• Lathyrus tuberosus L. – mukulanätkelmä
• Lathyrus L. – nätkelmät
• Fabaceae – hernekasvit

Mukulanätkelmä, Lathyrus tuberosus, on monivuotinen, rento, kalju tai lähes kalju ja muihin kasveihin tukeutuva sekä tavallisesti noin 30-80 cm pitkä ruoho. Sen juurissa on suomalaisen ja tieteellisen lajinimen mukaisesti pitkulaisia ja ruskeita mukuloita, jotka ovat usein noin 3-6 cm pitkiä ja noin 1-2 cm paksuja. Varret ovat haarovat, siipipalteettomat, särmikkäät ja vihreät.

Lehdet ovat ruodilliset, korvakkeelliset ja varrella kierteisesti. Korvakkeet ovat kapeansuikeat – kapeanpuikeat, pitkäsuippuisen teräväkärkiset ja toispuolisen keihästyviset. Ne ovat useimmiten noin 5-20 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 mm leveät. Lehtiruoti on yleensä noin 5-15 mm pitkä. Varsinainen lehtilapa muodostuu yhdestä vastakkaisesta lehdykkäparista. Lehdykät ovat hyvin lyhytruotiset (noin 1 mm), soikeat, tylppä- tai pyöreäpäiset ja terävän nipukkakärkiset sekä ehytlaitaiset ja heikohkosti silposuoniset. Ne ovat päältä vihreät ja alta sinertävänvihreät sekä tavallisesti noin 15-45 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 5-15 mm leveät. Lehden kärkeen kasvaa päätölehdykän ja sitä lähinnä olevan lehdykkäparin korvaava, noin 20-40 mm pitkä kärhi. Saadessaan kosketuksen muihin kasveihin se kiertyy tiiviisti kohteensa ympärille ja tukee osaltaan oman versonsa vakautta ja kasvua valoa kohti.

Kukinto on lehtihankainen, pitkäperäinen, yleensä noin 2-7-kukkainen ja tuoksuva sekä toispuolinen terttu, joka on kukkiessaan tavallisesti noin 2-5 cm pitkä ja noin 3-4 cm leveä. Kukintoperä on useimmiten noin 5-10 cm pitkä. Kukkaperä on noin 4-8 mm pitkä. Sen tyvellä on rihmamaisen kapea ja noin 2-6 mm pitkä tukilehti, joka näyttää usein säilyvän jopa hedelmävaiheeseen sakka. Verhiö on tyveltään torvimaisen yhdislehtinen, vastakohtainen ja jossain määrin epäsymmetrinen sekä kärjestään 5-liuskainen. Se on yleensä vihreäsävyinen ja kaikkiaan noin 6-7 mm pitkä. Yhtenäinen torviosa on noin 4-5 mm pitkä ja noin 3 mm leveä. Kärkiliuskat ovat kolmiomaiset tai kapean kolmiomaiset, teräväkärkiset ja noin 1-3 mm pitkät. Kaksi ylintä liuskaa ovat lyhimmät ja kolme alinta lähes tasapäisesti pisimmät.

Hernekasvien teriö on vastakohtainen, ja sitä kutsutaan perhomaiseksi. Kukan 5 terälehteä ovat keskenään hyvin erinäköiset ja erikoistuneet omiin tehtäviinsä täysin sulkeutuneen nielun ja kokonaan peittoon jäävien heteiden ja emin ympärillä. Mukulanätkelmän teriö on ruusunpunainen ja tavallisesti noin 12-20 mm pitkä. Näkyvin ja kookkain terälehti on purje, joka nimensä mukaisesti kaartuu leveänä ylöspäin toimien vahvimpana houkuttimena pölyttäville hyönteisille. Kärkiosa on lähes pyöreä, pyöreäpäinen ja selvälovinen sekä tyviosa hyvin soukaksi kaventuva. Purje on suorana noin teriön mittainen ja kärkiosastaan noin 13-18 mm leveä. Teriön sivuilla on siiviksi kutsuttu terälehtipari, jonka lehdet ovat sivuttain ylöspäin kaartuvat, hieman epäsymmetrisesti kapean vastapuikeat ja tylppä- tai pyöreäpäiset sekä pitkän kapeatyviset. Ne ovat noin teriön mittaiset ja leveimmältä kohtaa noin 5-7 mm leveät. Alimpana teriössä on venho, joka muodostuu kahdesta hieman limittäin rinnakkain olevasta ja venemäisen kaukalon muodostavasta terälehdestä, jotka ovat muita terälehtiä vaaleammat. Ne ovat siipiin nähden enemmän epäsymmetriset, kärkiosastaan jyrkästi ylöspäin kaartuvat, suipohkopäiset ja hieman lyhyemmät.

Kukassa on 10 hedettä, joiden palhojen tyviosa on yhteenkasvanut kehänpäällisen sikiäimen ja emin vartalon ympärille. Hedekokonaisuus vapaine, vaaleampine kärkiosineen on noin teriön mittainen. Ponnet ovat keltaiset tai kellanruskehtavat ja pitkulaiset. Sikiäin on 1-lokeroinen, ja sen kärjessä oleva emi on 1-vartaloinen ja -luottinen. Vartalon vaalea kärkiosa taipuu jyrkästi ylöspäin ja on litteä sekä toiselta sivultaan karvainen. Luotti ei juurikaan erotu vartalon kärjestä.

Sikiäimestä kehittyy palkohedelmä, joka on ylälaidastaan aika suorasivuinen ja alalaidastaan enemmän tai vähemmän kaareva ja kypsyessään ensin vihreä sekä lopulta ruskeasävyinen. Se on kalju, täysikasvuisena tavallisesti noin 20-40 mm pitkä, muhkuraisen pullea ja leveämmältä sivultaan noin 4-7 mm leveä. Sen kärjessä säilyy pitkään otana kuivunut emin vartalo. Palossa on yleensä noin 3-6 pallomaista, sileää tai hieman nystermäistä ja vihreää tai ruskehtavaa siementä, jotka ovat läpimitaltaan noin 3-5 mm. Ne varisevat pois palon avautuessa. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.

Mukulanätkelmä on Suomessa harvinainen uustulokas, jolla on ollut jo pitempään ainakin muutamia vakiintuneita kasvustoja Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon eliömaakunnissa. Lisäksi tuoreempia 2000-luvun havaintoja on Kasviatlaksen mukaan Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan eliömaakunnista. Kasvupaikkoina ovat lähinnä ratapihat, satamat, tienvarret, pientareet ja joutomaat. Mukulanätkelmä kasvaa muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Mukulanätkelmä on muiden nätkelmien tavoin jossain määrin myrkyllinen. Suomessa sillä ei tiettävästi ole ollut hyötykäyttöä muuten kuin harvinaisena koristekasvina. Laji kasvaa luontaisena suurimmassa osassa Eurooppaa, jossa sitä on mukuloidensa vuoksi viljelty jo 1600-luvulta alkaen. Mukulat soveltuvat tärkkelyspitoisina ja maukkaina syötäviksi raakoina, keitettyinä tai paistettuina.

Suomessa kasvaa kolme alkuperäistä puna- tai sinipuna- ja isokukkaista sekä kärhellistä nätkelmää, metsänätkelmä. L. sylvestris, merinätkelmä, L. maritimus ja rantanätkelmä, L. palustris. Erot näihin lajeihin ovat kuitenkin selvät. Metsänätkelmän varret ovat siipipalteiset ja noin 5-10 mm leveät. Lehdykät ovat suipon teräväkärkiset ja tavallisesti noin 50-150 mm pitkät. Rantanätkelmän varsi on kapeasti siipipalteinen ja merinätkelmän siipipalteeton. Toisin kuin mukulanätkelmällä molemmilla lajeilla lehdykkäpareja on enemmän kuin yksi. Suomessa on harvoin tavattu lähinnä viljelykarkulaisena kahta punakukkaista nätkelmää, ruusunätkelmää, L. latifolius ja tuoksunätkelmää, L. odoratus. Molempien varsi on siipipalteinen ja teriöt noin 20-35 mm pitkät.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle mukulanätkelmän esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (Euro+Med Plantbase). Kartasta jostain syystä puuttuvat Suomi ja Norja.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Lathyrus tuberosus – mukulanätkelmä on monivuotinen, rento, mielellään muihin kasveihin tukeutuva ja tavallisesti noin 30-80 cm pitkä ruoho. Se on Suomessa harvinainen uustulokas, jolla on ollut jo pitempään ainakin muutamia vakiintuneita kasvustoja Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon eliömaakunnissa. Lisäksi tuoreempia 2000-luvun havaintoja on Kasviatlaksen mukaan Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan eliömaakunnista. EH, Lahti, ratapiha, pohjoislaita, entisen tavara-aseman länsipuoli kohdassa, jossa joukko raiteita päättyy viuhkamaisesti, 6.7.2015. Ellei toisin mainita, kuvat ovat tältä samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus tuberosus – mukulanätkelmä muodostaa tarttumakärhillään omista varsistaan ja haaroistaan itselleen tukikehikon, ellei muita tukikasveja tai -rakenteita ole tarjolla. Sen kasvupaikkoina ovat lähinnä ratapihat, satamat, tienvarret, pientareet ja joutomaat. 6.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus tuberosus – mukulanätkelmän kukinto on lehtihankainen, pitkäperäinen, yleensä noin 2-7-kukkainen ja tuoksuva sekä toispuolinen terttu, joka on kukkiessaan tavallisesti noin 2-5 cm pitkä ja noin 3-4 cm leveä. Kukintoperä on useimmiten noin 5-10 cm pitkä. Normaali kukinta-aika on heinä- ja elokuu. 6.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus tuberosus – mukulanätkelmän teriö on vastakohtainen, perhomainen, ruusunpunainen ja tavallisesti noin 12-20 mm pitkä. Sen viisi terälehteä ovat keskenään hyvin erinäköiset ja erikoistuneet omiin tehtäviinsä täysin sulkeutuneen nielun ja kokonaan peittoon jäävien heteiden ja emin ympärillä. Teriössä alimpana on venho, joka muodostuu kahdesta hieman limittäin rinnakkain olevasta ja venemäisen kaukalon muodostavasta terälehdestä, jotka ovat muita terälehtiä vaaleammat. Ne kaartuvat kärkiosastaan jyrkästi ylöspäin pitäen sisällään tiukkaan pakkautuneet kymmenen hedettä ja yksivartaloisen ja -luottisen emin. Kuvan kukinnossa muurahaiset ovat käyneet mesivarkaissa ja purreet neljän teriön venhoista läpi, jolloin osa heteistä on pullahtanut näkyviin. 6.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus tuberosus – mukulanätkelmän teriön näkyvin ja kookkain terälehti on purje, joka nimensä mukaisesti kaartuu leveänä ylöspäin toimien vahvimpana houkuttimena pölyttäville isoille pistiäisille. Terälehti on pyöreäpäinen, selvälovinen, suorana noin teriön mittainen ja kärkiosastaan noin 13-18 mm leveä. Teriön sivuilla on siiviksi kutsuttu terälehtipari, jonka lehdet ovat hieman epäsymmetrisesti kapean vastapuikeat ja tylppä- tai pyöreäpäiset sekä pitkän kapeatyviset. Ne ovat leveimmältä kohtaa noin 5-7 mm leveät. 6.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus tuberosus – mukulanätkelmän kukkaperä on noin 4-8 mm pitkä. Sen tyvellä on rihmamaisen kapea ja noin 2-6 mm pitkä tukilehti, joka on kauan säilyvä. Kuvasta on nähtävissä, kuinka verhiön kolme alinta, pitkää kärkiliuskaa ovat keskenään lähes samanmittaiset. 6.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus tuberosus – mukulanätkelmän kehänpäällisestä sikiäimestä kehittyy palkohedelmä, joka on ylälaidastaan aika suorasivuinen ja alalaidastaan enemmän tai vähemmän kaareva ja kypsyessään ensin vihreä sekä lopulta ruskeasävyinen. Se on kalju, täysikasvuisena tavallisesti noin 20-40 mm pitkä, muhkuraisen pullea ja leveämmältä sivultaan noin 4-7 mm leveä. Sen kärjessä säilyy pitkään otana kuivunut emin vartalo. Kukkien tukilehtiä näyttää säilyvän jopa hedelmävaiheeseen sakka, mikä poikkeaa tukilehtensä jo varhain varistavasta nätkelmien valtavirrasta. 6.9.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus tuberosus – mukulanätkelmän palossa on yleensä noin kolmesta kuuteen pallomaista, sileää tai hieman nystermäistä ja vihreää tai ruskehtavaa siementä, jotka ovat läpimitaltaan noin 3-5 mm. Ne varisevat pois palon avautuessa. Yhdyssiteestä palkoon jää jäljelle siemenkuoressa näkyvä napasuonen arpi. 6.9.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus tuberosus – mukulanätkelmän lehdet ovat ruodilliset, korvakkeelliset ja varrella kierteisesti. Varret näyttävät yleensä aika lehdekkäiltä, vaikka varsinainen lehtilapa muodostuu yhdestä vastakkaisesta lehdykkäparista. 6.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus tuberosus – mukulanätkelmän lehtiruoti on yleensä noin 5-15 mm pitkä. Lehden kärjessä oleva noin 20-40 mm pitkä kärhi tavallaan korvaa lehtilavan päätölehdykän ja sitä lähinnä olevan lehdykkäparin. Varret ovat siipipalteettomat, särmikkäät ja kaljut. 6.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus tuberosus – mukulanätkelmän lehtikorvakkeet ovat kapeansuikeat – kapeanpuikeat, pitkäsuippuisen teräväkärkiset ja toispuolisen keihästyviset. Lehdykkäpari on soikeahko, ehytlaitainen, päältä vihreä ja molemmin puolin kalju. 6.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lathyrus tuberosus – mukulanätkelmän lehdykät ovat tylppä- tai pyöreäpäiset, terävän nipukkakärkiset, heikohkosti silposuoniset ja alta sinertävänvihreät. Ne ovat tavallisesti noin 15-45 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 5-15 mm leveät. Lehdyköiden ruoti on hyvin lyhyt, vain noin 1 mm pitkä. Korvakkeet ovat useimmiten noin 5-20 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 mm leveät. 6.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto