Verbascum lychnitis – käentulikukka

  • Verbascum lychnitis L. – käentulikukka
  • Verbascum L. – tulikukat
  • Scrophulariaceae – naamakukkaiskasvit

Käentulikukka, Verbascum lychnitis, on kaksivuotinen, tavallisesti noin 50-120 cm korkea ja pysty ruoho, joka on lähes kauttaaltaan ja hyvin lyhyesti harmaakarvainen. Karvoitus muodostuu enimmäkseen tähtikarvoista, mutta se on tiheimmillään huopamaista. Ensimmäisenä vuotena kasvaa lehtiruusuke, jonka jälkeen toisena vuotena yksilö kasvattaa kukkavarren, joka kuolee syksyllä. Pääjuuri on vankka ja pysty. Varsi on tanakka, lehdekäs ja harmaanvihreä tai punaruskea sekä kukintoon asti haaraton. Varren tyvellä olevat lehdet ovat ainakin lyhyesti ruodilliset ja muut lehdet ovat ruodittomat, johteettomat sekä sijaitsevat varrella kierteisesti. Tyvilehtien ruoti  on yleensä noin 0,5-5 cm pitkä ja levenee lehtilavaksi niin, että raja ei aina ole näkyvissä. Lapa on kapean vastapuikea, pitkulainen tai kapean puikeahko ja vähitellen kapenevasti kiilatyvinen. Se on tavallisesti noin 15-30 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 6-15 cm leveä. Tyven yläpuoliset varsilehdet ovat soikeahkot tai puikeahkot kaveten vähitellen terävähköksi kärjeksi. Ne ovat aivan ylimpiä lukuun ottamatta yleensä noin 3-15 cm pitkät ja noin 1,5-5 cm leveät. Kaikki lehdet ovat päältä vihreät ja alta harmaanvihreät sekä laidoiltaan nyhä- tai hammaslaitaiset. Lehtien yläpinta on kaljuhko tai vaihtelevasti karvainen. Alapinta on tavallisesti lähes huopamaisen tiheäkarvainen.

Kukinto on varsipäätteinen ja haarova kerrannaiskukinto, joka pitenee kukinnan edistyessä kokonaisuudessaan jopa 60 cm:n mittaiseksi. Koko kukinto-osa on huopamaisen karvoituksen peitossa. Pitkin kukintoa olevat haarat ovat lehtihankaiset ja yläviistot. Hankalehdet ovat varsilehtien kaltaiset mutta pienemmät. Kukinnon latvaosa on haaraton ja noin 2-3 cm leveä. Yksittäinen kukka on lyhytikäinen, mutta kerrannaiskukinnon kukinta-aika on pitkä. Kukat ovat kukinnossa muutaman kukan ryhminä ja ne ovat keskenään eri kehitysvaiheissa. Näin uusia kukkia voi avautua lähes koko kukinnon pituudelta. Kukkaryhmät ovat tukilehdellisiä. Tukilehti on suikea tai lähes tasasoukka ja yleensä noin 4-15 mm pitkä. Kukkaperä on tavallisesti noin 3-11 mm pitkä. Verhiö on lähes tyveen asti säteittäisesti 5-liuskainen. Liuskat ovat suikeahkot tai kolmiomaisen teräväkärkiset, yleensä noin 2-4 mm pitkät ja enintään noin 1 mm leveät.

Teriö on tavallisesti noin 12-20 mm leveä, keltainen tai valkoinen ja erityisesti ulkopinnaltaan hyvin lyhyesti ja tiheästi tähtikarvainen. Karvoitusta on vaihtelevasti myös sisäpinnalla. Valkokukkaisissa yksilöissä sisäpinnan karvoitus on usein huopamaisen tiheää. Teriö on tyveltään yhdiskasvuinen, ratasmainen ja lyhyttorvinen sekä lähes säteittäisesti 5-liuskainen. Liuskat ovat lähinnä soikeahkot tai kapean vastapuikeat ja pyöreäpäiset. Ne ovat yleensä noin 5-9 mm pitkät ja noin 3-6 mm leveät. Heteitä on 5. Niistä 2 alinta ovat kaljut tai vähäkarvaiset ja tavallisesti noin 6-7 mm pitkät. Muut heteet ovat noin 4-5 mm pitkät ja palhoiltaan tiheästi pitkä- ja keltakarvaiset tai valkoisissa kukissa valkokarvaiset. Ponnet ovat malliltaan munuaismaiset ja noin 1 mm leveät. Heteet ovat kiinnittyneet teriön torveen ja varisevat sen mukana. Emiö on 1-vartaloinen ja -luottinen. Vartalo on noin 5-7 mm pitkä ja sen luotti on nuppimainen. Hedelmä on monisiemeninen ja soikeahko, munanmuotoinen tai pyöreähkö kota, joka on noin 4-5 mm pitkä ja noin 3-5 mm leveä. Se on harmaanvihertävä tai ruskehtava ja pinnaltaan huopamaisen tiheästi karvainen sekä avautuu laitasaumoistaan. Siemenet ovat pyöreähköjä, ruskeita ja alle 1 mm pitkiä. Kukinta-aika on kesäkuun loppupuolelta syyskuulle.

Käentulikukka on Suomessa harvinainen uustulokas ja ehkä viljelykarkulainenkin. Siitä on Kasviatlaksessa muutamia havaintoja Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Hämeen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan eliömaakunnista. Valtaosa havainnoista on jo hyvin vanhoja. Tuoreempia, tämän vuosituhannen löytöjä on vain Varsinais-Suomen ja Uudenmaan eliömaakunnista. Kasvupaikkoina ovat lähinnä satamat, ratapihat, radan- ja tienvarret, maakasat ja täyttömaa-alueet.  Muissa Pohjoismaissa käentulikukasta on havaintoja Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Eteläisessä Suomessa kasvaa luontaisesti kaksi suvun lajia, ukontulikukka, V. thapsus ja tummatulikukka, V. nigrum. Ukontulikukka on yleensä haaraton ja sen kukinto on useimmiten hyvin tiheä ja paksun patukkamainen. Varsilehdet ovat pitkäjohteiset. Tummatulikukan varsilehdet ovat ylimpiä lukuun ottamatta ruodilliset ja yleensä herttatyviset. Sen kukan kaikki heteet ovat sinipunakarvaiset. Eteläisimmässä Suomessa on tavattu hyvin harvinaisina tulokkaina tai karkulaisina ainakin kolmea muuta lajia, rohtotulikukkaa, V. phlomoides, akantulikukkaa, V. densiflorum ja pustantulikukkaa, V. speciosum. Ne kaikki ovat käentulikukkaa rotevampia ja isokukkaisempia.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle käentulikukan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Verbascum lychnitis - käentulikukka on tavallisesti noin 50-120 cm korkea, pysty ja kukinnoltaan haarova. Se on Suomessa hyvin harvinainen tulokas tai karkulainen, josta on vain muutama tuoreempi havainto Uudenmaan ja Varsinais-Suomen eliömaakunnista. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis – käentulikukka on tavallisesti noin 50-120 cm korkea, pysty ja kukinnoltaan haarova. Se on Suomessa hyvin harvinainen tulokas tai karkulainen, josta on vain muutama tuoreempi havainto Uudenmaan ja Varsinais-Suomen eliömaakunnista. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis - käentulikukan täydessä kukintavaiheessa kukkia on usein sadoittain. Kukinnon alemmat haarat voivat venyä pitkähköiksikin ja hieman kaareviksi. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis – käentulikukan täydessä kukintavaiheessa kukkia on usein sadoittain. Kukinnon alemmat haarat voivat venyä pitkähköiksikin ja hieman kaareviksi. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis - käentulikukka on toisinaan myös valkokukkainen. Kukinnon pituus voi lopulta olla jopa 60 cm. Ruotsi, Öl, Öölanti, pohjoisosa, Borgholm, länsirannikko Byxelkrokista pohjoiseen, maantien laita Västeralvaret-nummialueen kohdalla, 9.7.2000. Skannattu diasta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis – käentulikukka on toisinaan myös valkokukkainen. Kukinnon pituus voi lopulta olla jopa 60 cm. Ruotsi, Öl, Öölanti, pohjoisosa, Borgholm, länsirannikko Byxelkrokista pohjoiseen, maantien laita Västeralvaret-nummialueen kohdalla, 9.7.2000. Skannattu diasta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis - käentulikukan kukinto on latvaa lukuun ottamatta koko matkaltaan haarova. Se on huopamaisen, hyvin lyhyen karvoituksen peitossa ja sen vuoksi näyttää erityisesti kukinnan alkuvaiheessa harmahtavalta. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis – käentulikukan kukinto on latvaa lukuun ottamatta koko matkaltaan haarova. Se on huopamaisen, hyvin lyhyen karvoituksen peitossa ja sen vuoksi näyttää erityisesti kukinnan alkuvaiheessa harmahtavalta. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis - käentulikukan kerrannaiskukinnon haarat ovat runsaskukkaisia, mutta eivät patukkamaisen tiiviitä. Ne ovat täyden kukinnan vaiheessa noin 2-3 cm leveitä. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis – käentulikukan kerrannaiskukinnon haarat ovat runsaskukkaisia, mutta eivät patukkamaisen tiiviitä. Ne ovat täyden kukinnan vaiheessa noin 2-3 cm leveitä. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis - käentulikukan kukat ovat suvun monen muun lajin tavoin muutaman kukan ryhminä ja keskenään eri kehitysvaiheissa. Näin kukinta jatkuu pitkään. Kukkaperä on tavallisesti noin 3-11 mm pitkä. Verhiö on lähes tyveen asti viisiliuskainen. Liuskat ovat suikeahkot tai kolmiomaisen teräväkärkiset ja yleensä noin 2-4 mm pitkät. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis – käentulikukan kukat ovat suvun monen muun lajin tavoin muutaman kukan ryhminä ja keskenään eri kehitysvaiheissa. Näin kukinta jatkuu pitkään. Kukkaperä on tavallisesti noin 3-11 mm pitkä. Verhiö on lähes tyveen asti viisiliuskainen. Liuskat ovat suikeahkot tai kolmiomaisen teräväkärkiset ja yleensä noin 2-4 mm pitkät. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis - käentulikukan teriö on tyveltään yhdiskasvuinen, viisiliuskainen ja tavallisesti noin 12-20 mm leveä. Se on erityisesti ulkopinnaltaan hyvin lyhyesti ja tiheästi tähtikarvainen. Karvoitusta on vaihtelevasti myös sisäpinnalla. Teriönliuskat ovat yleensä noin 5-9 mm pitkät. Heteitä on viisi. Niistä kaksi alinta ovat kaljut tai vähäkarvaiset ja tavallisesti noin 6-7 mm pitkät. Muut heteet ovat noin 4-5 mm pitkät ja palhoiltaan tiheästi pitkä- ja keltakarvaiset tai valkoisissa kukissa valkokarvaiset. Emiön vartalo on noin 5-7 mm pitkä. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis – käentulikukan teriö on tyveltään yhdiskasvuinen, viisiliuskainen ja tavallisesti noin 12-20 mm leveä. Se on erityisesti ulkopinnaltaan hyvin lyhyesti ja tiheästi tähtikarvainen. Karvoitusta on vaihtelevasti myös sisäpinnalla. Teriönliuskat ovat yleensä noin 5-9 mm pitkät. Heteitä on viisi. Niistä kaksi alinta ovat kaljut tai vähäkarvaiset ja tavallisesti noin 6-7 mm pitkät. Muut heteet ovat noin 4-5 mm pitkät ja palhoiltaan tiheästi pitkä- ja keltakarvaiset tai valkoisissa kukissa valkokarvaiset. Emiön vartalo on noin 5-7 mm pitkä. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis - käentulikukan kota on monisiemeninen ja soikeahko, munanmuotoinen tai pyöreähkö sekä noin 4-5 mm pitkä ja noin 3-5 mm leveä. Se on harmaanvihertävä tai ruskehtava ja pinnaltaan huopamaisen tiheästi karvainen sekä avautuu laitasaumoistaan. Ruotsi, Öl, Öölanti, pohjoisosa, Borgholm, länsirannikko Byxelkrokista pohjoiseen, maantien laita Västeralvaret-nummialueen kohdalla, 9.7.2000. Kuva näytteestä copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis – käentulikukan kota on monisiemeninen ja soikeahko, munanmuotoinen tai pyöreähkö sekä noin 4-5 mm pitkä ja noin 3-5 mm leveä. Se on harmaanvihertävä tai ruskehtava ja pinnaltaan huopamaisen tiheästi karvainen sekä avautuu laitasaumoistaan. Ruotsi, Öl, Öölanti, pohjoisosa, Borgholm, länsirannikko Byxelkrokista pohjoiseen, maantien laita Västeralvaret-nummialueen kohdalla, 9.7.2000. Kuva näytteestä copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis - käentulikukan tyvilehdet ovat ruusukkeisesti ja varsilehdet kierteisesti. Tyvellä olevat lehdet ovat ainakin lyhyesti ruodilliset ja muut lehdet ovat ruodittomat ja myöskin johteettomat. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis – käentulikukan tyvilehdet ovat ruusukkeisesti ja varsilehdet kierteisesti. Tyvellä olevat lehdet ovat ainakin lyhyesti ruodilliset ja muut lehdet ovat ruodittomat ja myöskin johteettomat. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis - käentulikukan tyvilehtien lapa on kapean vastapuikea, pitkulainen tai kapean puikeahko ja vähitellen kapenevasti kiilatyvinen. Se on tavallisesti noin 15-30 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 6-15 cm leveä. Lehtilaita on nyhäinen tai hampainen. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis – käentulikukan tyvilehtien lapa on kapean vastapuikea, pitkulainen tai kapean puikeahko ja vähitellen kapenevasti kiilatyvinen. Se on tavallisesti noin 15-30 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 6-15 cm leveä. Lehtilaita on nyhäinen tai hampainen. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis - käentulikukan tyven yläpuoliset varsilehdet ovat soikeahkot tai puikeahkot kaveten vähitellen terävähköksi kärjeksi. Ne ovat aivan ylimpiä lukuun ottamatta yleensä noin 3-15 cm pitkät ja noin 1,5-5 cm leveät. Kaikki lehdet ovat päältä vihreät ja alta harmaanvihreät. Yläpinta on kaljuhko tai vaihtelevasti karvainen. Alapinta on tavallisesti lähes huopamaisen tiheäkarvainen. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum lychnitis – käentulikukan tyven yläpuoliset varsilehdet ovat soikeahkot tai puikeahkot kaveten vähitellen terävähköksi kärjeksi. Ne ovat aivan ylimpiä lukuun ottamatta yleensä noin 3-15 cm pitkät ja noin 1,5-5 cm leveät. Kaikki lehdet ovat päältä vihreät ja alta harmaanvihreät. Yläpinta on kaljuhko tai vaihtelevasti karvainen. Alapinta on tavallisesti lähes huopamaisen tiheäkarvainen. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien sorapohjainen laitaniitty koulun kohdalla, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto