- Linaria genistifolia (L.) Mill. – härmäkannusruoho
- subsp. dalmatica (L.) Maire & Petitm. – isohärmäkannusruoho
- synonyyminimi Linaria dalmatica (L.) Mill.
- Linaria Mill. – kannusruohot
- Plantaginaceae – ratamokasvit (aikaisemmin Schrophulariaceae – naamakukkaiskasvit)
Härmäkannusruohosta, Linaria genistifolia on Suomessa tavattu, tosin hyvin harvoin, kahta alalajia, pikkuhärmäkannusruohoa, subsp. genistifolia ja tässä kuvattavaa isohärmäkannusruohoa, subsp. dalmatica, jota on pidetty ja joissakin lähteissä (Catalogue of Life) edelleen pidetään omana lajinaan.
Isohärmäkannusruoho on monivuotinen, pysty ja tanakkavartinen ruoho, joka on tavallisesti noin 40-100 cm korkea. Juurakko on vankka ja haarova synnyttäen monivartisia kasvustoja. Varret ovat useimmiten ainakin yläosastaan runsaastikin haarovia. Haarat ovat monesti pitkiä ja toistamiseen haarovia. Varret ovat liereät, vihreäsävyiset ja kaljut.
Lehdet ovat varrella kierteisesti ja tiheästi. Ne ovat sepivät ja puikeat tai kapeanpuikeat. Kärki on tasaisesti suippeneva ja terävä. Lapa on sinivihreä, jäykkä ja kalju sekä laidoiltaan ehyt. Se on tavallisesti noin 2-6 cm pitkä ja noin 10-40 mm leveä, useimmiten 2-3 kertaa leveyttään pitempi. Kukintohaaroissa lehdet ovat edellä mainittuja mittoja pienempiäkin.
Kukinto on varren ja haarojen kärjessä oleva, tiheähkö latvaterttu, joka on yleensä noin 5-15 cm pitkä ja noin 2,5-3,5 cm leveä. Siinä on kierteisesti useimmiten noin 10-20 kukkaa. Kukat ovat yksittäin tukilehtiensä hangassa. Tukilehdet ovat puikeat ja muutenkin varsilehtien kaltaiset sekä noin 5-10 mm pitkät ja noin 2-5 mm leveät. Kukkaperä on noin 2-10 mm pitkä. Verhiö on lähes tyveen saakka 5-liuskainen ja yleensä noin 5-10 mm pitkä. Liuskat ovat kapeanpuikeat, päästään suipon teräväkärkiset ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-2,5 mm leveät. Tertturanka, kukkaperä ja verhiö ovat kaljut.
Teriö on huulimainen, yhdislehtinen ja kannuksellinen sekä keltainen tai vaaleankeltainen. Teriön koko vaihtelee voimakkaasti jopa samassa kasvustossa. Se on pystyn ylähuulen kärjestä kannuksen kärkeen yleensä noin 20-50 mm pitkä. Ylähuuli on 2-liuskainen ja noin 8-15 mm pitkä. Alahuuli on 3-liuskainen ja noin 8-12 mm pitkä. Sen tyvellä on iso, keskeltä punakeltainen ja karvainen pullistuma, joka sulkee teriön nielun. Alahuulessa oleva kannus on lähinnä kartiomainen, lähes suora tai eteenpäin kaartuva ja pitkän kapeakärkinen sekä tavallisesti noin 10-25 mm pitkä.
Piiloon jääviä heteitä on 4. Niistä kaksi on pitempää ja kaksi lyhyempää. Ne ovat noin 8-13 mm pitkät ja kiinnittyneet teriön tyviosaan. Palhot ovat lähes tai aivan valkoiset ja ponnet keltaiset. Sikiäin on kehänpäällinen ja sen tyvellä on rengasmainen mesiäinen. Emi on 1-vartaloinen, valkoinen ja noin 7-10 mm pitkä. Sen kärjessä oleva luotti on hyvin lyhyt ja lähes levymäinen tai matalan pallomainen. Hedelmä on melkein pallomainen tai pitkänpyöreä, hieman lovipäinen ja kalju kota, joka on kypsänä kellanvaalea tai -ruskea. Se on yleensä noin 5-7 mm pitkä sekä noin 5 mm leveä. Emin vartalo luotteineen säilyy kuivuneena pitkään kodan kärjessä. Kota avautuu kärjestään hammasluomaisesti eli saumat aukeavat hammasmaisesti. Siemenet ovat mustat, litteähköt mutta 3-kulmaiset ja hieman kurttupintaiset sekä kulmistaan usein vaaleareunaiset. Ne ovat läpimitaltaan noin 1,2 mm. Normaali kukinta-aika on kesäkuulta syyskuulle.
Isohärmäkannusruoho on alkuperäinen mm. Etelä-Euroopassa, Balkanin alueella ja Turkissa. Sitä on viety puutarhakasviksi eri puolille maailmaa ja myös Pohjoismaihin. Suomessa sen puutarhakäyttö lienee kuitenkin varsin vähäistä. Se on joitakin kertoja villiytynyt Etelä-Suomessa ainakin maansiirtojen seurauksena. Tällä vuosituhannella tehtyjä havaintoja on Kasviatlaksessa vain muutama Helsingistä. Kasvupaikkoina ovat olleet maanläjitysalue ja täyttömaa-alue. Muissa Pohjoismaissa vastaavia karkulaishavaintoja on ainakin Ruotsissa ja Norjassa.
Suomessa on Uudenmaan eliömaakunnassa tavattu muutaman kerran myös nimialalajia, pikkuhärmäkannusruohoa, subsp. genistifolia. Kasviatlaksen mukaan se on tavattu tällä vuosituhannella vain kerran Helsingistä. Pikkuhärmäkannusruoho eroaa jo ulkomuodoltaan isohärmäkannusruohosta varsin paljon. Jo nimen etuliite kertoo kokoerosta. Pikkuhärmäkannusruoho on yleensä noin 20-60 cm pitkä ja kaikin puolin hennompi. Merkittävä ero on myös lehdissä, jotka ovat kapeanpuikeat, suikeat tai tasasoukan suikeat ja noin 3-15 mm leveät. Ne ovat 6-12 kertaa leveyttään pitemmät. Teriö on noin 13-22 mm pitkä, josta kannuksen osuus on noin 4-10 mm.
Suomessa kasvaa runsaana ja laaja-alaisena keltakannusruoho, L. vulgaris. Myös sen teriö on keltainen ja samassa kokoluokassa (noin 25-33 mm pitkä) kuin isohärmäkannusruoholla (20-50 mm pitkä). Selvin ero onkin lehdissä. Keltakannusruohon lehdet ovat ruodittomat mutta eivät sepivät. Ne ovat suikeat tai kapean vastapuikeat ja ylempänä varrella lähes tai aivan tasasoukat. Leveyttä lehdillä on noin 1-8 mm. Vakiintuneena ja harvinaisehkona uustulokkaana kasvaa juovakannusruoho, L. repens, jota ei pienten, noin 8-15 mm pitkien, valkoisten ja sinipunaraitaisten kukkiensa vuoksi sekoita keltateriöisiin kannusruohoihin. Huomattavasti harvinaisempana ja satunnaisempana on viime vuosikymmenillä tavattu myös sirokannusruohoa (vanhalta nimeltään tarhakannusruoho), L. incarnata. Se on yksivuotinen ja teriöltään sinipunainen.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle isohärmäkannusruohon esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Linaria genistifolia subsp. dalmatica – isohärmäkannusruohon varret ovat useimmiten ainakin yläosastaan runsaastikin haarovia. Haarat ovat monesti pitkiä ja toistamiseen haarovia. 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Linaria genistifolia subsp. dalmatica – isohärmäkannusruohon lehdet ovat varrella kierteisesti ja tiheästi. Ne ovat puikeat tai kapeanpuikeat. Etelä- ja Keski-Suomessa yleisellä keltakannusruoholla, L. vulgaris, lehdet ovat suikeat tai kapean vastapuikeat ja ylempänä varrella lähes tai aivan tasasoukat. 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 