Verbascum speciosum – pustantulikukka

  • Verbascum speciosum Schrad. – pustantulikukka
  • Verbascum L. – tulikukat
  • Scrophulariaceae – naamakukkaiskasvit

Pustantulikukka, Verbascum speciosum, on kaksivuotinen, tavallisesti noin 100-200 cm korkea ja pysty ruoho, joka on lähes kauttaaltaan lyhytkarvainen. Karvoitus muodostuu valtaosin tähtikarvoista, mutta se on tiheimmillään huopamaista. Ensimmäisenä vuotena kasvaa lehtiruusuke, jonka jälkeen toisena vuotena yksilö kasvattaa kukkavarren, joka kuolee syksyllä. Pääjuuri on vankka ja pysty. Varsi on tanakka, haaraton ja lehdekäs sekä harmaan- tai vaaleanvihreä. Ruusukelehdet ja varren tyvilehdet ovat lyhytruotiset. Ruoti on siipipalteinen ja levenee tai muuttuu tasaisesti lehtilavaksi niin, että rajaa on vaikea osoittaa. Lapa on lähinnä kapean vastapuikea ja ehytlaitainen sekä tavallisesti noin 20-50 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 5-15 cm leveä. Varsilehdet ovat vastapuikeat tai soikeahkot, ruodittomat ja johteettomat sekä ehytlaitaiset ja yleensä aaltopoimuiset. Ylimpiä lehtiä lukuun ottamatta ne ovat tavallisesti noin 7-40 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 3-15 cm leveät. Kaikki lehdet ovat molemmin puolin tiheästi tai jopa huopamaisesti tähtikarvaiset ja harmahtavanvihreät.

Kukinto on varsipäätteinen ja monihaaraisen röyhymäinen kerrannaiskukinto, joka on tavallisesti noin 30-60 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 10-30 cm leveä. Yksittäinen kukka on lyhytikäinen, mutta kerrannaiskukinnon kukinta-aika on pitkä. Kukat ovat kukinnossa muutaman kukan ryhminä ja ne ovat keskenään eri kehitysvaiheissa. Näin uusia kukkia voi avautua lähes koko kukinnon pituudelta. Kun vielä kukkaperän pituus vaihtelee, kukin kukka saa riittävästi tilaa täydelle avautumiselleen. Kukintohaarojen tukilehdet ovat varsilehtien kaltaiset mutta pienemmät. Myös kukkaryhmät ovat tukilehdellisiä. Tukilehti on kapeanpuikea tai suikea ja kärjestään pitkäsuippuinen sekä yleensä noin 5-15 mm pitkä. Kukkaperä on tavallisesti noin 3-12 mm pitkä. Verhiö on noin 3-6 mm pitkä ja lähes tyveen asti säteittäisesti 5-liuskainen. Liuskat ovat kapeansuikeat, teräväkärkiset ja leveydeltään hieman alle tai yli 1 mm.

Teriö on yleensä noin 18-30 mm leveä, keltainen ja ulkopinnaltaan tiheästi tähtikarvainen. Se on tyveltään yhdiskasvuinen, ratasmainen ja lyhyttorvinen sekä lähes säteittäisesti 5-liuskainen. Liuskat ovat lähinnä soikeat,  pitkänpyöreät tai hieman vastapuikeat. Ne eivät ole limittäiset. Liuskojen tyvellä on punainen täplitys. Kooltaan ne ovat tavallisesti noin 7-12 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 5-10 mm leveät. Heteitä on 5 ja ne ovat yleensä noin 5-9 mm pitkät. Palhot ovat punaiset ja kolme ylintä niistä ovat peittävän tiheästi valkokarvaiset. Kahden alemman palhon karvoitus on tavallisesti toispuoleinen tai muuten vajavainen niin, että punainen pinta on enemmän tai vähemmän näkyvissä. Ponnet ovat munuaismaiset ja noin 1-1,5 mm leveät. Varsinkin ylempien heteiden ponnet jäävät usein ponsikarvoituksen sisään. Heteet ovat kiinnittyneet teriön tyveen ja varisevat sen mukana. Emiö on 1-vartaloinen ja -luottinen. Vartalo on lähinnä nuijamaisine luottineen noin 4-6 mm pitkä. Hedelmä on monisiemeninen ja pitkänpyöreä tai munanmuotoinen kota, joka on noin 3-7 mm pitkä. Se on ruskehtava ja pinnaltaan karvainen sekä avautuu laitasaumoistaan. Normaali kukinta-aika on kesäkuun loppupuolelta elokuulle.

