Verbascum densiflorum – akantulikukka

  • Verbascum densiflorum Bertol. – akantulikukka, (italiantulikukka)
  • Verbascum L. – tulikukat
  • Scrophulariaceae – naamakukkaiskasvit

Akantulikukka, aikaisemmalta nimeltään italiantulikukka, Verbascum densiflorum, on kaksivuotinen, tavallisesti noin 50-150 cm korkea ja pysty ruoho, joka on lähes kauttaaltaan kellertävä-, harmaa- tai valkokarvainen. Karvoitus muodostuu enimmäkseen tähtikarvoista, mutta se on tiheimmillään huopamaista. Ensimmäisenä vuotena kasvaa lehtiruusuke, jonka jälkeen toisena vuotena yksilö kasvattaa kukkavarren, joka kuolee syksyllä. Pääjuuri on vankka ja pysty. Varsi on tanakka, lehdekäs ja vihreä tai punaruskea sekä yleensä ainakin kukintoon asti haaraton, mutta toisinaan yksilö kasvaa jo maarajasta monivartiseksi. Varren tyvellä olevat lehdet ovat lyhytruotiset tai lähes ruodittomat ja muut lehdet ovat ruodittomat ja sijaitsevat varrella kierteisesti. Tyvilehtien ruoti  on siipipalteinen ja levenee tai muuttuu tasaisesti lehtilavaksi niin, että rajaa on vaikea osoittaa. Lapa on leveänsuikea, soikeahko tai pitkänpyöreä ja hammas-, nyhä- tai lähes ehytlaitainen sekä tavallisesti noin 10-35 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 5-15 cm leveä. Tyven yläpuolisten varsilehtien tyvi on tylppä tai vartta vasten tiiviisti ahtautunut ja yleensä pitkäjohteinen. Johteet ovat leveähköt ja poimulaitaiset. Lehtilavan malli vaihtelee leveänsuikeasta, soikeahkosta tai kolmiomaisesti suippenevasta puikeaan ja teräväkärkiseen. Lapa on molemmin puolin tiheähkösti tai lähes huopamaisesti lyhytkarvainen, vaaleamman tai tummemman vihreä ja laidoiltaan hampainen tai nyhäinen. Ylimpiä lehtiä lukuun ottamatta pituutta on yleensä noin 5-30 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-10 cm.

Kukinto on varsipäätteinen, haaraton tai toisinaan alaosastaan haarova ja tähkämäinen kerrannaiskukinto, joka pitenee kukinnan edistyessä jopa yli metrin mittaiseksi. Leveyttä sillä on tiheästi kukkiessaan yleensä noin 4,5-7 cm. Yksittäinen kukka on lyhytikäinen, mutta kerrannaiskukinnon kukinta-aika on pitkä. Kukat ovat kukinnossa muutaman kukan ryhminä ja ne ovat keskenään eri kehitysvaiheissa. Näin uusia kukkia voi avautua lähes koko kukinnon pituudelta. Lisäksi kukin kukka saa riittävästi tilaa täydelle avautumiselleen. Kukkaryhmät ovat tukilehdellisiä. Tukilehti on puikea ja varsinkin kukinnon keskivaiheilla pitkä- ja teräväkärkinen sekä yleensä noin 15-40 mm pitkä. Kukkaperä on tavallisesti noin 3-15 mm pitkä. Verhiö on lähes tyveen asti säteittäisesti 5-liuskainen. Liuskat ovat teräväkärkiset, yleensä noin 5-10 mm pitkät ja noin 3-4 mm leveät.

Teriö on tavallisesti noin 30-55 mm leveä, keltainen ja ulkopinnaltaan tiheästi tähtikarvainen. Se on tyveltään yhdiskasvuinen, ratasmainen ja lyhyttorvinen sekä lähes säteittäisesti 5-liuskainen. Liuskat ovat lähinnä leveänsoikeat tai lähes pyöreähköt ja hieman limittäiset. Ne ovat yleensä noin 15-26 mm pitkät ja noin 13-22 mm leveät. Alimmainen liuska on suunnilleen samaa kokoa muiden kanssa tai muita isompi. Heteitä on lähes aina 5. Niistä 2 alinta ovat kaljut ja tavallisesti noin 10-13 mm pitkät. Ponsien osuus pituudesta on noin 3-5 mm. Muut heteet ovat noin 5-8 mm pitkät ja palhoiltaan tiheästi pitkä- ja keltakarvaiset. Niiden ponnet ovat usein karvoituksen sisässä. Heteet ovat kiinnittyneet teriön torveen ja varisevat sen mukana. Emiö on 1-vartaloinen ja -luottinen. Vartalo on noin 6-15 mm pitkä ja sen luotti on kapean soikeahko ja tyveltään vartaloa myöten johteinen. Hedelmä on monisiemeninen ja soikeahko, pyöreähkö tai munanmuotoinen kota, joka on noin 5-8 mm pitkä sekä pituuttaan hieman kapeampi. Se on ruskehtava ja pinnaltaan tiheästi karvainen sekä avautuu laitasaumoistaan. Siemenet ovat pyöreähköjä, ruskeita ja noin 1 mm pitkiä. Kukinta-aika on heinä-syyskuu.

Akantulikukka on Suomessa äärimmäisen harvinainen uustulokas ja ehkä viljelykarkulainenkin. Siitä on alla olevan, vuonna 2019 Helsingistä otetun kuvasarjan lisäksi Kasviatlaksessa entuudestaan vain muutama hyvin vanha havainto Varsinais-Suomen eliömaakunnasta. Kasvupaikkana Helsingissä ovat soraiset pientareet uuden asuinalueen liepeillä. Alueen pohjustukseen on käytetty täyttömaata. Vanhat Kasviatlaksen havainnot ovat varastoalueelta ja kaatopaikalta.  Muissa Pohjoismaissa akantulikukasta on havaintoja Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Eteläisimmässä Suomessa on tavattu harvinaisena tulokkaana tai karkulaisena rohtotulikukkaa, V. phlomoides. Se on muuten samankaltainen kuin akantulikukka, mutta sen varsilehdet ovat johteettomia tai hyvin lyhytjohteisia. Lisäksi kukkaryhmien tukilehdet ovat akantulikukkaa lyhyemmät, noin 9-15 mm pitkät. Eteläisessä Suomessa kasvaa luontaisesti kaksi suvun lajia, ukontulikukka, V. thapsus ja tummatulikukka, V. nigrum. Ukontulikukan kukinto on yleensä hyvin tiheä ja patukkamainen. Sen teriö on noin 12-25 mm leveä. Heteiden palhojen karvat ovat valkoiset. Tummatulikukan varsilehdet ovat ylimpiä lukuun ottamatta ruodilliset ja yleensä herttatyviset. Sen kukan kaikki heteet ovat sinipunakarvaiset. Lisäksi Suomessa tavataan silloin tällöin hyvin harvinaisina tulokkaina tai viljelykarkulaisina ainakin kahta muuta keltakukkaista lajia, käentulikukkaa, V. lychnitis ja pustantulikukkaa, V. speciosum.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle akantulikukan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Verbascum densiflorum - akantulikukka on tanakka, runsaslehtinen ja toisinaan kukinnoltaan haarova. Se on tavattu Suomesta vain muutaman kerran. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintieltä kohti rantaa laskevan ulkoilupolun alku, uran laide, 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum – akantulikukka on tanakka, runsaslehtinen ja toisinaan kukinnoltaan haarova. Se on tavattu Suomesta vain muutaman kerran. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintieltä kohti rantaa laskevan ulkoilupolun alku, uran laide, 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum - akantulikukkaa ilmaantui neljän muun tulikukkalajin kera uuden asuinalueen katujen varsille ja pientareille. Aluetta oli pohjustettu muualta tuodulla täyttömaalla. Kuvauspaikan kuivalla sorapenkalla akantulikukat intoutuivat valtaisaan kasvuun. Yksilöt ovat monivartisia tai kukinnoltaan haarovia ja jättikokoisia. Taustan kaksi yksilöä ovat yli kaksi metriä korkeita. Kuvan oikeassa laidassa näkyvät kolme yksilöä ovat rohtotulikukkia, V. phlomoides. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, koulun kentän lounaiskulma Mellinintien varressa, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum – akantulikukkaa ilmaantui neljän muun tulikukkalajin kera uuden asuinalueen katujen varsille ja pientareille. Aluetta oli pohjustettu muualta tuodulla täyttömaalla. Kuvauspaikan kuivalla sorapenkalla akantulikukat intoutuivat valtaisaan kasvuun. Yksilöt ovat monivartisia tai kukinnoltaan haarovia ja jättikokoisia. Taustan kaksi yksilöä ovat yli kaksi metriä korkeita. Kuvan oikeassa laidassa näkyvät kolme yksilöä ovat rohtotulikukkia, V. phlomoides. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, koulun kentän lounaiskulma Mellinintien varressa, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum - akantulikukan kukinto on usein sen alapuolista vartta pitempi. Kuvassa oleva yksilö on haaronut jo aivan tyveltä ja kasvattanut kymmenen kukkavartta. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, koulun kentän lounaiskulma Mellinintien varressa, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum – akantulikukan kukinto on usein sen alapuolista vartta pitempi. Kuvassa oleva yksilö on haaronut jo aivan tyveltä ja kasvattanut kymmenen kukkavartta. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, koulun kentän lounaiskulma Mellinintien varressa, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum - akantulikukan kukat ovat näyttävinä ryöppyinä pitkin kukintoa. Lehdet ovat samanlaiset kuin rohtotulikukalla, V. phlomoides, johteisuutta lukuun ottamatta. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, koulun kentän lounaiskulma Mellinintien varressa, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum – akantulikukan kukat ovat näyttävinä ryöppyinä pitkin kukintoa. Lehdet ovat samanlaiset kuin rohtotulikukalla, V. phlomoides, johteisuutta lukuun ottamatta. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, koulun kentän lounaiskulma Mellinintien varressa, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum - akantulikukka on nimensä mukaisesti tiheäkukkainen. Yksi erottava tekijä lähilajiin, rohtotulikukkaan, V. phlomoides, löytyy kukkaryhmien tukilehdistä, jotka ovat varsinkin kukinnon keskivaiheilla pitkä- ja teräväkärkisiä sekä yleensä noin 15-40 mm pitkiä. Rohtotulikukalla ne ovat aika samanmalliset mutta useimmiten vain noin 9-15 mm pitkät. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintieltä kohti rantaa laskevan ulkoilupolun alku, uran laide, 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum – akantulikukka on nimensä mukaisesti tiheäkukkainen. Yksi erottava tekijä lähilajiin, rohtotulikukkaan, V. phlomoides, löytyy kukkaryhmien tukilehdistä, jotka ovat varsinkin kukinnon keskivaiheilla pitkä- ja teräväkärkisiä sekä yleensä noin 15-40 mm pitkiä. Rohtotulikukalla ne ovat aika samanmalliset mutta useimmiten vain noin 9-15 mm pitkät. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintieltä kohti rantaa laskevan ulkoilupolun alku, uran laide, 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum - akantulikukan teriö on tavallisesti noin 30-55 mm leveä. Se on keltainen, tyveltään yhdiskasvuinen, ratasmainen ja lyhyttorvinen sekä lähes säteittäisesti 5-liuskainen. Liuskat ovat lähinnä leveänsoikeat tai lähes pyöreähköt ja hieman limittäiset. Ne ovat yleensä noin 15-26 mm pitkät ja noin 13-22 mm leveät. Alimmainen liuska on suunnilleen samaa kokoa muiden kanssa tai muita isompi. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, koulun kentän lounaiskulma Mellinintien varressa, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum – akantulikukan teriö on tavallisesti noin 30-55 mm leveä. Se on keltainen, tyveltään yhdiskasvuinen, ratasmainen ja lyhyttorvinen sekä lähes säteittäisesti 5-liuskainen. Liuskat ovat lähinnä leveänsoikeat tai lähes pyöreähköt ja hieman limittäiset. Ne ovat yleensä noin 15-26 mm pitkät ja noin 13-22 mm leveät. Alimmainen liuska on suunnilleen samaa kokoa muiden kanssa tai muita isompi. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, koulun kentän lounaiskulma Mellinintien varressa, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum - akantulikukan heteistä kaksi alinta ovat kaljuja ja tavallisesti noin 10-13 mm pitkiä. Muut heteet ovat noin 5-8 mm pitkät ja palhoiltaan tiheästi pitkä- ja keltakarvaiset. Niiden ponnet ovat usein karvoituksen sisässä. (Kukkaa katsoessa voi kuvitella, että röyhelöhameen alta ojentuu kaksi tohveleissa olevaa jalkaa.) Emin vartalo on noin 6-15 mm pitkä ja sen luotti on kapean soikeahko ja tyveltään vartaloa myöten johteinen. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, koulun kentän lounaiskulma Mellinintien varressa, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum – akantulikukan heteistä kaksi alinta ovat kaljuja ja tavallisesti noin 10-13 mm pitkiä. Muut heteet ovat noin 5-8 mm pitkät ja palhoiltaan tiheästi pitkä- ja keltakarvaiset. Niiden ponnet ovat usein karvoituksen sisässä. (Kukkaa katsoessa voi kuvitella, että röyhelöhameen alta ojentuu kaksi tohveleissa olevaa jalkaa.) Emin vartalo on noin 6-15 mm pitkä ja sen luotti on kapean soikeahko ja tyveltään vartaloa myöten johteinen. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, koulun kentän lounaiskulma Mellinintien varressa, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum - akantulikukan varren tyvi lehdet ovat lyhytruotiset tai lähes ruodittomat. Niiden ruoti on siipipalteinen ja levenee tai muuttuu tasaisesti lehtilavaksi niin, että rajaa on vaikea osoittaa. Lapa on leveänsuikea, soikeahko tai pitkänpyöreä ja hammas-, nyhä- tai lähes ehytlaitainen sekä tavallisesti noin 10-35 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 5-15 cm leveä. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, koulun kentän lounaiskulma Mellinintien varressa, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum – akantulikukan varren tyvi lehdet ovat lyhytruotiset tai lähes ruodittomat. Niiden ruoti on siipipalteinen ja levenee tai muuttuu tasaisesti lehtilavaksi niin, että rajaa on vaikea osoittaa. Lapa on leveänsuikea, soikeahko tai pitkänpyöreä ja hammas-, nyhä- tai lähes ehytlaitainen sekä tavallisesti noin 10-35 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 5-15 cm leveä. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, koulun kentän lounaiskulma Mellinintien varressa, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum - akantulikukan tyven yläpuoliset lehdet ovat ruodittomat ja sijaitsevat varrella kierteisesti. Lehtilavan malli vaihtelee leveänsuikeasta, soikeahkosta tai kolmiomaisesti suippenevasta puikeaan ja teräväkärkiseen. Lavan tyvi on tylppä tai vartta vasten tiiviisti ahtautunut ja yleensä selväjohteinen. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintieltä kohti rantaa laskevan ulkoilupolun alku, uran laide, 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum – akantulikukan tyven yläpuoliset lehdet ovat ruodittomat ja sijaitsevat varrella kierteisesti. Lehtilavan malli vaihtelee leveänsuikeasta, soikeahkosta tai kolmiomaisesti suippenevasta puikeaan ja teräväkärkiseen. Lavan tyvi on tylppä tai vartta vasten tiiviisti ahtautunut ja yleensä selväjohteinen. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintieltä kohti rantaa laskevan ulkoilupolun alku, uran laide, 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum - akantulikukan lehdet ovat molemmin puolin tiheähkösti tai lähes huopamaisesti lyhytkarvaiset. Tyven yläpuoliset lehdet ovat hammas- tai nyhälaitaiset. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, koulun kentän lounaiskulma Mellinintien varressa, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum – akantulikukan lehdet ovat molemmin puolin tiheähkösti tai lähes huopamaisesti lyhytkarvaiset. Tyven yläpuoliset lehdet ovat hammas- tai nyhälaitaiset. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, koulun kentän lounaiskulma Mellinintien varressa, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum - akantulikukka on hyvin läheinen laji rohtotulikukalle, V. phlomoides. Niiden olennaisin ja helpoimmin havaittava ero löytyy varsilehtien tyveltä. Akantulikukan lehdet ovat enimmäkseen pitkä- ja selväjohteiset. Johteet ovat leveähköt ja poimulaitaiset. Rontotulikukan lehdissä ei ole johteita ollenkaan tai ne ovat hyvin lyhyet. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, koulun kentän lounaiskulma Mellinintien varressa, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum densiflorum – akantulikukka on hyvin läheinen laji rohtotulikukalle, V. phlomoides. Niiden olennaisin ja helpoimmin havaittava ero löytyy varsilehtien tyveltä. Akantulikukan lehdet ovat enimmäkseen pitkä- ja selväjohteiset. Johteet ovat leveähköt ja poimulaitaiset. Rontotulikukan lehdissä ei ole johteita ollenkaan tai ne ovat hyvin lyhyet. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, koulun kentän lounaiskulma Mellinintien varressa, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto