipunainen tai harvemmin valkoinen. Äimämäisen kapeat sivuliuskat ovat yleensä noin 1,5-3 mm pitkät. Joskus sivuliuskoja voi olla yhden sijasta jopa kolme (keskimmäinen teriö). EH, Kouvola, Kuusankoski, Ahlmanintien varressa oleva Saksanahon entinen, peitetty teollisuuskaatopaikka, metsittynyt laitaosa, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum – täpläpeipin teriö on pääväriltään punainen tai toisinaan vaaleanpunainen, sinipunainen tai harvemmin valkoinen. Äimämäisen kapeat sivuliuskat ovat yleensä noin 1,5-3 mm pitkät. Joskus sivuliuskoja voi olla yhden sijasta jopa kolme (keskimmäinen teriö). EH, Kouvola, Kuusankoski, Ahlmanintien varressa oleva Saksanahon entinen, peitetty teollisuuskaatopaikka, metsittynyt laitaosa, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum - täpläpeipin teriön nielu on avara. Kuvan karkulaiskasvustossa teriön alahuulesta puuttuu kokonaan mesiviittoina toimiva raidoitus. Emi on yksivartaloinen ja kaksiluottinen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Vanamontien ja Vuokontien välisen kävelytieuran varsi mäntykankaan laiteessa, 3.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum – täpläpeipin teriön nielu on avara. Kuvan karkulaiskasvustossa teriön alahuulesta puuttuu kokonaan mesiviittoina toimiva raidoitus. Emi on yksivartaloinen ja kaksiluottinen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Vanamontien ja Vuokontien välisen kävelytieuran varsi mäntykankaan laiteessa, 3.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum - täpläpeipin kukan verhiö on karvainen, lähes säteittäisesti viisiliuskainen ja tavallisesti noin 8-15 mm pitkä. Liuskat ovat kapean kolmiomaiset ja kapenevat lyhyemmäksi tai pitemmäksi, neulamaisen kapeaksi kärjeksi. Kärkiliuskojen osuus verhiön pituudesta vaihtelee eri kasvustoissa noin välillä 2-8 mm. Kukinnan jälkeen liuskat siirottavat sivulle. Verhiön sisään kehittyvä hedelmä on ristikkäisesti nelilohkoinen ja noin 3 mm leveä. EH, Kouvola, Kuusankoski, Ahlmanintien varressa oleva Saksanahon entinen, peitetty teollisuuskaatopaikka, metsittynyt laitaosa, 1.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum – täpläpeipin kukan verhiö on karvainen, lähes säteittäisesti viisiliuskainen ja tavallisesti noin 8-15 mm pitkä. Liuskat ovat kapean kolmiomaiset ja kapenevat lyhyemmäksi tai pitemmäksi, neulamaisen kapeaksi kärjeksi. Kärkiliuskojen osuus verhiön pituudesta vaihtelee eri kasvustoissa noin välillä 2-8 mm. Kukinnan jälkeen liuskat siirottavat sivulle. Verhiön sisään kehittyvä hedelmä on ristikkäisesti nelilohkoinen ja noin 3 mm leveä. EH, Kouvola, Kuusankoski, Ahlmanintien varressa oleva Saksanahon entinen, peitetty teollisuuskaatopaikka, metsittynyt laitaosa, 1.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum - täpläpeipin lehdet ovat ruodilliset ja varrella vastakkain sekä ristikkäisesti allekkain. Lehtien muoto, koko ja laitojen hammastus vaihtelevat suuresti eri kasvustoissa. Lehtilapa on puikea tai kolmiomainen, herttatyvinen tai ylempänä lähes suora- tai leveän kiilatyvinen. Eri kasvustoissa laitahampaiden koko ja muoto vaihtelevat pieni-, matala- ja pyöreähampaisesta iso-, pitkä- ja terävähampaiseen. Lajinimestään huolimatta lehdet voivat olla kuvan tavoin myös tasaisen vihreät. Lehtilapa on tavallisesti noin 1-7 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-5 cm leveä. EH, Kouvola, Kuusankoski, Ahlmanintien varressa oleva Saksanahon entinen, peitetty teollisuuskaatopaikka, metsittynyt laitaosa, 9.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum – täpläpeipin lehdet ovat ruodilliset ja varrella vastakkain sekä ristikkäisesti allekkain. Lehtien muoto, koko ja laitojen hammastus vaihtelevat suuresti eri kasvustoissa. Lehtilapa on puikea tai kolmiomainen, herttatyvinen tai ylempänä lähes suora- tai leveän kiilatyvinen. Eri kasvustoissa laitahampaiden koko ja muoto vaihtelevat pieni-, matala- ja pyöreähampaisesta iso-, pitkä- ja terävähampaiseen. Lajinimestään huolimatta lehdet voivat olla kuvan tavoin myös tasaisen vihreät. Lehtilapa on tavallisesti noin 1-7 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-5 cm leveä. EH, Kouvola, Kuusankoski, Ahlmanintien varressa oleva Saksanahon entinen, peitetty teollisuuskaatopaikka, metsittynyt laitaosa, 9.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum - täpläpeipin lehdet ovat usein yläpinnaltaan nimen mukaisesti vaalea- tai hopeanharmaatäpläiset. Koristekasvikarkulaisilla, kuten kuvassa, lähes koko yläpinta laitoja lukuun ottamatta voi olla em. tavoin värittynyt. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Vanamontien ja Vuokontien välisen kävelytieuran varsi mäntykankaan laiteessa, 3.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum – täpläpeipin lehdet ovat usein yläpinnaltaan nimen mukaisesti vaalea- tai hopeanharmaatäpläiset. Koristekasvikarkulaisilla, kuten kuvassa, lähes koko yläpinta laitoja lukuun ottamatta voi olla em. tavoin värittynyt. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Vanamontien ja Vuokontien välisen kävelytieuran varsi mäntykankaan laiteessa, 3.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum - täpläpeipin lehtilapa on pääsuoniltaan lähes sulkasuoninen ja muuten verkkosuoninen. Molemmat puolet ovat karvaiset. Alapinnalla karvoitus on runsainta suonissa. Kukinnon alapuolisten lehtien ruoti on yleensä noin 1-5 cm pitkä ja karvainen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Vanamontien ja Vuokontien välisen kävelytieuran varsi mäntykankaan laiteessa, 3.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum – täpläpeipin lehtilapa on pääsuoniltaan lähes sulkasuoninen ja muuten verkkosuoninen. Molemmat puolet ovat karvaiset. Alapinnalla karvoitus on runsainta suonissa. Kukinnon alapuolisten lehtien ruoti on yleensä noin 1-5 cm pitkä ja karvainen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Vanamontien ja Vuokontien välisen kävelytieuran varsi mäntykankaan laiteessa, 3.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum - täpläpeipin varsi on nelisärmäinen, vihreä ja pehmytkarvainen. EH, Kouvola, Kuusankoski, Ahlmanintien varressa oleva Saksanahon entinen, peitetty teollisuuskaatopaikka, metsittynyt laitaosa, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lamium maculatum – täpläpeipin varsi on nelisärmäinen, vihreä ja pehmytkarvainen. EH, Kouvola, Kuusankoski, Ahlmanintien varressa oleva Saksanahon entinen, peitetty teollisuuskaatopaikka, metsittynyt laitaosa, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto