Lathyrus palustris – rantanätkelmä

  • Lathyrus palustris L. – rantanätkelmä
  • subsp. palustris – silorantanätkelmä
  • subsp. pilosus (Cham.) Hultén – karvarantanätkelmä
  • Lathyrus L. – nätkelmät
  • Fabaceae – hernekasvit

Rantanätkelmästä, Lathyrus palustris, esiintyy Suomessa kaksi karvaisuuden perusteella toisistaan poikkeavaa alalajia, nimialalaji silorantanätkelmä, subsp. palustris ja karvarantanätkelmä, subsp. pilosus. Rantanätkelmä on monivuotinen, rento mutta toisten kasvien avulla pystyksi koheneva ruoho, joka on tavallisesti noin 25-80 cm pitkä. Juurakko on hento, haarova, suikertava ja maarönsyinen muodostaen usein monivartisia kasvustoja. Varret ovat yläosastaan haarovat, siipipalteiset ja vihreät tai hieman punertavat. Ne ovat siipipalteineen enimmillään noin 3-5 mm leveät. Silorantanätkelmän varret ovat kaljut tai siipipalteen reunasta harvakarvaiset. Karvarantanätkelmän varret ovat nimen mukaisesti runsaskarvaisemmat.

Lehdet ovat ruodilliset, korvakkeelliset ja varrella kierteisesti. Korvakkeet ovat epäsymmetrisen suikeat tai kapeanpuikeat, teräväkärkiset ja toispuolisen keihästyviset. Ne ovat useimmiten noin 10-20 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 3-8 mm leveät. Ruoti on siipipalteeton ja noin 5-20 mm pitkä. Varsinainen lehtilapa on parilehdykkäinen, tavallisesti noin 2-8 cm pitkä ja lehdykät levällään leveimmältä kohtaa noin 5-14 cm leveä. Lehdyköitä on useimmiten 2-4 paria. Ne ovat hyvin lyhytruotiset (enintään 1 mm) ja lehtirangalla vastakkain. Lehdykät ovat lähes tasasoukat – suikeat, suippo- tai tylppäpäiset ja otakärkiset sekä ehytlaitaiset ja sulkasuoniset. Ne ovat päältä vihreät, alta harmahtavanvihreät, tavallisesti noin 20-80 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-15 mm leveät. Silorantanätkelmän lehdet ovat enintään puhjetessaan hieman karvaiset ja myöhemmin kaljut. Karvarantanätkelmän lehdet ovat pysyvämmin karvaiset. Lehden kärjessä on noin 20-80 mm pitkä, päästään haaroittuva kärhi. Saadessaan kosketuksen muihin kasveihin se kiertyy tiiviisti kohteensa ympärille ja tukee verson pystysuuntaista kasvua.

Kukinto on lehtihankainen, pitkäperäinen, yleensä noin 2-8-kukkainen ja toispuolinen terttu, joka on kukkiessaan tavallisesti noin 1-6 cm pitkä ja noin 3-4 cm leveä. Kukintoperä on useimmiten noin 5-10 cm pitkä. Kukkaperä on noin 2-4 mm pitkä. Sen tyvellä on rihmamaisen kapea ja noin 2-5 mm pitkä tukilehti, joka varisee kukinnan aikana. Verhiö on tyveltään torvimaisen yhdislehtinen, vastakohtainen ja jossain määrin epäsymmetrinen sekä kärjestään 5-liuskainen. Se on vihreä- tai punertavasävyinen ja kaikkiaan noin 8-12 mm pitkä. Yhtenäinen torviosa on noin 4-5 mm pitkä ja noin 3-4 mm leveä. Kärkiliuskat ovat kapean kolmiomaiset, teräväkärkiset ja noin 2-7 mm pitkät. Kaksi ylintä liuskaa ovat lyhimmät ja kolme alinta pisimmät. Alimmista liuskoista keskimmäinen on kaikkein pisin. Kukintoperä, tertturanka, kukkaperä, ja verhiö ovat silorantanätkelmällä muuten kaljut, mutta verhiön ja liuskojen laiteet voivat olla hyvin lyhytkarvaiset. Karvanätkelmällä edellä mainitut kasvinosat ovat yleensä vaihtelevasti lyhytkarvaiset.

Hernekasvien teriö on vastakohtainen, ja sitä kutsutaan perhomaiseksi. Kukan 5 terälehteä ovat keskenään hyvin erinäköiset ja erikoistuneet omiin tehtäviinsä täysin sulkeutuneen nielun ja kokonaan peittoon jäävien heteiden ja emin ympärillä. Rantanätkelmän teriö on aluksi punainen, pian sinipunainen ja tavallisesti noin 12-20 mm pitkä. Näkyvin ja kookkain terälehti on purje, joka nimensä mukaisesti kaartuu leveänä ylöspäin toimien vahvimpana houkuttimena pölyttäville hyönteisille. Kärkiosa on lähes pyöreä, tylppä- tai pyöreäpäinen ja enemmän tai vähemmän lovikärkinen sekä tyviosa hyvin soukaksi kaventuva. Purje on suorana noin teriön mittainen ja kärkiosastaan noin 13-18 mm leveä. Teriön sivuilla on siiviksi kutsuttu terälehtipari, jonka lehdet ovat sivuttain ylöspäin kaartuvat, hieman epäsymmetrisesti kapean vastapuikeat ja pyöreäpäiset sekä pitkän kapeatyviset. Ne ovat noin teriön mittaiset sekä leveimmältä kohtaa noin 4-6 mm leveät. Alimpana teriössä on venho, joka muodostuu kahdesta hieman limittäin rinnakkain olevasta ja venemäisen kaukalon muodostavasta terälehdestä. Ne ovat siipiin nähden enemmän epäsymmetriset, kärkiosastaan ylöspäin kaartuvat, suipohkopäiset ja hieman lyhyemmät.

Kukassa on 10 hedettä, joista 9:llä palhojen tyviosa on yhteenkasvanut kehänpäällisen sikiäimen ja emin vartalon ympärille. Ylin hede on erillinen. Hedekokonaisuus vapaine, vaaleampine kärkiosineen on noin teriön mittainen. Ponnet ovat keltaiset tai kellanruskehtavat ja pitkulaiset. Sikiäin on 1-lokeroinen, ja sen kärjessä oleva emi on 1-vartaloinen ja -luottinen. Vartalon kärkiosa taipuu jyrkästi ylöspäin ja on litteä sekä toiselta sivultaan karvainen. Luotti ei juurikaan erotu vartalon kärjestä.

Sikiäimestä kehittyy palkohedelmä, joka on lähes suorasivuinen tai alareunastaan hieman kaareva ja kypsyessään ensin vihreä sekä lopulta ruskea tai mustahko. Se on kalju, täysikasvuisena tavallisesti noin 25-50 mm pitkä, pullea ja leveämmältä sivultaan noin 6-9 mm leveä. Sen kärjessä säilyy pitkään otana kuivunut emin vartalo. Palossa on yleensä noin 3-12 pallomaista, sileää ja ruskehtavaa siementä, jotka ovat läpimitaltaan noin 4-6 mm. Ne varisevat pois palon avautuessa. Normaali kukinta-aika on kesäkuulta elokuulle.

Rantanätkelmä on Suomessa alkuperäinen laji, jonka esiintymisalue kattaa kaikki eliömaakunnat Enontekiön Lappia lukuun ottamatta. Se on yleinen rannikkokaistalla Suomenlahden pohjukasta Ahvenanmaalle ja edelleen Pohjanlahden perukkaan saakka. Oulun Pohjanmaan ja Perä-Pohjanmaan eliömaakunnissa esiintyminen on runsasta lähes koko eliömaakuntien alueella. Edellä mainittujen alueiden ulkopuolella laji on harvinainen. Lajin alalajijako on niin uusi, että Kasviatlaksen esiintymätiedot lajia alemmalla tasolla ovat niukat. Karvarantanätkelmästä ovat havainnot vain kolmelta paikalta Inarin Lapin eliömaakunnasta, Utsjoelta. Niistä kaksi on vanhoja ja tuorein vuodelta 2000 kasvihuoneesta. Lajin kasvupaikkoina ovat lähinnä kosteat niityt, rannat ja luhtaiset suot. Rantanätkelmä kasvaa muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.

Rantanätkelmän esiintymisalue kattaa lähes koko Euroopan, mutta karvarantanätkelmän luontainen alue rajoittuu Euro+Med Plantbasen mukaan vain Suomen itäpuolelle, Venäjän euroopanpuoleiseen osaan. Laji on myrkyllinen erityisesti siemenistään. Se kasvaa merenrannoilla yleensä ulommalla ja peitteisemmällä vyöhykkeellä kuin merinätkelmä, L. maritimus. Rantanätkelmä kasvaa usein pensaikoissa, ruohostossa ja jopa järviruokojen, Phragmites australis, joukossa. Kasvillisuuden seassa se ankkuroi rennon vartensa pystyyn käyttäen tukikeppeinään ympäröiviä, tanakoita varsia ja saa näin kukinnoilleen riittävästi valoa.

Suomessa kasvaa kolme alkuperäistä puna- tai sinipuna- ja isokukkaista sekä kärhellistä nätkelmää, jotka kaikki ovat tunnistamisen kannalta ”sopivasti” erinäköisiä ja pääkasvupaikoiltaankin toisistaan poikkeavia. Ranta- ja merinätkelmän lisäksi kolmas laji on metsänätkelmä, L. sylvestris. Merinätkelmän varsi on siipipalteeton, ja lehdykät ovat soikeat. Metsänätkelmän siipipalle on 5-10 mm leveä, ja lehdissä on vain yksi lehdykkäpari.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle rantanätkelmän esiintymiskartalle Suomessa. Alalajien kartat ovat niin puutteelliset, ettei niitä kannata esittää.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Alla oleva kuvasarja esittää kokonaisuudessaan nimialalajia, silorantanätkelmää.

Lathyrus palustris - rantanätkelmä on monivuotinen, rento mutta toisten kasvien avulla pystyksi koheneva ruoho, joka on tavallisesti noin 25-80 cm pitkä. Se näyttää pärjäävän hyvin vähän tiheämmässäkin heinikossa ja ruovikossa. OP, Oulu, Oulunsalo, Pajuniemi, Riuttu, Hailuodon lauttarannan lähellä oleva merenrantaniitty rantalammikoiden koillispuolella, 17.7.2015. Ellei toisin mainita, kuvat ovat tältä samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lathyrus palustris – rantanätkelmä on monivuotinen, rento mutta toisten kasvien avulla pystyksi koheneva ruoho, joka on tavallisesti noin 25-80 cm pitkä. Se näyttää pärjäävän hyvin vähän tiheämmässäkin heinikossa ja ruovikossa. OP, Oulu, Oulunsalo, Pajuniemi, Riuttu, Hailuodon lauttarannan lähellä oleva merenrantaniitty rantalammikoiden koillispuolella, 17.7.2015. Ellei toisin mainita, kuvat ovat tältä samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lathyrus palustris - rantanätkelmä on rantaruohikon väripilkku , joka kasvaa merenrannoilla yleensä ulommalla ja peitteisemmällä vyöhykkeellä kuin sukulainen, merinätkelmä, L. maritimus. Kuvassa pääasiallisena tukirankana toimii luhtakastikka, Calamagrostis neglecta ja vasemmassa laidassa myös suolasara, Carex recta. Kuvassa seuralaisena kasvaa myös kesäluhtakuusio, Pedicularis palustris subsp. palustris. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris – rantanätkelmä on rantaruohikon väripilkku , joka kasvaa merenrannoilla yleensä ulommalla ja peitteisemmällä vyöhykkeellä kuin sukulainen, merinätkelmä, L. maritimus. Kuvassa pääasiallisena tukirankana toimii luhtakastikka, Calamagrostis neglecta ja vasemmassa laidassa myös suolasara, Carex recta. Kuvassa seuralaisena kasvaa myös kesäluhtakuusio, Pedicularis palustris subsp. palustris. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris - rantanätkelmän varret ovat yläosastaan haarovat. Kukinnot ovat lehtihankaiset, pitkäperäiset, kukkiessaan tavallisesti noin 1-6 cm pitkät ja noin 3-4 cm leveät. Kukintoperä on useimmiten noin 5-10 cm pitkä. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris – rantanätkelmän varret ovat yläosastaan haarovat. Kukinnot ovat lehtihankaiset, pitkäperäiset, kukkiessaan tavallisesti noin 1-6 cm pitkät ja noin 3-4 cm leveät. Kukintoperä on useimmiten noin 5-10 cm pitkä. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris - rantanätkelmän kukintotertut ovat toispuoliset. Rentojen varsien sitominen muihin kasveihin tapahtuu lehtien kärjessä olevalla kärhellä, joka on eräänlainen tuntoelin. Kun kärhi koskettaa jotain toista, riittävän kapeaa kohdetta, se aktivoituu ja alkaa tiukasti kiertyä kohteen ympärille. Ote on toiselle kasville suorastaan vangitseva. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris – rantanätkelmän kukintotertut ovat toispuoliset. Rentojen varsien sitominen muihin kasveihin tapahtuu lehtien kärjessä olevalla kärhellä, joka on eräänlainen tuntoelin. Kun kärhi koskettaa jotain toista, riittävän kapeaa kohdetta, se aktivoituu ja alkaa tiukasti kiertyä kohteen ympärille. Ote on toiselle kasville suorastaan vangitseva. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris - rantanätkelmän nuppuvaiheiset teriöt ovat aluksi aivan vaaleat mutta alkavat pian punertua. Avautunut teriö on aluksi punainen. Varren siipipalle on usein kierteinen. Kierteen luoma jännite ilmeisesti lisää rennon varren kantavuutta. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lathyrus palustris – rantanätkelmän nuppuvaiheiset teriöt ovat aluksi aivan vaaleat mutta alkavat pian punertua. Avautunut teriö on aluksi punainen. Varren siipipalle on usein kierteinen. Kierteen luoma jännite ilmeisesti lisää rennon varren kantavuutta. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lathyrus palustris - rantanätkelmän kukintotertussa on yleensä noin kahdesta kahdeksaan kukkaa. Kukkaperä on noin 2-4 mm pitkä. Teriön punaväri vaihtuu sinipunertavaksi ja edelleen yhä sinertävämmäksi pölytyksen jälkeen. Kukkien pölytykseen kykenevät yleensä vain kimalaiset ja mehiläiset. Muurahaiset sen sijaan ovat suoraviivaisia ja purevat reiän kukan tyvelle, suoraan mesilähteelle. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lathyrus palustris – rantanätkelmän kukintotertussa on yleensä noin kahdesta kahdeksaan kukkaa. Kukkaperä on noin 2-4 mm pitkä. Teriön punaväri vaihtuu sinipunertavaksi ja edelleen yhä sinertävämmäksi pölytyksen jälkeen. Kukkien pölytykseen kykenevät yleensä vain kimalaiset ja mehiläiset. Muurahaiset sen sijaan ovat suoraviivaisia ja purevat reiän kukan tyvelle, suoraan mesilähteelle. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lathyrus palustris - rantanätkelmän teriö on vastakohtainen ja perhomainen. Sen viisi terälehteä ovat keskenään hyvin erinäköiset ja erikoistuneet omiin tehtäviinsä täysin sulkeutuneen nielun ja kokonaan peittoon jäävien heteiden ja emin ympärillä. Kukan tyvellä oleva verhiö on alaosastaan torvimaisen yhdislehtinen, vastakohtainen ja jossain määrin epäsymmetrinen sekä kärjestään viisiliuskainen. Se on vihreä- tai punertavasävyinen ja kaikkiaan noin 8-12 mm pitkä. Yhtenäinen torviosa on noin 4-5 mm pitkä ja noin 3-4 mm leveä. Kärkiliuskat ovat kapean kolmiomaiset, teräväkärkiset ja noin 2-7 mm pitkät. Kaksi ylintä liuskaa ovat lyhimmät ja kolme alinta pisimmät. Alimmista liuskoista keskimmäinen on kaikkein pisin. Kukkaperän tyvellä on rihmamaisen kapea ja noin 2-5 mm pitkä tukilehti, joka näkyy kuvassa alimmassa kukassa. Tukilehdet varisevat kukinnan aikana. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris – rantanätkelmän teriö on vastakohtainen ja perhomainen. Sen viisi terälehteä ovat keskenään hyvin erinäköiset ja erikoistuneet omiin tehtäviinsä täysin sulkeutuneen nielun ja kokonaan peittoon jäävien heteiden ja emin ympärillä. Kukan tyvellä oleva verhiö on alaosastaan torvimaisen yhdislehtinen, vastakohtainen ja jossain määrin epäsymmetrinen sekä kärjestään viisiliuskainen. Se on vihreä- tai punertavasävyinen ja kaikkiaan noin 8-12 mm pitkä. Yhtenäinen torviosa on noin 4-5 mm pitkä ja noin 3-4 mm leveä. Kärkiliuskat ovat kapean kolmiomaiset, teräväkärkiset ja noin 2-7 mm pitkät. Kaksi ylintä liuskaa ovat lyhimmät ja kolme alinta pisimmät. Alimmista liuskoista keskimmäinen on kaikkein pisin. Kukkaperän tyvellä on rihmamaisen kapea ja noin 2-5 mm pitkä tukilehti, joka näkyy kuvassa alimmassa kukassa. Tukilehdet varisevat kukinnan aikana. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris - rantanätkelmän näkyvin ja kookkain terälehti on purje, jonka kärkiosa on lähes pyöreä, tylppä- tai pyöreäpäinen ja enemmän tai vähemmän lovikärkinen sekä kärkiosastaan noin 13-18 mm leveä. Teriön sivuilla on siiviksi kutsuttu terälehtipari, jonka lehdet ovat sivuttaiset, hieman epäsymmetrisesti kapean vastapuikeat ja pyöreäpäiset sekä pitkän kapeatyviset. Ne ovat leveimmältä kohtaa noin 4-6 mm leveät. Alimpana teriössä on venho, joka muodostuu kahdesta hieman limittäin rinnakkain olevasta ja venemäisen kaukalon muodostavasta terälehdestä. Ne ovat kärkiosastaan ylöspäin kaartuvat, suipohkopäiset ja hieman siipiä lyhyemmät. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lathyrus palustris – rantanätkelmän näkyvin ja kookkain terälehti on purje, jonka kärkiosa on lähes pyöreä, tylppä- tai pyöreäpäinen ja enemmän tai vähemmän lovikärkinen sekä kärkiosastaan noin 13-18 mm leveä. Teriön sivuilla on siiviksi kutsuttu terälehtipari, jonka lehdet ovat sivuttaiset, hieman epäsymmetrisesti kapean vastapuikeat ja pyöreäpäiset sekä pitkän kapeatyviset. Ne ovat leveimmältä kohtaa noin 4-6 mm leveät. Alimpana teriössä on venho, joka muodostuu kahdesta hieman limittäin rinnakkain olevasta ja venemäisen kaukalon muodostavasta terälehdestä. Ne ovat kärkiosastaan ylöspäin kaartuvat, suipohkopäiset ja hieman siipiä lyhyemmät. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lathyrus palustris - rantanätkelmän kukassa on kymmenen hedettä, joista yhdeksällä palhojen tyviosa on yhteenkasvanut kehänpäällisen sikiäimen ja emin vartalon ympärille. Ylin hede on erillinen. Hedekokonaisuus on noin teriön mittainen mutta normaalisti tiiviisti venhon sisään pakkautunut. Sikiäimen kärjessä oleva emi on yksivartaloinen ja -luottinen. Vartalon kärkiosa taipuu jyrkästi ylöspäin ja on litteä sekä toiselta sivultaan karvainen. Kuten teriön väristä ja emin luotilla olevasta siitepölystä on nähtävissä, kukka on pölytetty jo ennen kesäkuun puoltaväliä. Kuvausta varten heteet ja emi on pullautettu venhon sisältä näkyville. Lähes välittömästi kuvanoton jälkeen venhon puoliskot nappaavat ne taas takaisin sisäänsä. A, Jomala, Ramsholm, luonnonsuojelualue, pohjoispää, niemen länsilaidan merenrantaniitty, 13.6.2024. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris – rantanätkelmän kukassa on kymmenen hedettä, joista yhdeksällä palhojen tyviosa on yhteenkasvanut kehänpäällisen sikiäimen ja emin vartalon ympärille. Ylin hede on erillinen. Hedekokonaisuus on noin teriön mittainen mutta normaalisti tiiviisti venhon sisään pakkautunut. Sikiäimen kärjessä oleva emi on yksivartaloinen ja -luottinen. Vartalon kärkiosa taipuu jyrkästi ylöspäin ja on litteä sekä toiselta sivultaan karvainen. Kuten teriön väristä ja emin luotilla olevasta siitepölystä on nähtävissä, kukka on pölytetty jo ennen kesäkuun puoltaväliä. Kuvausta varten heteet ja emi on pullautettu venhon sisältä näkyville. Lähes välittömästi kuvanoton jälkeen venhon puoliskot nappaavat ne taas takaisin sisäänsä. A, Jomala, Ramsholm, luonnonsuojelualue, pohjoispää, niemen länsilaidan merenrantaniitty, 13.6.2024. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris - rantanätkelmän kukinnan jälkeen teriöt lakastuvat, ja näkyville tulevat sikiäimet alkavat paisua kohti palkovaihetta. Niiden kärjessä säilyy otana emin vartalo. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris – rantanätkelmän kukinnan jälkeen teriöt lakastuvat, ja näkyville tulevat sikiäimet alkavat paisua kohti palkovaihetta. Niiden kärjessä säilyy otana emin vartalo. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris - rantanätkelmän lehdet ovat ruodilliset, korvakkeelliset ja varrella kierteisesti. Varsinainen lehtilapa on parilehdykkäinen, tavallisesti noin 2-8 cm pitkä ja lehdykät levällään leveimmältä kohtaa noin 5-14 cm leveä. Lehdyköitä on useimmiten kahdesta neljään paria. Lehden kärjessä oleva kärhi on noin 20-80 mm pitkä ja päästään haarova. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris – rantanätkelmän lehdet ovat ruodilliset, korvakkeelliset ja varrella kierteisesti. Varsinainen lehtilapa on parilehdykkäinen, tavallisesti noin 2-8 cm pitkä ja lehdykät levällään leveimmältä kohtaa noin 5-14 cm leveä. Lehdyköitä on useimmiten kahdesta neljään paria. Lehden kärjessä oleva kärhi on noin 20-80 mm pitkä ja päästään haarova. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris - rantanätkelmän lehdykät ovat hyvin lyhytruotiset ja lehtirangalla vastakkain. Ne ovat lähes tasasoukat - suikeat, suippo- tai tylppäpäiset ja otakärkiset sekä ehytlaitaiset ja sulkasuoniset. Lehdykät ovat päältä vihreät, alta harmahtavanvihreät, tavallisesti noin 20-80 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-15 mm leveät. Nimialalajin, silorantanätkelmän, subsp. palustris, lehdet ovat enintään puhjetessaan hieman karvaiset ja myöhemmin kaljut. Karvarantanätkelmän, subsp. pilosus, lehdet ovat pysyvämmin karvaiset. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris – rantanätkelmän lehdykät ovat hyvin lyhytruotiset ja lehtirangalla vastakkain. Ne ovat lähes tasasoukat – suikeat, suippo- tai tylppäpäiset ja otakärkiset sekä ehytlaitaiset ja sulkasuoniset. Lehdykät ovat päältä vihreät, alta harmahtavanvihreät, tavallisesti noin 20-80 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-15 mm leveät. Nimialalajin, silorantanätkelmän, subsp. palustris, lehdet ovat enintään puhjetessaan hieman karvaiset ja myöhemmin kaljut. Karvarantanätkelmän, subsp. pilosus, lehdet ovat pysyvämmin karvaiset. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris - rantanätkelmän lehtikorvakkeet ovat epäsymmetrisen suikeat tai kapeanpuikeat, teräväkärkiset ja toispuolisen keihästyviset. Ne ovat useimmiten noin 10-20 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 3-8 mm leveät. Lehtiruoti on siipipalteeton ja noin 5-20 mm pitkä. Varret ovat vihreät tai hieman punertavat, ja niiden siipipalle on enimmillään noin 3-5 mm leveä. Silorantanätkelmän varret ovat kaljut tai siipipalteen reunasta harvakarvaiset. Karvarantanätkelmän varret ovat runsaskarvaisemmat. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lathyrus palustris – rantanätkelmän lehtikorvakkeet ovat epäsymmetrisen suikeat tai kapeanpuikeat, teräväkärkiset ja toispuolisen keihästyviset. Ne ovat useimmiten noin 10-20 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 3-8 mm leveät. Lehtiruoti on siipipalteeton ja noin 5-20 mm pitkä. Varret ovat vihreät tai hieman punertavat, ja niiden siipipalle on enimmillään noin 3-5 mm leveä. Silorantanätkelmän varret ovat kaljut tai siipipalteen reunasta harvakarvaiset. Karvarantanätkelmän varret ovat runsaskarvaisemmat. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lathyrus palustris - rantanätkelmä on Suomessa alkuperäinen laji, jonka esiintymisalue kattaa kaikki eliömaakunnat Enontekiön Lappia lukuun ottamatta. Se on yleinen rannikkokaistalla Suomenlahden pohjukasta Ahvenanmaalle ja edelleen Pohjanlahden perukkaan saakka. Oulun Pohjanmaan ja Perä-Pohjanmaan eliömaakunnissa esiintyminen on runsasta lähes koko eliömaakuntien alueella. Edellä mainittujen alueiden ulkopuolella laji on harvinainen. Alalajien esiintymistiedot ovat hyvin puutteelliset. Lajin kasvupaikkoina ovat lähinnä kosteat niityt, rannat ja luhtaiset suot. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus palustris – rantanätkelmä on Suomessa alkuperäinen laji, jonka esiintymisalue kattaa kaikki eliömaakunnat Enontekiön Lappia lukuun ottamatta. Se on yleinen rannikkokaistalla Suomenlahden pohjukasta Ahvenanmaalle ja edelleen Pohjanlahden perukkaan saakka. Oulun Pohjanmaan ja Perä-Pohjanmaan eliömaakunnissa esiintyminen on runsasta lähes koko eliömaakuntien alueella. Edellä mainittujen alueiden ulkopuolella laji on harvinainen. Alalajien esiintymistiedot ovat hyvin puutteelliset. Lajin kasvupaikkoina ovat lähinnä kosteat niityt, rannat ja luhtaiset suot. 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto