Lathraea squamaria – suomukka, pähkinäsuomukka

Lathraea squamaria L. – (pähkinä)suomukka
Lathraea L. – suomukat
Orobanchaceae – näivekasvit (aikaisemmin Scrophulariaceae – naamakukkaiskasvit)

(Pähkinä)suomukka, Lathraea squamaria, on monivuotinen, 10-20 cm korkea, lehtivihreätön, yleisväriltään vaaleanpunertava, joskus valkoisehko loiskasvi, joka on nimensä mukaisesti erityisesti pähkinäpensaan, mutta toisinaan myös muiden puuvartisten kasvien juuriloinen. Sillä on haarainen ja tiheään valkosuomuinen juurakko, jolla se ottaa tarvitsemansa ravinnon isäntäkasvinsa juuristosta. Varsi on paksu, haaraton, vaalea ja kukinto-osasta karvainen. Varsilehdet ovat suomumaisia ja pyöreämuotoisia.

Kukinto on runsas- ja tiheäkukkainen, toispuolinen terttu, joka usein täyttää lähes koko varren mitan. Kukat ovat nuokkuvia, tukilehdellisiä ja niiden perä on noin 5 mm pitkä. Tukilehdet ovat ohuen suomumaisia, leveitä ja kiilatyvisiä, lähes 10 mm pitkiä ja yleensä vaaleanpunertavia sekä suonistaan tummemman sävyisiä. Verhiö on kellomainen, 4-liuskainen, punertava, pitkäkarvainen ja nystykarvainen sekä noin 10 mm pitkä. Teriö on 14-17 mm pitkä, 2-huulinen ja huulistaan noin 5 mm leveä. Ylähuuli on punertava ja pyöristynyt sekä alahuuli valkoinen ja matalahampainen. Heteitä on neljä ja niiden ponnet ovat karvaiset. (Pähkinä)suomukka kasvattaa usein myös maansisäisiä, pieniä ja umpisiittoisia kukkia. Hedelmä on noin 10 mm pitkä ja litteähkö tai melkein pallomainen, kalju kota. Normaali kukinta-aika on toukokuu. Varret lakastuvat jo keskikesällä.

(Pähkinä)suomukka on alkuperäinen laji Suomessa. Se on yleisempi Ahvenanmaalla ja harvinainen Varsinais-Suomen ja Uudenmaan eliömaakunnissa. Kasvupaikkoina ovat lehdot ja erityisesti kalkkivaikutteiset, pähkinäpensasta kasvavat lehdot. Laji on rauhoitettu muualla, paitsi Ahvenanmaalla. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa laji on todettu vaarantuneeksi (VU). Luokkaan johtaneena syynä on ollut yksilömäärien merkittävä väheneminen. Ensisijaisina uhkina ovat rakentaminen, metsien uudistamis- ja hoitotoimet sekä metsien puulajisuhteiden muutokset. Muissa Pohjoismaissa se kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle (pähkinä)suomukan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto