- Verbascum lychnitis L. – käentulikukka
- Verbascum L. – tulikukat
- Scrophulariaceae – naamakukkaiskasvit
Käentulikukka, Verbascum lychnitis, on kaksivuotinen, tavallisesti noin 50-120 cm korkea ja pysty ruoho, joka on lähes kauttaaltaan ja hyvin lyhyesti harmaakarvainen. Karvoitus muodostuu enimmäkseen tähtikarvoista, mutta se on tiheimmillään huopamaista. Ensimmäisenä vuotena kasvaa lehtiruusuke, jonka jälkeen toisena vuotena yksilö kasvattaa kukkavarren, joka kuolee syksyllä. Pääjuuri on vankka ja pysty. Varsi on tanakka, lehdekäs ja harmaanvihreä tai punaruskea sekä kukintoon asti haaraton. Varren tyvellä olevat lehdet ovat ainakin lyhyesti ruodilliset ja muut lehdet ovat ruodittomat, johteettomat sekä sijaitsevat varrella kierteisesti. Tyvilehtien ruoti on yleensä noin 0,5-5 cm pitkä ja levenee lehtilavaksi niin, että raja ei aina ole näkyvissä. Lapa on kapean vastapuikea, pitkulainen tai kapean puikeahko ja vähitellen kapenevasti kiilatyvinen. Se on tavallisesti noin 15-30 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 6-15 cm leveä. Tyven yläpuoliset varsilehdet ovat soikeahkot tai puikeahkot kaveten vähitellen terävähköksi kärjeksi. Ne ovat aivan ylimpiä lukuun ottamatta yleensä noin 3-15 cm pitkät ja noin 1,5-5 cm leveät. Kaikki lehdet ovat päältä vihreät ja alta harmaanvihreät sekä laidoiltaan nyhä- tai hammaslaitaiset. Lehtien yläpinta on kaljuhko tai vaihtelevasti karvainen. Alapinta on tavallisesti lähes huopamaisen tiheäkarvainen.
Kukinto on varsipäätteinen ja usein röyhymäisesti haarova kerrannaiskukinto, joka pitenee kukinnan edistyessä kokonaisuudessaan jopa 60 cm:n mittaiseksi. Koko kukinto-osa on huopamaisen karvoituksen peitossa. Pitkin kukintoa olevat haarat ovat lehtihankaiset ja yläviistot. Hankalehdet ovat varsilehtien kaltaiset mutta pienemmät. Kukinnon latvaosa on haaraton ja noin 2-3 cm leveä. Yksittäinen kukka on lyhytikäinen, mutta kerrannaiskukinnon kukinta-aika on pitkä. Kukat ovat kukinnossa muutaman kukan ryhminä ja ne ovat keskenään eri kehitysvaiheissa. Näin uusia kukkia voi avautua lähes koko kukinnon pituudelta. Kun vielä kukkaperän pituus vaihtelee, kukin kukka saa riittävästi tilaa täydelle avautumiselleen. Kukkaryhmät ovat tukilehdellisiä. Tukilehti on suikea tai lähes tasasoukka ja yleensä noin 4-15 mm pitkä. Kukkaperä on tavallisesti noin 3-11 mm pitkä. Verhiö on lähes tyveen asti säteittäisesti 5-liuskainen. Liuskat ovat suikeahkot tai kolmiomaisen teräväkärkiset, yleensä noin 2-4 mm pitkät ja enintään noin 1 mm leveät.
Teriö on tavallisesti noin 12-20 mm leveä, keltainen tai valkoinen ja erityisesti ulkopinnaltaan hyvin lyhyesti ja tiheästi tähtikarvainen. Karvoitusta on vaihtelevasti myös sisäpinnalla. Valkokukkaisissa yksilöissä sisäpinnan karvoitus on usein huopamaisen tiheää. Teriö on tyveltään yhdiskasvuinen, ratasmainen ja lyhyttorvinen sekä lähes säteittäisesti 5-liuskainen. Liuskat ovat lähinnä soikeahkot tai kapean vastapuikeat ja pyöreäpäiset. Ne ovat yleensä noin 5-9 mm pitkät ja noin 3-6 mm leveät. Heteitä on 5. Niistä 2 alinta ovat kaljut tai vähäkarvaiset ja tavallisesti noin 6-7 mm pitkät. Muut heteet ovat noin 4-5 mm pitkät ja palhoiltaan tiheästi pitkä- ja keltakarvaiset tai valkoisissa kukissa valkokarvaiset. Ponnet ovat malliltaan munuaismaiset ja noin 1 mm leveät. Heteet ovat kiinnittyneet teriön torveen ja varisevat sen mukana. Emiö on 1-vartaloinen ja -luottinen. Vartalo on noin 5-7 mm pitkä ja sen luotti on nuppimainen. Hedelmä on monisiemeninen ja soikeahko, munanmuotoinen tai pyöreähkö kota, joka on noin 4-5 mm pitkä ja noin 3-5 mm leveä. Se on harmaanvihertävä tai ruskehtava ja pinnaltaan huopamaisen tiheästi karvainen sekä avautuu laitasaumoistaan. Siemenet ovat pyöreähköjä, ruskeita ja alle 1 mm pitkiä. Kukinta-aika on kesäkuun loppupuolelta syyskuulle.
Käentulikukka on Suomessa harvinainen uustulokas ja ehkä viljelykarkulainenkin. Siitä on Kasviatlaksessa muutamia havaintoja Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Hämeen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan eliömaakunnista. Valtaosa havainnoista on jo hyvin vanhoja. Tuoreempia, tämän vuosituhannen löytöjä on vain Varsinais-Suomen ja Uudenmaan eliömaakunnista. Kasvupaikkoina ovat lähinnä satamat, ratapihat, radan- ja tienvarret, maakasat ja täyttömaa-alueet. Muissa Pohjoismaissa käentulikukasta on havaintoja Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.
Eteläisessä Suomessa kasvaa luontaisesti kaksi suvun lajia, ukontulikukka, V. thapsus ja tummatulikukka, V. nigrum. Ukontulikukka on yleensä haaraton ja sen kukinto on useimmiten hyvin tiheä ja paksun patukkamainen. Varsilehdet ovat pitkäjohteiset. Tummatulikukan varsilehdet ovat ylimpiä lukuun ottamatta ruodilliset ja yleensä herttatyviset. Sen kukan kaikki heteet ovat sinipunakarvaiset. Eteläisimmässä Suomessa on tavattu hyvin harvinaisina tulokkaina tai karkulaisina ainakin kolmea muuta lajia, rohtotulikukkaa, V. phlomoides, akantulikukkaa, V. densiflorum ja pustantulikukkaa, V. speciosum. Rohto- ja akantulikukka ovat haarattomia tai vähähaaraisia ja selvästi isokukkaisempia. Niiden teriön leveys on noin 25-55 mm. Eniten käentulikukkaa muistuttaa pustantulikukka, jonka kukinto on samalla tavoin monihaarainen. Myös lehdet ovat aika samanmalliset. Ne ovat kuitenkin päältä lähinnä harmaanvihreät ja laidoiltaan aivan ehyet. Pustantulikukka on myös keskimäärin rotevampi ja jopa 200 cm korkea.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle käentulikukan esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 