- Lysimachia punctata L. – tarha-alpi
- Lysimachia L. – alvet
- Primulaceae – esikkokasvit
Tarha-alpi, Lysimachia punctata, on monivuotinen, pysty ja kukintoon saakka haaraton ruoho, joka on tavallisesti noin 30-100 cm korkea. Juurakko on maarönsytön tai rönsyjä on vähän ja ne ovat lyhyitä. Varsi on liereä ja kellanvihreä tai ruskehtava sekä alaosaa lukuun ottamatta lähinnä kähäräkarvainen ja usein myös nystykarvainen. Lehdet ovat varrella pääsääntöisesti vastakkain tai 3-4 lehden säteittäisinä kiehkuroina. Ruoti on yleensä noin 5-15 mm pitkä ja varren tavoin karvainen. Lehtilapa on lähinnä puikea tai soikeahko ja pyöreätyvinen sekä lyhyehkön suippokärkinen tai toisinaan lähes pyöreähkö. Se on päältä vihreä ja hyvin lyhytkarvainen sekä alapuolelta harmaanvihreä, eritenystyistä johtuen tummempipisteinen ja lyhytkarvainen sekä suonista pitempikarvainen. Lajin tieteellinen nimi juontuu lehden alapinnan tummapisteisyydestä. Lehtilaita on ehyt ja lyhytkarvainen. Pituutta lavalla on tavallisesti noin 4-10 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-5 cm. Ylimmät lehdet voivat olla em. mittoja pienemmätkin.
Kukinto on haarova ja lähinnä kerrannainen latvaterttu, joka on harsuhko tai tiiviimpi. Kukintohaarat ovat lehtihankaisia ja haarojen lehtihangoista edelleen haarovia. Kukinnon uloimmat tertut ovat vähäkukkaisia. Niissä on yleensä 1-4 kukkaa. Kukkaperä on tukilehdellinen ja yleensä noin 7-15 mm pitkä. Tukilehdet ovat puikeat tai suikeahkot ja varsilehtien tavoin karvaiset sekä useimmiten noin 5-15 mm pitkät ja noin 2-8 mm leveät. Kukintohaarat ja kukkaperät ovat varren tavoin tiheäkarvaiset. Verhiö on tavallisesti noin 5-8 mm pitkä ja lähes tyveen saakka 5-liuskainen. Liuskat ovat kapeansuikeat, tiheäkarvaiset ja yksivärisesti vihreät tai harvemmin punertavat.
Teriö on keltainen, toisinaan tyveltään punertavasävyinen ja säteittäisesti ratasmainen sekä yhdislehtinen ja melkein tyveen saakka useimmiten 5-liuskainen. Liuskojen määrässä esiintyy jonkin verran vaihtelua enimmäkseen välillä 4-7. Teriö on tyveltään lyhyttorvinen ja tavallisesti noin 15-20 mm leveä. Teriönliuskat ovat puikeat ja suippopäiset sekä ehytlaitaiset ja laidoiltaan lyhyesti nystykarvaiset. Liuskat ovat yleensä noin 8-12 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 5-9 mm leveät. Heteitä on useimmiten 5. Määrä noudattaa teriönliuskojen lukumäärää. Heteet ovat noin 5-7 mm pitkät ja niiden palhot ovat tyveltään noin 2-3 mm:n matkalta yhteenkasvaneet. Ponnet ovat keltaiset ja noin 1 mm pitkät. Emi on 1-vartaloinen ja -luottinen sekä noin heteiden mittainen. Vartalo on ohut, vihertävänkeltainen ja luotti vain hieman sitä leveämpi. Hedelmä on pallomainen, kellanvihreä tai -ruskehtava ja läpimitaltaan tavallisesti noin 4 mm oleva kota, joka on verhiötä lyhyempi. Vartalo pysyy jonkin aikaa kodan kärjessä, mutta varisee myöhemmin. Kota avautuu kärjestään 5-liuskaisesti. Siemenet ovat kurttupintaiset ja lukuisat. Normaali kukinta-aika on kesä-syyskuu.
Tarha-alpi on Suomessa alunperin puutarhakasvi, joka on siellä täällä villiytynyt lähiluontoon. Villiytymät ovat usein suppea-alaisia muutaman varren kasvustoja, jotka kuitenkin voivat säilyä paikallaan pitkäänkin, jos kasvupohja saa olla rauhassa. Kasviatlaksessa ilmoitettuja havaintoja on etelästä päin Oulun Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan eliömaakuntien linjalle saakka. Kasvupaikkoina ovat lähinnä asutuksen lähialueet, maankäsittelypaikat, joutomaat, pientareet ja tienvarret. Laji kasvaa viljelykarkulaisena muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Alpien sukuun on uuden tutkimuksen perusteella liitetty kolme muuta varsin erinäköistä esikkokasvien sukua. Perinteisiä alpia Suomessa kasvaa luonnonvaraisina kaksi, ranta-alpi, L. vulgaris ja terttualpi, L. thyrsiflora. Tarha-alven lisäksi myös toinen puutarhalaji, suikeroalpi, L. nummularia, karkailee aika usein luontoon. Terttualpi ja suikeroalpi ovat niin omannäköisiään, ettei niitä sekoita tarha-alpeen. Sen sijaan ranta-alpi on hyvin samanoloinen ja -näköinen kuin tarha-alpi. Ainakin kukkivat tai hedelmöivät yksilöt voi erottaa toisistaan muutaman tuntomerkin perusteella. Ranta-alven verhiönliuskojen laitaa kiertää punaruskea raita ja teriönliuskojen reunat ovat kaljut sekä kota on verhiötä pitempi. Tarha-alven verhiö on yksivärinen ja teriönliuskojen reuna on nystykarvainen sekä kota on verhiötä lyhyempi. Lisäksi Etelä-Hämeen eliömaakunnassa, Hämeenlinnassa, on jo pitkään kasvanut yhdellä kasvupaikalla pohjoisamerikkalainen ripsialpi, L. ciliata. Se muistuttaa tarha- ja ranta-alpea, mutta sen lehtiruoti on pitkäripsinen ja lehtilaidat lyhytripsiset.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle tarha-alven esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Lysimachia punctata – tarha-alven karkulaiskasvustot ovat yleensä suppeita ja vähävartisia. Sen juuristo kasvattaa enintään vain lyhyitä maavarsia toisin kuin ranta-alven, L. vulgaris, juuristo. Kasvustot voivat kuitenkin olla pitkäikäisiä, jos saavat olla rauhassa. Niinpä vähittäinen ja lyhytvälinen rönsyäminen voi vuosien saatossa synnyttää vähän laajempiakin ja tiheitä kasvustoja. Varret ovat pystyt ja kukintoon saakka haarattomat sekä tavallisesti noin 30-100 cm korkeat. EH, Hämeenlinna, Voutila, Nummi, Leinun peltoalueen koillispuoli, Myllyojasta itään haarautuvan, metsänreunassa kulkevan ojan laide, 26.7.2023. Kuva Hannu Kämäräinen.. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lysimachia punctata – tarha-alpi, kuten moni muukin puutarhakasvi leviää metsänreunoihin puutarhajätteen mukana. Kuvassa seuralaisina mm. metsävaahtera, Acer platanoides ja valkokarhunköynnös, Convolvulus sepium. EH, Nokia, Myllyhaka, Raision myllyalueen lounaispuoli, metsikön laita Rounionkadun ja rautatien välissä, 5.7.2013. Ellei toisin mainita, kuvat ovat tältä samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lysimachia punctata – tarha-alpi on näyttävä ja vähään tyytyvä puutarhakasvi, joka säilyttää komeutensa myös karkulaisena kasvaessaan. Se ei niukasti ja hitaasti leviävänä muodosta luontoon päässeenäkään uhkaa muulle lajistolle. Kuvassa seuralaisina mm. harmaaleppä, Alnus incana, (lehto)vuohenputki, Aegopodium podagraria ja oikeassa alakulmassa peittokurjenpolvi, Geranium xcantabrigiense. 25.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lysimachia punctata – tarha-alven teriö on keltainen. Toisinaan sen tyvi on selvästi punasävyinen. Teriönliuskat ovat laidoiltaan lyhyesti nystykarvaiset. Ranta-alvella, L. vulgaris, teriönliuskat ovat laidoiltaan kaljut. 25.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lysimachia punctata – tarha-alven teriönliuskat ovat puikeat ja suippopäiset. Ne ovat yleensä noin 8-12 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 5-9 mm leveät. Heteet ovat noin 5-7 mm pitkät ja niiden palhot ovat tyveltään noin 2-3 mm:n matkalta yhteenkasvaneet. Emi on yksivartaloinen ja -luottinen sekä noin heteiden mittainen. 25.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lysimachia punctata – tarha-alven teriöiden liuskoittumisessa on jonkin verran vaihtelua. Vaikka ylivoimainen valtaosa onkin viisiliuskaisia, seassa voi olla myös teriöitä, joissa onkin neljä, kuusi tai seitsemän liuskaa. Heteiden määrä noudattelee teriönliuskojen määrää. Niinpä ylhäällä oikealla olevassa teriössä on kuuden liuskan lisäksi myös kuusi hedettä normaalin viiden sijasta. 25.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lysimachia punctata – tarha-alven luontainen perimä on varmaan toisinaan jalostuksen myötä jossain määrin muuntunut. Kuvan yläosan kahdessa teriössä on erikoisuutta yllin kyllin, kun kuuden ja seitsemän teriönliuskan lisäksi osa heteistä näyttää kehittyneen pieniksi lisäterälehdiksi. Kuitenkin muut kukat ovat normaaleja ja teriöltään viisiliuskaisia. 5.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lysimachia punctata – tarha-alven kukkaperä on yleensä noin 7-15 mm pitkä. Verhiö on tavallisesti noin 5-8 mm pitkä ja lähes tyveen saakka viisiliuskainen. Varsi, kukintohaarat, kukkaperät ja verhiöt ovat varren tavoin tiheäkarvaiset. Verhiönliuskat ovat kapeansuikeat ja yksiväriset. Ranta-alven, L. vulgaris, verhiönliuskat ovat kolmiomaiset ja laidoiltaan punaruskearaitaiset. 25.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lysimachia punctata – tarha-alven kota on pallomainen, kellanvihreä tai -ruskehtava ja läpimitaltaan tavallisesti noin 4 mm. Se on verhiötä jonkin verran lyhyempi. Vartalo pysyy aluksi kodan kärjessä, mutta varisee viimeistään, kun kota avautuu kärjestään viisiliuskaisesti. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahti-merenlahden rantametsikön laide Mellinintien varressa, 25.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lysimachia punctata – tarha-alven lehdet ovat varrella vastakkain tai 3-4 lehden säteittäisinä kiehkuroina. Lehtilapa on lähinnä puikea tai soikeahko ja pyöreätyvinen sekä lyhyehkön suippokärkinen tai toisinaan lähes pyöreähkö. Pituutta lavalla on tavallisesti noin 4-10 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-5 cm. 25.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Lysimachia punctata – tarha-alven lehdet ovat päältä vihreät ja hyvin lyhytkarvaiset sekä alapuolelta harmaanvihreät, tummapisteiset ja lyhytkarvaiset sekä koholla olevista suonista pitempikarvaiset. Lehtilaita on ehyt ja lyhytkarvainen. Ruoti on yleensä noin 5-15 mm pitkä. 25.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 