Pustantulikukka on Suomessa hyvin harvinainen viljelykarkulainen, joka kykenee myös täysin itsenäisesti leviämään luonnossa. Kasviatlaksessa siitä on havaintoja vain kuluvalta vuosisadalta ja vain muutamalta kasvupaikalta Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan eliömaakunnista. Kasvupaikkoina ovat lähinnä tienpientareet, avoimet soraikot, kalliokot ja joutomaat. Muissa Pohjoismaissa pustantulikukka kasvaa viljelykarkulaisena Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa. Sen luontainen eurooppalainen kasvualue kattaa itäisen Etelä- ja Keski-Euroopan yltäen pohjoisessa Puolaan saakka.

Eteläisessä Suomessa kasvaa luontaisesti kaksi suvun lajia, ukontulikukka, V. thapsus ja tummatulikukka, V. nigrum. Niiden kukinto ei ole röyhymäisesti haarainen. Lisäksi ukontulikukan varsilehdet ovat pitkäjohteisia ja tummatulikukan ruodillisia ja yleensä herttatyvisiä. Lisäksi Etelä-Suomessa tavataan harvinaisina tulokkaina tai viljelykarkulaisina ainakin kolmea muuta keltakukkaista lajia, käentulikukkaa, V. lychnitis, rohtotulikukkaa, V. phlomoides ja akantulikukkaa, V. densiflorum. Rohto- ja akantulikukan kukinnot eivät ole röyhymäisesti haaraisia, kun taas käentulikukalla ne voivat olla. Lisäksi sen lehtien malli muistuttaa pustantulikukkaa. Kaikki lehdet ovat kuitenkin päältä vihreät ja laidoiltaan nyhä- tai hammaslaitaiset.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle pustantulikukan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Verbascum speciosum - pustantulikukka on Suomessa ilmeinen viljelykarkulainen, joka kykenee leviämään luonnossa myös täysin itsenäisesti. Kuvan kasvupaikalla, tienlaidan ketorinteellä, oli kuvanottohetkellä yhdeksän kukkavartta ja kymmenen ruusuketta. Lähitienoilla ei ole asutusta. Seuralaisena on runsas (kylä)neidonkieli, Echium vulgare. A, Lemland, Rörstorp, Lemlandsvägenin laitarinne noin 500 m Mönbackavägenin risteyksestä länteen, 13.7.2022. Koko kuvasarja on samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum – pustantulikukka on Suomessa ilmeinen viljelykarkulainen, joka kykenee leviämään luonnossa myös täysin itsenäisesti. Kuvan kasvupaikalla, tienlaidan ketorinteellä, oli kuvanottohetkellä yhdeksän kukkavartta ja kymmenen ruusuketta. Lähitienoilla ei ole asutusta. Seuralaisena on runsas (kylä)neidonkieli, Echium vulgare. A, Lemland, Rörstorp, Lemlandsvägenin laitarinne noin 500 m Mönbackavägenin risteyksestä länteen, 13.7.2022. Koko kuvasarja on samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum - pustantulikukka on haarovine kukintoineen hyvin näyttävä laji. Sitä on viime vuosikymmeninä jonkin verran käytetty puutarhoissa. Laji on tulikukkien vallitsevan ominaisuuden tavoin kaksivuotinen. Ensimmäisenä vuotena kasvaa lehtiruusuke ja toisena vuotena yksilö kasvattaa kukkavarren, joka kuolee syksyllä. Ominaisuus tekee tulikukista hankalia puutarhakasveja, koska ne siirtyilevät hallitsemattomasti ja hakeutuvat mielellään karummille ja sorapitoisille kasvupaikoille. Suomessakin pääosa vähistä villiytymistä on tienlaidoilla. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum – pustantulikukka on haarovine kukintoineen hyvin näyttävä laji. Sitä on viime vuosikymmeninä jonkin verran käytetty puutarhoissa. Laji on tulikukkien vallitsevan ominaisuuden tavoin kaksivuotinen. Ensimmäisenä vuotena kasvaa lehtiruusuke ja toisena vuotena yksilö kasvattaa kukkavarren, joka kuolee syksyllä. Ominaisuus tekee tulikukista hankalia puutarhakasveja, koska ne siirtyilevät hallitsemattomasti ja hakeutuvat mielellään karummille ja sorapitoisille kasvupaikoille. Suomessakin pääosa vähistä villiytymistä on tienlaidoilla. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum - pustantulikukka on tavallisesti noin 100-200 cm korkea ja pysty ruoho, jonka varsi on tanakka, haaraton ja lehdekäs. Huomiota herättää myös runsas ja kookas tyvilehtien rypäs. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum – pustantulikukka on tavallisesti noin 100-200 cm korkea ja pysty ruoho, jonka varsi on tanakka, haaraton ja lehdekäs. Huomiota herättää myös runsas ja kookas tyvilehtien rypäs. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum - pustantulikukan kukinto on varsipäätteinen ja monihaaraisen röyhymäinen kerrannaiskukinto, joka on tavallisesti noin 30-60 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 10-30 cm leveä. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum – pustantulikukan kukinto on varsipäätteinen ja monihaaraisen röyhymäinen kerrannaiskukinto, joka on tavallisesti noin 30-60 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 10-30 cm leveä. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum - pustantulikukan teriö on keltainen ja yleensä noin 18-30 mm leveä. Se on tyveltään yhdiskasvuinen, ratasmainen ja lyhyttorvinen sekä lähes säteittäisesti viisiliuskainen. Liuskat eivät ole limittäiset. Niiden tyvellä on punainen täplitys. Kooltaan ne ovat tavallisesti noin 7-12 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 5-10 mm leveät. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum – pustantulikukan teriö on keltainen ja yleensä noin 18-30 mm leveä. Se on tyveltään yhdiskasvuinen, ratasmainen ja lyhyttorvinen sekä lähes säteittäisesti viisiliuskainen. Liuskat eivät ole limittäiset. Niiden tyvellä on punainen täplitys. Kooltaan ne ovat tavallisesti noin 7-12 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 5-10 mm leveät. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum - pustantulikukan kukassa on viisi hedettä ja ne ovat yleensä noin 5-9 mm pitkät. Palhot ovat punaiset ja kolme ylintä niistä ovat peittävän tiheästi valkokarvaiset. Kahden alemman palhon karvoitus on tavallisesti toispuoleinen tai muuten vajavainen niin, että punainen pinta on enemmän tai vähemmän näkyvissä. Ponnet ovat munuaismaiset ja noin 1-1,5 mm leveät. Varsinkin ylempien heteiden ponnet jäävät usein ponsikarvoituksen sisään. Heteet ovat kiinnittyneet teriön tyveen ja varisevat sen mukana. Emin vartalo luottineen on noin 4-6 mm pitkä. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum – pustantulikukan kukassa on viisi hedettä ja ne ovat yleensä noin 5-9 mm pitkät. Palhot ovat punaiset ja kolme ylintä niistä ovat peittävän tiheästi valkokarvaiset. Kahden alemman palhon karvoitus on tavallisesti toispuoleinen tai muuten vajavainen niin, että punainen pinta on enemmän tai vähemmän näkyvissä. Ponnet ovat munuaismaiset ja noin 1-1,5 mm leveät. Varsinkin ylempien heteiden ponnet jäävät usein ponsikarvoituksen sisään. Heteet ovat kiinnittyneet teriön tyveen ja varisevat sen mukana. Emin vartalo luottineen on noin 4-6 mm pitkä. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum - pustantulikukan kukat ovat kukinnossa muutaman kukan ryhminä ja ne ovat keskenään eri kehitysvaiheissa. Näin uusia kukkia voi avautua lähes koko kukinnon pituudelta. Kun vielä kukkaperän pituus vaihtelee, kukin kukka saa riittävästi tilaa täydelle avautumiselleen. Kukkaryhmät ovat tukilehdellisiä. Tukilehti on kapeanpuikea tai suikea ja kärjestään pitkäsuippuinen sekä yleensä noin 5-15 mm pitkä. Kukkaperä on tavallisesti noin 3-12 mm pitkä. Verhiö on noin 3-6 mm pitkä ja lähes tyveen asti säteittäisesti viisiliuskainen. Niin kukkavarsi, tukilehdet, kukkaperät ja verhiöt kuin teriön ulkopintakin on tiheästi tähtikarvainen. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum – pustantulikukan kukat ovat kukinnossa muutaman kukan ryhminä ja ne ovat keskenään eri kehitysvaiheissa. Näin uusia kukkia voi avautua lähes koko kukinnon pituudelta. Kun vielä kukkaperän pituus vaihtelee, kukin kukka saa riittävästi tilaa täydelle avautumiselleen. Kukkaryhmät ovat tukilehdellisiä. Tukilehti on kapeanpuikea tai suikea ja kärjestään pitkäsuippuinen sekä yleensä noin 5-15 mm pitkä. Kukkaperä on tavallisesti noin 3-12 mm pitkä. Verhiö on noin 3-6 mm pitkä ja lähes tyveen asti säteittäisesti viisiliuskainen. Niin kukkavarsi, tukilehdet, kukkaperät ja verhiöt kuin teriön ulkopintakin on tiheästi tähtikarvainen. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum - pustantulikukan ruusukelehdet ja varren tyvilehdet ovat samankaltaiset. Kuvassa oikealla ja edessä alhaalla näkyvät ruusukkeet lupaavat, että seuraavanakin kesänä tähän paikkaan nousee useamman kukkavarren rykelmä. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum – pustantulikukan ruusukelehdet ja varren tyvilehdet ovat samankaltaiset. Kuvassa oikealla ja edessä alhaalla näkyvät ruusukkeet lupaavat, että seuraavanakin kesänä tähän paikkaan nousee useamman kukkavarren rykelmä. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum - pustantulikukan ruusukelehdet ja varren tyvilehdet ovat lyhytruotiset. Ruoti on siipipalteinen ja levenee tai muuttuu tasaisesti lehtilavaksi niin, että rajaa on vaikea osoittaa. Lapa on lähinnä kapean vastapuikea ja ehytlaitainen sekä tavallisesti noin 20-50 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 5-15 cm leveä. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum – pustantulikukan ruusukelehdet ja varren tyvilehdet ovat lyhytruotiset. Ruoti on siipipalteinen ja levenee tai muuttuu tasaisesti lehtilavaksi niin, että rajaa on vaikea osoittaa. Lapa on lähinnä kapean vastapuikea ja ehytlaitainen sekä tavallisesti noin 20-50 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 5-15 cm leveä. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum - pustantulikukan lehdet ovat molemmin puolin tiheästi tähtikarvaiset. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum – pustantulikukan lehdet ovat molemmin puolin tiheästi tähtikarvaiset. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum - pustantulikukan varsilehdet ovat vastapuikeat tai soikeahkot ja ruodittomat sekä johteettomat. Ne ovat ehytlaitaiset ja yleensä aaltopoimuiset. Ylimpiä lehtiä lukuun ottamatta ne ovat tavallisesti noin 7-40 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 3-15 cm leveät. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum speciosum – pustantulikukan varsilehdet ovat vastapuikeat tai soikeahkot ja ruodittomat sekä johteettomat. Ne ovat ehytlaitaiset ja yleensä aaltopoimuiset. Ylimpiä lehtiä lukuun ottamatta ne ovat tavallisesti noin 7-40 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 3-15 cm leveät. 13.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto