- Impatiens capensis Meerb. – lännenpalsami
- Impatiens L. – (kannus)palsamit
- Balsaminaceae – palsamikasvit
Lännenpalsami, Impatiens capensis, on yksivuotinen, roteva, kalju ja tavallisesti noin 30-80 cm korkea ruoho. Pääjuuri on lyhyt ja siinä on runsaasti joka suuntaan harottavia, ohuita sivujuuria. Varsi on mehevä, turpeanivelinen ja yleensä vihreä. Se on keski- ja yläosan nivelistä haarova ja mutkainen. Yksilöt kasvavat usein tiheinä varsiryhminä.
Lehdet ovat korvakkeettomat ja ruodilliset sekä varrella kierteisesti vuoroittain. Lehtiruoti on yleensä noin 1-4 cm pitkä. Lehtilapa on soikea tai puikeahko, hammaslaitainen ja ohut sekä päältä vihreä tai sinivihreä ja alta vaalean- tai harmaanvihreä. Laitahampaat ovat kärkeä kohti suuntautuneet ja tylpät, mutta niiden kärjessä on yleensä lyhyt, otamainen nipukka. Täysikasvuinen lehtilapa on tavallisesti noin 4-7 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 2-4 cm leveä. Sen puoliskossa on useimmiten 5-12 hammasta.
Kukinto on lehtihankainen ja yleensä 2-4-kukkainen terttu, joka on taipunut lehtensä alle. Kukat ovat kaksineuvoiset, punertavankeltaiset, paikoin punapilkkuiset ja vastakohtaiset sekä riippuvat. Avautuvat, hyönteispölytteiset kukat ovat kokonaisuudessaan tavallisesti noin 20-30 mm pitkät ja noin 12-15 mm korkeat. Lajilla on niukempana myös pienemmiksi jääviä, avautumattomia ja umpipölytteisiä kukkia. Kukkaperä on useimmiten noin 10-15 mm pitkä. Siinä on puolivälin tuntumassa yksi hyvin kapea, kärkeä kohti suippeneva esilehti, joka on noin 2-4 mm pitkä. Verholehtiä on kolme. Alin niistä antaa yleisilmeen koko kukalle. Se on suppilomaisen pussimainen ja kapenee vähitellen koukkumaiseksi mesikannukseksi. Väriltään se on punertavankeltainen ja punapilkkuinen. Pituutta sillä on kannus suorana tavallisesti noin 15-25 mm ja sen suu on noin 8-10 mm halkaisijaltaan. Kannus on kaareutunut alaspäin jyrkästi, yleensä 180 astetta niin, että se on painunut lähes verholehteään vasten kärjen osoittaessa eteenpäin kohti terälehtiä. Kaksi muuta verholehteä ovat huomattavasti pienemmät, yleensä vain noin 4-5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 3-4 mm leveät. Ne ovat leveänpuikeat ja päättyvät nipukkamaiseen kärkeen. Niiden väri vaihtelee vihreästä keltaiseen ja lähes valkoiseen.
Varsinainen teriö on 5-lehtinen. Neljä terälehdistä sijoittuvat kahtena parina nielun sivuille kaartuen sieltä laajoiksi huuliksi kukan alapuolelle. Parin terälehdet ovat tyviosastaan laajasti yhdiskasvuiset. Ylempi, kukan sivulla oleva lehti on kuin pyöreämuotoinen liuska isommassa kokonaisuudessa. Parin alempi lehti on epämuotoisesti alaspäin levenevä ja sen laidoilla voi olla mutkaisuutta ja liuskojakin. Terälehtipari on tavallisesti noin 10-12 mm pitkä kokonaisuus ja sen helma on leveimmältä kohtaa noin 6-8 mm leveä. Terälehtiparien tyvellä, nielun suulla on punaisia pilkkuja. Viides terälehti suuntautuu kuin kuperana lippana yläviistoon suojaten nielun suuaukkoa. Lehdessä on yleensä pieni kärkinipukka. Pituutta sillä on useimmiten noin 4-5 mm ja leveyttä jokseenkin saman verran. Sikiäin on kehänpäällinen, lieriömäinen ja vihreä. Heteitä on 5 ja ne ovat noin 3 mm pitkät sekä sijoittuneet tiiviisti sikiäimen ympärille ja yhteenkasvaneet ponsistaan. Sikiäimen kärjessä on perätön ja 5-liuskainen luotti.
Hedelmä on 5-lokeroinen, riippuva ja liereä tai sukkulamainen kota, joka on yleensä vihreä. Se on tavallisesti noin 10-15 mm pitkä ja noin 2,5-4 mm paksu. Kota avautuu kypsänä pienestäkin kosketuksesta pitkittäisistä saumoistaan 5-liuskaisesti tyvestä alkaen. Liuskoissa oleva jännite purkautuu salamannopeasti ja ne kiertyvät tiukalle kiepille samalla lingoten siemenet jopa useiden metrien päähän. Tieteellinen sukunimi tarkoittaakin erityisherkkyyttä. Siemenet ovat ruskeat tai vihreän ja ruskean kirjavat, soikeahkon pitkulaiset ja nipukkakärkiset sekä noin 4-5 mm pitkät ja noin 2 mm leveät. Kukinta-aika on heinä-syyskuu.
Lännenpalsami on alunperin pohjoisamerikkalainen laji, jonka siemeniä kylvettiin tarkoituksellisesti 1949 puronvarteen Lohjalla. Sieltä se levisi Lohjanjärven rannoille, jotka olivatkin puoli vuosisataa lajin ainoana tukikohtana Suomessa. Kuluvan vuosituhannen toisella vuosikymmenellä lännenpalsamia tavattiin ainakin Salosta, Helsingistä, Espoosta, Tampereelta ja Nokialta. Tampereen seudulla todennäköisenä alkulähteenä oli Hatanpään arboretum, josta laji levisi pitkin Pyhäjärven rantoja. Muuallakin kasvupaikkoina ovat vesistöjen rannat tai rehevien metsikköjen laiteet, kosteat pensaikot ja ruohikot. Lisäksi Raahessa laji on useampana vuotena ollut rikkana perennataimistossa. Näin ollen tähän mennessä lännenpalsamista on kertynyt havaintoja ainakin Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan eliömaakunnista. Se on Suomessa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, jonka maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Vaikka sen esiintymisalue on vielä suppea, sillä on selvästi leviämispotentiaalia erityisesti vesistöjen rantoja myöten. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa tulokkaana ainakin Tanskassa.
Suomessa ja koko Euroopassa kasvaa luontaisena vain yksi suvun laji, lehtopalsami I. noli-tangere. Se on lännenpalsamin lähilaji ja on erotettavissa siitä muutamien tuntomerkkien perusteella. Lehtopalsamin kukka on ”tavallisen” keltainen ja sen punapilkut ovat yleensä vähäisemmät ja haaleammat. Kukka on myös selvästi suurempi. Sen kokonaispituus on tavallisesti noin 30-40 mm. Näppärä tapa lajivarmistukseen löytyy myös lehdistä. Vaikka ne yleisvaikutelmaltaan ovatkin samanlaiset, lehtopalsamin lehtipuoliskon laidassa on yleensä 10-16 hammasta, kun lännenpalsamilla niitä on vain 5-12. Vakiintuneena karkulaisena tai tulokkaana tavataan Suomessa kahta muutakin lajia. Keski-Aasiasta kotoisin olevan rikkapalsamin, I. parviflora, kukkaterttu on pysty ja sen kukat ovat tieteellisen lajinimensä mukaisesti vain noin 10-15 mm pitkät ja kalpeankeltaiset. Himalajalta kotoisin oleva jättipalsami, I. glandulifera, on suomalaisen nimensä mukaisesti lajeista kookkain, jopa parimetrinen. Sen kukat ovat yleisväriltään punaiset tai vaaleanpunaiset ja harvemmin valkoiset. Se on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi ja on laaja-alaisuutensa vuoksi luonnonkasveille selvästi vahingollisempi kuin lännenpalsami.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle lännenpalsamin esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 