Verbascum phlomoides – rohtotulikukka

  • Verbascum phlomoides L. – rohtotulikukka
  • Verbascum L. – tulikukat
  • Scrophulariaceae – naamakukkaiskasvit

Rohtotulikukka, Verbascum phlomoides, on kaksivuotinen, tavallisesti noin 50-150 cm korkea ja pysty ruoho, joka on lähes kauttaaltaan harmaa-, valko- tai keltakarvainen. Karvoitus muodostuu enimmäkseen tähtikarvoista, mutta se on tiheimmillään huopamaista. Ensimmäisenä vuotena kasvaa lehtiruusuke, jonka jälkeen toisena vuotena yksilö kasvattaa kukkavarren, joka kuolee syksyllä. Pääjuuri on vankka ja pysty. Varsi on tanakka, lehdekäs ja vihreä tai punaruskea sekä yleensä ainakin kukintoon asti haaraton, mutta toisinaan yksilö kasvaa jo maarajasta monivartiseksi. Varren tyvellä olevat lehdet ovat lyhytruotiset tai lähes ruodittomat ja muut lehdet ovat ruodittomat sekä varrella kierteisesti. Tyvilehtien ruoti  on siipipalteinen ja levenee tai muuttuu tasaisesti lehtilavaksi niin, että rajaa on vaikea osoittaa. Lapa on lähinnä soikea tai pitkänpyöreä ja hammas-, nyhä- tai lähes ehytlaitainen sekä tavallisesti noin 10-35 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 4-12 cm leveä. Tyven yläpuolisten varsilehtien tyvi on tylppä tai vartta kiertävä ja johteeton tai hyvin lyhytjohteinen. Lehtilavan malli vaihtelee leveänsuikeasta, soikeahkosta tai kolmiomaisesti suippenevasta leveänpuikeaan sekä kärjestään kapean ja pitkäsuippuisen teräväkärkiseen. Lapa on molemmin puolin tiheähkösti tai lähes huopamaisesti lyhytkarvainen, vaaleamman tai tummemman vihreä ja laidoiltaan hampainen tai nyhäinen. Ylimpiä lehtiä lukuun ottamatta pituutta on yleensä noin 5-30 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-15 cm. Leveyteen vaikuttaa olennaisesti lavan perusmalli (suikeahko – leveänpuikea).

Kukinto on varsipäätteinen, haaraton tai toisinaan alaosastaan haarova ja tähkämäinen kerrannaiskukinto, joka pitenee kukinnan edistyessä jopa 100 cm:iin. Leveyttä sillä on tiheästi kukkiessaan yleensä noin 4,5-6,5 cm. Yksittäinen kukka on lyhytikäinen, mutta kerrannaiskukinnon kukinta-aika on pitkä. Kukat ovat kukinnossa muutaman kukan ryhminä ja ne ovat keskenään eri kehitysvaiheissa. Näin uusia kukkia voi avautua lähes koko kukinnon pituudelta. Lisäksi kukin kukka saa riittävästi tilaa täydelle avautumiselleen. Kukkaryhmät ovat tukilehdellisiä. Tukilehti on puikea ja teräväkärkinen sekä yleensä noin 10-15 mm pitkä. Kukkaperä on tavallisesti noin 3-15 mm pitkä. Verhiö on lähes tyveen asti säteittäisesti 5-liuskainen. Liuskat ovat teräväkärkiset ja tavallisesti noin 5-10 mm pitkät ja noin 3-4 mm leveät.

Teriö on yleensä noin 25-55 mm leveä, keltainen ja ulkopinnaltaan tiheästi tähtikarvainen. Se on tyveltään yhdiskasvuinen, ratasmainen ja lyhyttorvinen sekä lähes säteittäisesti 5-liuskainen. Liuskat ovat lähinnä leveänsoikeat tai lähes pyöreähköt ja hieman limittäiset. Alimmainen niistä on tavallisesti muita kookkaampi ja noin 16-27 mm pitkä ja suunnilleen saman levyinen. Muut ovat yleensä noin 13-22 mm pitkät ja noin 12-20 mm leveät. Heteitä on 5 ja joskus harvoin 6. Niistä 2 alinta ovat kaljut ja tavallisesti noin 10-13 mm pitkät. Ponsien osuus pituudesta on noin 4-5 mm. Muut heteet ovat noin 6-10 mm pitkät ja palhoiltaan tiheästi pitkä- ja keltakarvaiset. Niiden ponnet ovat usein karvoituksen sisässä. Heteet ovat kiinnittyneet teriön torveen ja varisevat sen mukana. Emiö on 1-vartaloinen ja -luottinen. Vartalo on noin 6-15 mm pitkä ja sen luotti on kapean soikeahko ja tyveltään vartaloa myöten johteinen. Hedelmä on monisiemeninen ja soikeahko, pyöreähkö tai munanmuotoinen kota, joka on noin 5-8 mm pitkä sekä pituuttaan hieman kapeampi. Se on ruskehtava ja pinnaltaan tiheästi karvainen sekä avautuu laitasaumoistaan. Siemenet ovat pyöreähköjä, ruskeita ja noin 1 mm pitkiä. Kukinta-aika on kesäkuun loppupuolelta syyskuulle.

Rohtotulikukka on Suomessa hyvin harvinainen uustulokas ja ehkä viljelykarkulainenkin. Siitä on havaintoja kuluvalta vuosisadalta vain muutamalta kasvupaikalta Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnista. Lisäksi on joitakin hyvin vanhoja havaintoja. Kasvupaikkoina ovat lähinnä täyttömaa-alueet, maankaatopaikat, varastokentät, joutomaat ja pientareet. Muissa Pohjoismaissa rohtotulikukka kasvaa tulokkaana tai viljelykarkulaisena ainakin Ruotsissa ja Tanskassa.

Eteläisimmässä Suomessa on tavattu vielä hyvin harvinaistakin harvinaisempana tulokkaana akantulikukkaa, V. densiflorum. Se on muuten samankaltainen kuin rohtotulikukka, mutta sen varsilehdet ovat pitkäjohteisia. Lisäksi kukkaryhmien tukilehdet ovat rohtotulikukkaa pitemmät ja usein esiin törröttävät. Ne ovat noin 15-40 mm pitkät. Eteläisessä Suomessa kasvaa luontaisesti kaksi suvun lajia, ukontulikukka, V. thapsus ja tummatulikukka, V. nigrum. Ukontulikukan kukinto on yleensä hyvin tiheä ja patukkamainen. Sen teriö on noin 12-25 mm leveä. Heteiden palhojen karvat ovat valkoiset. Varsilehtien tyvi jatkuu pitkäjohteisena vartta alaspäin. Tummatulikukan varsilehdet ovat ylimpiä lukuun ottamatta ruodilliset ja yleensä herttatyviset. Sen kukan kaikki heteet ovat sinipunakarvaiset. Lisäksi Suomessa tavataan silloin tällöin harvinaisina tulokkaina tai viljelykarkulaisina ainakin kahta muuta keltakukkaista lajia, käentulikukkaa, V. lychnitis ja pustantulikukkaa, V. speciosum.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle rohtotulikukan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Verbascum phlomoides - rohtotulikukka on eteläisessä Suomessa hyvin harvinainen tulokas tai karkulainen. Varsinkin kukintansa alussa se herättää huomiota suurilla kukillaan. Alkuvaiheessa korkeutta on noin 50-80 cm ja kukinto on vielä lyhyt. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintien viereisen ulkoilupolun varsi Tahvonlahden koulun kentän eteläpuolella, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides – rohtotulikukka on eteläisessä Suomessa hyvin harvinainen tulokas tai karkulainen. Varsinkin kukintansa alussa se herättää huomiota suurilla kukillaan. Alkuvaiheessa korkeutta on noin 50-80 cm ja kukinto on vielä lyhyt. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintien viereisen ulkoilupolun varsi Tahvonlahden koulun kentän eteläpuolella, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides - rohtotulikukka saattaa lopulta saavuttaa jopa 150 cm:n korkeuden ja harvoin vieläkin enemmän. Loppuvaiheessa kukinnolla voi olla pituutta metrinkin verran. Yleisimmin yksilöt pysyttelevät kukinnoltaan haarattomina. EK, Kotka, Halla, saarella oleva, laaja puuvarastoalue, suuren keskuskentän laide, 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides – rohtotulikukka saattaa lopulta saavuttaa jopa 150 cm:n korkeuden ja harvoin vieläkin enemmän. Loppuvaiheessa kukinnolla voi olla pituutta metrinkin verran. Yleisimmin yksilöt pysyttelevät kukinnoltaan haarattomina. EK, Kotka, Halla, saarella oleva, laaja puuvarastoalue, suuren keskuskentän laide, 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides - rohtotulikukka voi yksittäisvartisuuden lisäksi toisinaan haaroa jo maarajasta monivartisena. Karu kasvupaikka ei näytä runsasta kukintaa häiritsevän. Kukinto venyy usein alapuolista vartta pitemmäksi. Vaikka yksittäisen kukan kukinta-aika on lyhyt, useiden tulikukkalajien näyttävyyttä lisää niiden kukinnon rakenne. Kukat ovat muutaman kukan ryhminä ja keskenään eri kehitysvaiheissa. Näin uusia kukkia voi avautua jopa koko kukinnon pituudelta. Lisäksi kukat saavat riittävästi tilaa täydelle avautumiselleen. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien varsi, parkkitalon seinusta, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides – rohtotulikukka voi yksittäisvartisuuden lisäksi toisinaan haaroa jo maarajasta monivartisena. Karu kasvupaikka ei näytä runsasta kukintaa häiritsevän. Kukinto venyy usein alapuolista vartta pitemmäksi. Vaikka yksittäisen kukan kukinta-aika on lyhyt, useiden tulikukkalajien näyttävyyttä lisää niiden kukinnon rakenne. Kukat ovat muutaman kukan ryhminä ja keskenään eri kehitysvaiheissa. Näin uusia kukkia voi avautua jopa koko kukinnon pituudelta. Lisäksi kukat saavat riittävästi tilaa täydelle avautumiselleen. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien varsi, parkkitalon seinusta, 29.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides - rohtotulikukan kukinto voi joskus olla myös monihaarainen. Varsilehtien muoto vaihtelee eri yksilöillä. Aika usein niiden lapa suippenee kolmiomaisesti teräväksi kärjeksi. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintieltä kohti rantaa laskevan ulkoilupolun alku, uran laide, 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides – rohtotulikukan kukinto voi joskus olla myös monihaarainen. Varsilehtien muoto vaihtelee eri yksilöillä. Aika usein niiden lapa suippenee kolmiomaisesti teräväksi kärjeksi. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintieltä kohti rantaa laskevan ulkoilupolun alku, uran laide, 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides - rohtotulikukka näyttää suorastaan epätodelliselta uuden asuntoalueen karuudessa. Kasvupaikasta huolimatta maasta on noussut jättiyksilö monine haaroineen. Varsilehdet ovat edellisestä kuvasta poiketen leveän puikeat. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien ja Taubenkujan kulmaus parkkitalon vierustalla, 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides – rohtotulikukka näyttää suorastaan epätodelliselta uuden asuntoalueen karuudessa. Kasvupaikasta huolimatta maasta on noussut jättiyksilö monine haaroineen. Varsilehdet ovat edellisestä kuvasta poiketen leveän puikeat. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien ja Taubenkujan kulmaus parkkitalon vierustalla, 19.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides - rohtotulikukka koristaa muuten karua puutavarakenttää. Varastoalue on useampana vuotena talveen mennessä pakattu lähes täyteen Baltian alueelta tuotua koivua, jota sitten seuraavaan kesään saakka kuljetetaan tuotantolaitokseen. Runkojen mukana on rohtotulikukan lisäksi saapunut kymmenien muiden tulokkaiden siemeniä. EK, Kotka, Halla, saarella oleva, laaja puuvarastoalue, suuren keskuskentän laide, 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides – rohtotulikukka koristaa muuten karua puutavarakenttää. Varastoalue on useampana vuotena talveen mennessä pakattu lähes täyteen Baltian alueelta tuotua koivua, jota sitten seuraavaan kesään saakka kuljetetaan tuotantolaitokseen. Runkojen mukana on rohtotulikukan lisäksi saapunut kymmenien muiden tulokkaiden siemeniä. EK, Kotka, Halla, saarella oleva, laaja puuvarastoalue, suuren keskuskentän laide, 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides - rohtotulikukka on suurikukkainen laji. Sen keltaisen teriön halkaisija vaihtelee silti suuresti, useimmiten välillä 25-55 mm. Teriö on muiden tulikukkien tavoin tyveltään yhdiskasvuinen, ratasmainen ja lyhyttorvinen sekä lähes säteittäisesti viisiliuskainen. Alimmainen liuska on yleensä muita kookkaampi ja noin 16-27 mm pitkä ja suunnilleen saman levyinen. Muut ovat yleensä noin 13-22 mm pitkät ja noin 12-20 mm leveät. EK, Kotka, Halla, saarella oleva, laaja puuvarastoalue, suuren keskuskentän laide, 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides – rohtotulikukka on suurikukkainen laji. Sen keltaisen teriön halkaisija vaihtelee silti suuresti, useimmiten välillä 25-55 mm. Teriö on muiden tulikukkien tavoin tyveltään yhdiskasvuinen, ratasmainen ja lyhyttorvinen sekä lähes säteittäisesti viisiliuskainen. Alimmainen liuska on yleensä muita kookkaampi ja noin 16-27 mm pitkä ja suunnilleen saman levyinen. Muut ovat yleensä noin 13-22 mm pitkät ja noin 12-20 mm leveät. EK, Kotka, Halla, saarella oleva, laaja puuvarastoalue, suuren keskuskentän laide, 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides - rohtotulikukan kukassa heteitä on lähes aina viisi. Niistä kaksi alinta ovat kaljut ja tavallisesti noin 10-13 mm pitkät. Muut heteet ovat noin 6-10 mm pitkät ja palhoiltaan tiheästi pitkä- ja keltakarvaiset. Niiden ponnet ovat usein karvoituksen sisässä. Emin vartalo on noin 6-15 mm pitkä. Kuvassa oleva kukka on 30 mm leveä. EK, Kotka, Halla, saarella oleva, laaja puuvarastoalue, suuren keskuskentän laide, 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides – rohtotulikukan kukassa heteitä on lähes aina viisi. Niistä kaksi alinta ovat kaljut ja tavallisesti noin 10-13 mm pitkät. Muut heteet ovat noin 6-10 mm pitkät ja palhoiltaan tiheästi pitkä- ja keltakarvaiset. Niiden ponnet ovat usein karvoituksen sisässä. Emin vartalo on noin 6-15 mm pitkä. Kuvassa oleva kukka on 30 mm leveä. EK, Kotka, Halla, saarella oleva, laaja puuvarastoalue, suuren keskuskentän laide, 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides - rohtotulikukan kuvassa näkyvä teriö on noin 50 mm leveä ja sen alimmainen liuska on huomattavasti muita kookkaampi. Tämän kukan yläpuolella ovat nähtävissä kukkaryhmien yhteiset tukilehdet, jotka ovat puikeat ja teräväkärkiset sekä yleensä noin 10-15 mm pitkät. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintien laidan täyttömaakaista, 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides – rohtotulikukan kuvassa näkyvä teriö on noin 50 mm leveä ja sen alimmainen liuska on huomattavasti muita kookkaampi. Tämän kukan yläpuolella ovat nähtävissä kukkaryhmien yhteiset tukilehdet, jotka ovat puikeat ja teräväkärkiset sekä yleensä noin 10-15 mm pitkät. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintien laidan täyttömaakaista, 15.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides - rohtotulikukan kukkaperä on tavallisesti noin 3-15 mm pitkä. Verhiö on lähes tyveen asti viisiliuskainen. Liuskat ovat teräväkärkiset ja tavallisesti noin 5-10 mm pitkät. Teriön ulkopinta, verhiö, kukkaperä ja kuvassa alimmaisena näkyvä kukkaryhmän tukilehti ovat hyvin tiheästi tähtikarvaiset. Myös vartta ja kukintorankaa peittää tiheä, lähes huopamainen karvoitus. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintien viereisen ulkoilupolun varsi Tahvonlahden koulun kentän eteläpuolella, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides – rohtotulikukan kukkaperä on tavallisesti noin 3-15 mm pitkä. Verhiö on lähes tyveen asti viisiliuskainen. Liuskat ovat teräväkärkiset ja tavallisesti noin 5-10 mm pitkät. Teriön ulkopinta, verhiö, kukkaperä ja kuvassa alimmaisena näkyvä kukkaryhmän tukilehti ovat hyvin tiheästi tähtikarvaiset. Myös vartta ja kukintorankaa peittää tiheä, lähes huopamainen karvoitus. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintien viereisen ulkoilupolun varsi Tahvonlahden koulun kentän eteläpuolella, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides - rohtotulikukan kuolleet kukkavarret jäävät usein törröttämään seuraavaan kesään saakka. Kuvassa näkyvät siemenkodat ovat avautuneet laitasaumoistaan. Kota on noin 5-8 mm pitkä sekä pituuttaan hieman kapeampi. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintien viereisen ulkoilupolun varsi Tahvonlahden koulun kentän eteläpuolella, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides – rohtotulikukan kuolleet kukkavarret jäävät usein törröttämään seuraavaan kesään saakka. Kuvassa näkyvät siemenkodat ovat avautuneet laitasaumoistaan. Kota on noin 5-8 mm pitkä sekä pituuttaan hieman kapeampi. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintien viereisen ulkoilupolun varsi Tahvonlahden koulun kentän eteläpuolella, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides - rohtotulikukan varren tyvellä olevat lehdet ovat lyhytruotisia tai lähes ruodittomia ja muut lehdet ovat ruodittomia sekä varrella kierteisesti. Tyvilehtien ruoti on siipipalteinen ja lapa on lähinnä soikea tai pitkänpyöreä sekä tavallisesti noin 10-35 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 4-12 cm leveä. Tyven yläpuolisten varsilehtien tyvi on tylppä tai vartta kiertävä ja johteeton tai hyvin lyhytjohteinen. EK, Kotka, Halla, saarella oleva, laaja puuvarastoalue, suuren keskuskentän laide, 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides – rohtotulikukan varren tyvellä olevat lehdet ovat lyhytruotisia tai lähes ruodittomia ja muut lehdet ovat ruodittomia sekä varrella kierteisesti. Tyvilehtien ruoti on siipipalteinen ja lapa on lähinnä soikea tai pitkänpyöreä sekä tavallisesti noin 10-35 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 4-12 cm leveä. Tyven yläpuolisten varsilehtien tyvi on tylppä tai vartta kiertävä ja johteeton tai hyvin lyhytjohteinen. EK, Kotka, Halla, saarella oleva, laaja puuvarastoalue, suuren keskuskentän laide, 6.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides - rohtotulikukan tyven yläpuolisten varsilehtien laita on hampainen tai nyhäinen. Lavan malli vaihtelee ja se voi olla kuvan tavoin leveänsuikea tai soikeahko. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintien viereisen ulkoilupolun varsi Tahvonlahden koulun kentän eteläpuolella, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides – rohtotulikukan tyven yläpuolisten varsilehtien laita on hampainen tai nyhäinen. Lavan malli vaihtelee ja se voi olla kuvan tavoin leveänsuikea tai soikeahko. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Mellinintien viereisen ulkoilupolun varsi Tahvonlahden koulun kentän eteläpuolella, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides - rohtotulikukan tyven yläpuoliset varsilehdet voivat olla myös leveänpuikeat ja jyrkästi kaveten päättyä pitkään, hyvin kapeaan ja terävään kärkeen. Tällöin lehden ulkomuoto poikkeaa paljon edellisen kuvan lehdestä. Lehdet ovat molemmin puolin tiheähkösti tai lähes huopamaisesti lyhytkarvaiset. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien ja Taubenkujan kulmaus parkkitalon vierustalla, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum phlomoides – rohtotulikukan tyven yläpuoliset varsilehdet voivat olla myös leveänpuikeat ja jyrkästi kaveten päättyä pitkään, hyvin kapeaan ja terävään kärkeen. Tällöin lehden ulkomuoto poikkeaa paljon edellisen kuvan lehdestä. Lehdet ovat molemmin puolin tiheähkösti tai lähes huopamaisesti lyhytkarvaiset. U, Helsinki, Laajasalo, Tahvonlahden koillispuoli, Gunillantien ja Taubenkujan kulmaus parkkitalon vierustalla, 27.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto