Hypericum montanum – vuorikuisma

  • Hypericum montanum L. – vuorikuisma
  • Hypericum L. – kuismat
  • Hypericaceae – kuismakasvit

Vuorikuisma, Hypericum montanum, on monivuotinen, pysty ja yksittäis- tai monivartinen ruoho, joka on tavallisesti noin 30-80 cm korkea. Juurakko on lyhyehkö ja kasvattaa tyypillisimmillään muutaman varren tiiviin ryhmän. Varsi on haaraton tai ylemmistä lehtihangoistaan niukkahaarainen ja särmättömän liereä sekä kalju ja vihreä tai harmaanvihreä. Sen ylimmät nivelvälit ovat pitkiä. Lehdet ovat varrella ruodittomasti vastakkain ja ristikkäisesti allekkain. Lehtilapa on puikea tai soikeahko, suippo- tai pyöreäkärkinen ja herttatyvinen sekä päältä vihreä ja alta harmaanvihreä. Lehtilaita on ehyt, litteä ja pikitäpläinen. Ylimmissä lehdissä on runsaahkosti myös kuultotäpliä eli haihduttavaa öljysolukkoa sisältäviä kohtia. Lehdet ovat kaljuhkot tai reunoissa ja alapuolen suonissa on harvakseen karheaa karvoitusta. Päävarren lehdet ovat tavallisesti noin 2,5-6 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-2,5 cm leveät. Ylimmät kukintohaarojen tyvellä olevat lehdet ovat yleensä em. mittoja pienemmät.

Kukat ovat varren ja haarojen kärkiosassa tiiviinä lehtihankaisena ja lähes sarjamaisena viuhkona, jossa on yleensä 2-5 kukkaa. Kukkien tukilehdet ovat suikeat ja laidoiltaan mustapäisen nystyhampaiset. Ne ovat yleensä noin 2-10 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-2 mm leveät. Kukkaperä on tavallisesti noin 1-5 mm pitkä. Verhiö on erilehtinen ja säteittäisesti 5-lukuinen. Verholehdet ovat suikeat, vihreät ja laidoiltaan tukilehtien tavoin nystyhampaiset. Ne ovat yleensä noin 5-6 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-1,3 mm leveät. Nystyhampaiden pituus vaihtelee useimmiten välillä 0,2-1 mm.

Teriö on keltainen, erilehtinen ja yleensä noin 15-25 mm leveä. Terälehtiä on säteittäisesti 5 ja harvoin 6. Ne ovat lähinnä soikeat ja pyöreähköpäiset eikä niissä ole pikitäpliä tai -juovia. Pituutta niillä on tavallisesti noin 7-12 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-5 mm. Heteitä on lukuisa määrä. Ne ovat kolmena, tyveltään yhdiskasvuisena kimppuna. Heteet ovat keltaiset ja noin 6-8 mm pitkät. Ponnet ovat pitkänpyöreät ja noin 0,5 mm pitkät. Sikiäin on kehänpäällinen, keltainen tai kellanvalkoinen ja munanmuotoinen sekä noin 3-4 mm pitkä. Emi on lähes aina 3-vartaloinen ja kukin vartalo on 1-luottinen. Se on luotteineen noin 4-6 mm pitkä. Vartalo on ohut ja keltainen sekä luotti pieni ja aktiivivaiheessa yleensä punainen. Hedelmä on lähinnä munamainen, kellanruskea ja myöhemmin tummemman ruskea sekä 3-lokeroinen ja monisiemeninen kota, joka on tavallisesti noin 6-8 mm pitkä ja noin 4-5 mm paksu. Se avautuu 3-liuskaisesti. Siemenet ovat kapean lieriömäiset, ruskeat ja alle 1 mm pitkät. Normaali kukinta-aika on heinäkuu.

Vuorikuisma on Suomessa alkuperäinen laji, vaikka se on ensimmäisen kerran löydetty vasta 1888. Sen ainoa kasvualue on Varsinais-Suomen eliömaakunnassa Lohjalla, jossa noin 0,5 km x 1,5 km:n alueella on seitsemän erillistä esiintymää. Niissä on yhteensä noin 350-500 yksilöä. Kasvupaikkoina ovat lähinnä valoisat mäntymetsärinteet ja kallioiden liepeet. Lisäksi 2010-luvulla on Helsingissä ollut yksi tulokasesiintymä.  Laji on kalkinsuosija. Vuorikuisma on rauhoitettu. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR). Luokitukseen ovat vaikuttaneet lähinnä suppea esiintymisalue, pieni populaatiokoko ja taantuminen. Uhkatekijöinä ovat rakentaminen, kuloalueiden väheneminen, avoimien alueiden sulkeutuminen, metsien puulajisuhteiden muutokset ja vieraiden lajien aiheuttamat uhat sekä keräily ja poiminta. Vuorikuisma kasvaa muissa Pohjoismaissa Etelä-Ruotsissa, -Norjassa ja Tanskassa.

Vuorikuisma on sekä hyönteis- että itsepölytteinen. Siemeniä muodostuu paljon ja ne säilyttävät itävyytensä maassa kauan. Siementaimia syntyy sopiviin aukkokohtiin, mutta useimpina vuosina iso osa niistä kuolee. Vanhat yksilötkin voivat viettää maanalaista elämää jopa useita vuosia ja nostaa sitten taas vartensa uuteen kasvuun. Siementaimien usein lyhyeksi jäävä elämä ja aikuisten yksilöiden mahdollinen piileskely maan alla aiheuttavat vuosittaista vaihtelua havaittuihin yksilömääriin. Vuorikuisma ilmeisesti hyötyisi kulotuksesta ja metsähakkuista eikä se kestä kuusettumista. Kasvualue on kuitenkin asutuksen ympäröimä niin, että osa kasvustoistakin on tonttien laiteilla, joten vain pienipiirteisemmät hoitotoimenpiteet ovat mahdollisia.

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena neljä kuismalajia, joista särmäkuisma H. maculatum ja mäkikuisma H. perforatum, ovat eteläisemmässä Suomessa levinneisyydeltään laajempia. Särmäkuisman varsi on nelisärmäinen ja mäkikuisman kaksisärmäinen. Lisäksi kummankaan lajin verholehtien laidoissa ei ole nystyhampaita. Niiden terälehdet ovat pikitäpläiset ja -juovaiset. Karvakuisma, H. hirsutum, kasvaa luontaisena Ahvenanmaalla ja harvinaisena Varsinais-Suomen eliömaakunnassa. Sen verhiönliuskat ovat nystyhampaiset, mutta varret ja lehdet ovat nimen mukaisesti kauttaaltaan pehmeäkarvaiset, joten sekaantumisriskiä ei siihenkään ole.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle vuorikuisman esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Hypericum montanum - vuorikuisma on monivuotinen ja pysty ruoho, joka on tavallisesti noin 30-80 cm korkea. Sen lyhyehkö juurakko kasvattaa useimmiten muutaman varren tiiviin ryhmän. V, Lohja, 7.7.2022. Ellei toisin mainita, koko kuvasarja on samalta kasvualueelta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum – vuorikuisma on monivuotinen ja pysty ruoho, joka on tavallisesti noin 30-80 cm korkea. Sen lyhyehkö juurakko kasvattaa useimmiten muutaman varren tiiviin ryhmän. V, Lohja, 7.7.2022. Ellei toisin mainita, koko kuvasarja on samalta kasvualueelta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum - vuorikuismalla on Suomessa vain yksi kasvualue Lohjalla, josta se ensimmäisen kerran löydettiin 1888. Se kasvaa lähinnä valoisilla mäntymetsärinteillä ja kallioiden liepeillä. 7.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum – vuorikuismalla on Suomessa vain yksi kasvualue Lohjalla, josta se ensimmäisen kerran löydettiin 1888. Se kasvaa lähinnä valoisilla mäntymetsärinteillä ja kallioiden liepeillä. 7.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum - vuorikuisma ei kestä voimakkaampaa varjostusta, kuten kuusettumista eikä kasvupohjansa tiivistä umpeutumista. Kuvan yksilölle rinteen pintamaan vyöryminen on avannut ainakin toistaiseksi kilpailusta vapaan kasvualustan. Vuorikuisman varsi on usein latvakukintoon saakka haaraton. Sen ylimmät nivelvälit ovat pitkiä. 7.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum – vuorikuisma ei kestä voimakkaampaa varjostusta, kuten kuusettumista eikä kasvupohjansa tiivistä umpeutumista. Kuvan yksilölle rinteen pintamaan vyöryminen on avannut ainakin toistaiseksi kilpailusta vapaan kasvualustan. Vuorikuisman varsi on usein latvakukintoon saakka haaraton. Sen ylimmät nivelvälit ovat pitkiä. 7.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum - vuorikuisman varsi voi yläosastaan olla myös niukkahaarainen. Kukat ovat varren ja haarojen kärkiosassa tiiviinä lehtihankaisena ja lähes sarjamaisena viuhkona, jossa on yleensä 2-5 kukkaa. 7.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum – vuorikuisman varsi voi yläosastaan olla myös niukkahaarainen. Kukat ovat varren ja haarojen kärkiosassa tiiviinä lehtihankaisena ja lähes sarjamaisena viuhkona, jossa on yleensä 2-5 kukkaa. 7.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum - vuorikuisman teriö on keltainen ja yleensä noin 15-25 mm leveä. Terälehtiä on lähes aina viisi. Ne ovat lähinnä soikeat ja pyöreähköpäiset sekä tavallisesti noin 7-12 mm pitkät ja noin 2-5 mm leveät. 7.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum – vuorikuisman teriö on keltainen ja yleensä noin 15-25 mm leveä. Terälehtiä on lähes aina viisi. Ne ovat lähinnä soikeat ja pyöreähköpäiset sekä tavallisesti noin 7-12 mm pitkät ja noin 2-5 mm leveät. 7.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum - vuorikuisman terälehdet ovat tasaisen keltaiset eli niissä ei ole pikitäpliä tai -juovia, kuten yleisempien sukulaislajien terälehdissä. Heteitä on runsaasti. Ne ovat kolmena, tyveltään yhdiskasvuisena ja noin 6-8 mm pitkänä kimppuna. Sikiäin on kehänpäällinen, keltainen tai kellanvalkoinen ja munanmuotoinen. Emi on kolmivartaloinen ja noin 4-6 mm pitkä. 7.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum – vuorikuisman terälehdet ovat tasaisen keltaiset eli niissä ei ole pikitäpliä tai -juovia, kuten yleisempien sukulaislajien terälehdissä. Heteitä on runsaasti. Ne ovat kolmena, tyveltään yhdiskasvuisena ja noin 6-8 mm pitkänä kimppuna. Sikiäin on kehänpäällinen, keltainen tai kellanvalkoinen ja munanmuotoinen. Emi on kolmivartaloinen ja noin 4-6 mm pitkä. 7.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum - vuorikuisman terälehtien tuottamisessa näkyy joskus sattuvan laskuvirheitä. Kuvan teriössä on viiden sijasta kuusi terälehteä ja kuudennessa lehdessä olisi ainekset seitsemänteenkin terälehteen. 7.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum – vuorikuisman terälehtien tuottamisessa näkyy joskus sattuvan laskuvirheitä. Kuvan teriössä on viiden sijasta kuusi terälehteä ja kuudennessa lehdessä olisi ainekset seitsemänteenkin terälehteen. 7.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum - vuorikuisman kahden viisiterälehtisen kukan väliin on pyörähtänyt kuusiterälehtinen kukka, jonka poikkeavuuden kruunaa vielä neljävartaloinen emi. Ehkä vuorikuismalla nämä poikkeamat vakiokokoonpanosta ovat yleisempiä kuin muilla Suomen kuismalajeilla. 7.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum – vuorikuisman kahden viisiterälehtisen kukan väliin on pyörähtänyt kuusiterälehtinen kukka, jonka poikkeavuuden kruunaa vielä neljävartaloinen emi. Ehkä vuorikuismalla nämä poikkeamat vakiokokoonpanosta ovat yleisempiä kuin muilla Suomen kuismalajeilla. 7.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum - vuorikuisman kukan verholehdet ovat suikeat ja laidoiltaan mustapäisen nystyhampaiset. Ne ovat yleensä noin 5-6 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-1,3 mm leveät. Myös kukkien tukilehdet ovat suikeat ja laidoiltaan nystyhampaiset. 1.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum – vuorikuisman kukan verholehdet ovat suikeat ja laidoiltaan mustapäisen nystyhampaiset. Ne ovat yleensä noin 5-6 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-1,3 mm leveät. Myös kukkien tukilehdet ovat suikeat ja laidoiltaan nystyhampaiset. 1.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum - vuorikuisman kota on lähinnä munamainen ja kolmilokeroinen sekä tavallisesti noin 6-8 mm pitkä ja noin 4-5 mm paksu. Se avautuu kolmiliuskaisesti. Kuvassa vasemmalla alhaalla näkyy avautunut kota. 27.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum – vuorikuisman kota on lähinnä munamainen ja kolmilokeroinen sekä tavallisesti noin 6-8 mm pitkä ja noin 4-5 mm paksu. Se avautuu kolmiliuskaisesti. Kuvassa vasemmalla alhaalla näkyy avautunut kota. 27.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum - vuorikuisman siemenet ovat kapean lieriömäiset, ruskeat ja alle 1 mm pitkät. 27.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum – vuorikuisman siemenet ovat kapean lieriömäiset, ruskeat ja alle 1 mm pitkät. 27.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum - vuorikuisman lehdet ovat varrella ruodittomasti vastakkain ja ristikkäisesti allekkain. 7.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum – vuorikuisman lehdet ovat varrella ruodittomasti vastakkain ja ristikkäisesti allekkain. 7.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum - vuorikuisman varsi on särmättömän liereä ja kalju. Lehtilapa on puikea tai soikeahko, suippo- tai pyöreäkärkinen ja herttatyvinen. Se on tavallisesti noin 2,5-6 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-2,5 cm leveä. 1.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum – vuorikuisman varsi on särmättömän liereä ja kalju. Lehtilapa on puikea tai soikeahko, suippo- tai pyöreäkärkinen ja herttatyvinen. Se on tavallisesti noin 2,5-6 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-2,5 cm leveä. 1.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum - vuorikuisman lehtilapa on alta harmaanvihreä ja kaljuhko tai suonista harvakseen karheakarvainen. Lehtilaita on ehyt, litteä ja pikitäpläinen. U, Helsinki, 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hypericum montanum – vuorikuisman lehtilapa on alta harmaanvihreä ja kaljuhko tai suonista harvakseen karheakarvainen. Lehtilaita on ehyt, litteä ja pikitäpläinen. U, Helsinki, 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto