Hypericum hirsutum – karvakuisma

  • Hypericum hirsutum L. – karvakuisma
  • Hypericum L. – kuismat
  • Hypericaceae – kuismakasvit

Karvakuisma, Hypericum hirsutum, on monivuotinen, pysty ja yleensä monivartinen ruoho, joka on tavallisesti noin 30-80 cm korkea. Juurakko on vaakasuora tai vino ja haarova. Siitä nousevat versot voivat muodostaa hyvinkin tiheitä kasvustoja. Varsi on särmättömän liereä, tiheästi pehmeäkarvainen ja yleensä vihreä. Lehdet ovat varrella vastakkain ja ristikkäisesti allekkain. Ne ovat ruodittomat tai ruoti on enintään noin 3 mm ja tiheäkarvainen. Lehtihankoihin kasvaa lyhyitä, pienilehtisiä haaroja, jotka varren latvaosassa kehittyvät pitemmiksi ja kukkiviksi. Lehtilapa on soikea tai vastapuikea, pyöreä- tai tylppäkärkinen ja suippotyvinen. Se on päältä vihreä ja alta vihreä tai harmaanvihreä ja molemmin puolin tiheästi ja lyhyesti pehmeäkarvainen sekä kuultotäpläinen mutta pikitäplätön. Lehtilaita on ehyt ja hieman alaspäin kiertynyt. Päävarren lehdet ovat tavallisesti noin 2,5-4 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,5 cm leveät. Ylimmät kukintohaarojen tyvellä olevat lehdet ovat usein em. mittoja pienemmät.

Kukat ovat varren ja latvaosan haarojen kärkiosassa lehtihankaisena ja haarovana tai lähes sarjamaisena viuhkona, jossa on yleensä 3-7 kukkaa. Kukkien tukilehdet ovat suikeat ja laidoiltaan mustapäisen nystyhampaiset. Ne ovat yleensä noin 2-5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,3-1 mm leveät. Kukkaperä on tavallisesti noin 1-5 mm pitkä. Verhiö on erilehtinen ja säteittäisesti 5-lukuinen. Verholehdet ovat suikeat, vihreät ja laidoiltaan tukilehtien tavoin nystyhampaiset. Ne ovat yleensä noin 3-5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1 mm leveät. Nystyhampaiden pituus vaihtelee useimmiten välillä 0,2-0,5 mm.

Teriö on keltainen, erilehtinen ja yleensä noin 15-25 mm leveä. Terälehtiä on säteittäisesti 5. Ne ovat lähinnä soikeat ja pyöreähköpäiset eikä niissä ole pikitäpliä tai -juovia, mutta terälehtien kärjessä on yksi – muutama mustapäinen nystyhammas. Pituutta terälehdillä on tavallisesti noin 7-12 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 3-5 mm. Heteitä on lukuisa määrä. Ne ovat kolmena, tyveltään yhdiskasvuisena kimppuna. Heteet ovat keltaiset ja noin 6-8 mm pitkät. Ponnet ovat pitkänpyöreät ja noin 0,5 mm pitkät. Sikiäin on kehänpäällinen, keltainen ja munanmuotoinen sekä noin 2-3 mm pitkä. Emi on 3-vartaloinen ja kukin vartalo on 1-luottinen. Se on luotteineen noin 4-6 mm pitkä. Vartalo on ohut ja keltainen sekä luotti pieni ja aktiivivaiheessa yleensä punainen. Hedelmä on lähinnä munamainen, kellanruskea ja myöhemmin tummemman ruskea sekä 3-lokeroinen ja monisiemeninen kota, joka on tavallisesti noin 6-8 mm pitkä ja noin 4-5 mm paksu. Se avautuu kärjestään 3-liuskaisesti. Siemenet ovat kapean lieriömäiset, ruskeat ja alle 1 mm pitkät. Normaali kukinta-aika on heinä-syyskuu.

Karvakuisma on Suomessa alkuperäinen laji, jota kasvaa luontaisena vain Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen eliömaakunnissa. Kasvualue kattaa lähinnä Ahvenanmaan ja lounaissaariston. Lisäksi lajia on tavattu harvinaisena tulokkaana Uudenmaan, Etelä-Hämeen ja Pohjois-Hämeen eliömaakunnista. Kasvupaikkoina ovat lähinnä ulkosaariston katajikot, lehtopensaikot ja moreenikummut. Jonkin verran kasvupaikkoja on myös Ahvenanmaan pääsaarilla ja niiden läheisillä pikkusaarilla. Laji on kalkinsuosija. Karvakuisma kasvaa muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena neljä kuismalajia, joista särmäkuisma H. maculatum ja mäkikuisma H. perforatum, ovat eteläisemmässä Suomessa levinneisyydeltään laajempia. Särmäkuisman varsi on 4-särmäinen ja mäkikuisman 2-särmäinen. Lisäksi kummankaan lajin verholehtien laidoissa ei ole nystyhampaita. Niiden terälehdet ovat pikitäpläiset ja -juovaiset. Vuorikuisma, H. montanum, kasvaa luontaisena vain Varsinais-Suomen eliömaakunnassa, Lohjalla. Sen verhiönliuskat ovat nystyhampaiset, mutta varret ovat aivan kaljut, joten sekaantumisriskiä ei siihenkään ole.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle karvakuisman esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Hypericum hirsutum - karvakuisma on monivuotinen ja pysty ruoho, jonka juurakosta nousevat versot voivat muodostaa tiheitäkin kasvustoja. U, Helsinki, Laajasalo, Mellinintien varsi, Tahvonlahden rantametsän laide, 15.7.2019. Koko kuvasarja on samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum – karvakuisma on monivuotinen ja pysty ruoho, jonka juurakosta nousevat versot voivat muodostaa tiheitäkin kasvustoja. U, Helsinki, Laajasalo, Mellinintien varsi, Tahvonlahden rantametsän laide, 15.7.2019. Koko kuvasarja on samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum - karvakuisma on tavallisesti noin 30-80 cm korkea. Se kasvaa luontaisena vain Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen eliömaakunnissa. Kasvualue kattaa lähinnä Ahvenanmaan ja lounaissaariston. Helsingissä ja muutamin paikoin sisämaassa laji on tulokas tai karkulainen. 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum – karvakuisma on tavallisesti noin 30-80 cm korkea. Se kasvaa luontaisena vain Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen eliömaakunnissa. Kasvualue kattaa lähinnä Ahvenanmaan ja lounaissaariston. Helsingissä ja muutamin paikoin sisämaassa laji on tulokas tai karkulainen. 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum - karvakuisman lehtihankoihin kasvaa lyhyitä, pienilehtisiä haaroja, jotka varren latvaosassa kehittyvät pitemmiksi ja kukkiviksi. 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum – karvakuisman lehtihankoihin kasvaa lyhyitä, pienilehtisiä haaroja, jotka varren latvaosassa kehittyvät pitemmiksi ja kukkiviksi. 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum - karvakuisman kukinto on parhaimmillaan tiheä ja runsas. 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum – karvakuisman kukinto on parhaimmillaan tiheä ja runsas. 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum - karvakuisman kukat ovat varren ja latvaosan haarojen kärkiosassa lehtihankaisena ja haarovana tai lähes sarjamaisena viuhkona, jossa on yleensä 3-7 kukkaa. 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum – karvakuisman kukat ovat varren ja latvaosan haarojen kärkiosassa lehtihankaisena ja haarovana tai lähes sarjamaisena viuhkona, jossa on yleensä 3-7 kukkaa. 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum - karvakuisman teriö on keltainen ja yleensä noin 15-25 mm leveä. Kukan verhiö on viisilehtinen. Verholehdet ovat suikeat, vihreät ja laidoiltaan mustapäisen nystyhampaiset. Ne ovat yleensä noin 3-5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1 mm leveät. 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum – karvakuisman teriö on keltainen ja yleensä noin 15-25 mm leveä. Kukan verhiö on viisilehtinen. Verholehdet ovat suikeat, vihreät ja laidoiltaan mustapäisen nystyhampaiset. Ne ovat yleensä noin 3-5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1 mm leveät. 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum - karvakuisman kukkien tukilehdet ovat verholehtien tavoin laidoiltaan mustapäisen nystyhampaiset. Heteitä on runsaasti. Ne ovat kolmena, tyveltään yhdiskasvuisena kimppuna ja pituutta niillä on noin 6-8 mm. Emi on kolmivartaloinen ja kukin vartalo on yksiluottinen. Se on luotteineen noin 4-6 mm pitkä. 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum – karvakuisman kukkien tukilehdet ovat verholehtien tavoin laidoiltaan mustapäisen nystyhampaiset. Heteitä on runsaasti. Ne ovat kolmena, tyveltään yhdiskasvuisena kimppuna ja pituutta niillä on noin 6-8 mm. Emi on kolmivartaloinen ja kukin vartalo on yksiluottinen. Se on luotteineen noin 4-6 mm pitkä. 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum - karvakuisman terälehdet ovat lähinnä soikeat ja pyöreähköpäiset eikä niissä ole pikitäpliä tai -juovia, mutta terälehtien kärjessä on yksi - muutama mustapäinen nystyhammas. Pituutta terälehdillä on tavallisesti noin 7-12 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 3-5 mm. 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum – karvakuisman terälehdet ovat lähinnä soikeat ja pyöreähköpäiset eikä niissä ole pikitäpliä tai -juovia, mutta terälehtien kärjessä on yksi – muutama mustapäinen nystyhammas. Pituutta terälehdillä on tavallisesti noin 7-12 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 3-5 mm. 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum - karvakuisman lehdet ovat suvullensa ominaisesti varrella vastakkain ja ristikkäisesti allekkain. 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum – karvakuisman lehdet ovat suvullensa ominaisesti varrella vastakkain ja ristikkäisesti allekkain. 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum - karvakuisman varsi ja haarat ovat särmättömän liereät ja tiheästi pehmeäkarvaiset. Lehdet ovat ruodittomat tai ruoti on enintään noin 3 mm ja tiheäkarvainen. 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum – karvakuisman varsi ja haarat ovat särmättömän liereät ja tiheästi pehmeäkarvaiset. Lehdet ovat ruodittomat tai ruoti on enintään noin 3 mm ja tiheäkarvainen. 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum - karvakuisman lehtilapa on soikea tai vastapuikea, pyöreä- tai tylppäkärkinen ja suippotyvinen. Se on tiheästi ja lyhyesti pehmeäkarvainen. Päävarren lehdet ovat tavallisesti noin 2,5-4 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,5 cm leveät. 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum – karvakuisman lehtilapa on soikea tai vastapuikea, pyöreä- tai tylppäkärkinen ja suippotyvinen. Se on tiheästi ja lyhyesti pehmeäkarvainen. Päävarren lehdet ovat tavallisesti noin 2,5-4 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,5 cm leveät. 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum - karvakuisman lehtilaita on ehyt ja hieman alaspäin kiertynyt. Lehtilapa on myös alapinnaltaan tiheäkarvainen. Lehdet ovat kuultotäpläiset, mutta pikitäpliä ei ole. Kuvan lehdessä näkyy vain muutama kuultotäplä, joiden näkyvyyttä myös tiheä karvoitus haittaa. Kuultotäplät näkyvätkin parhaiten lehteä vastavaloon katsottaessa. 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum hirsutum – karvakuisman lehtilaita on ehyt ja hieman alaspäin kiertynyt. Lehtilapa on myös alapinnaltaan tiheäkarvainen. Lehdet ovat kuultotäpläiset, mutta pikitäpliä ei ole. Kuvan lehdessä näkyy vain muutama kuultotäplä, joiden näkyvyyttä myös tiheä karvoitus haittaa. Kuultotäplät näkyvätkin parhaiten lehteä vastavaloon katsottaessa. 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto