Verbascum nigrum x thapsus – tummatulikukka x ukontulikukka

  • Verbascum nigrum L. x thapsus L. – tummatulikukka x ukontulikukka
  • Risteymänimi Verbascum xsemialbum Chaub.
  • Verbascum L. – tulikukat
  • Scrophulariaceae – naamakukkaiskasvit

Suomessa kasvaa luontaisesti kaksi tulikukkalajia, tummatulikukka, Verbascum nigrum ja ukontulikukka, V. thapsus. Lajit myös risteytyvät keskenään. Risteymä on välimuotoinen ja voi myös muistuttaa enemmän toista kantalajia. Se on kaksivuotinen tai toisinaan lyhytikäinen monivuotinen ja tavallisesti noin 50-150 cm korkea sekä pysty ruoho. Varsi on tanakka, ainakin kukintoon asti haaraton, lehdekäs ja harvemmin tai tiheämmin karvainen. Väriltään se on vihreä tai punaruskea. Lehdet ovat tyvellä ruusukkeisesti ja varrella kierteisesti. Alemmat lehdet ovat yleensä pituudeltaan vaihtelevasti ruodilliset. Ylemmät lehdet ovat ruodittomia ja tyveltään usein lyhyesti johteisia. Lehtilapa on välimuotoinen, soikeahko tai puikeahko ja tyveltään pyöreähkö tai kiilamainen, mutta harvemmin herttamainen. Laita on hampainen ja/tai nyhäinen. Karvoituksen runsaus on vaihteleva. Alempien lehtien lapa voi olla jopa 40 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 15 cm leveä.

Kukinto on kantalajien tapaan varsipäätteinen, haaraton tai toisinaan alaosastaan haarova ja tähkämäinen kerrannaiskukinto, joka pitenee kukinnan edistyessä jopa 70 cm:iin. Se ei yleensä kuitenkaan ole yhtä tiheän ja tanakan patukkamainen kuin ukontulikukan kukinto. Kukkaperä on tavallisesti enintään noin 5 mm pitkä ja tiheäkarvainen. Verhiö on lähes tyveen asti säteittäisesti 5-liuskainen ja tiheäkarvainen. Liuskat ovat tavallisesti noin 5-7 mm pitkät ja noin 2-3 mm leveät.

Teriö on yleensä noin 15-25 mm leveä. Se on kantalajien tavoin keltainen, tyveltään yhdiskasvuinen, ratasmainen ja lyhyttorvinen sekä lähes säteittäisesti 5-liuskainen. Liuskat ovat soikeahkot, kapean vastapuikeat tai lähes tasalevyiset ja päästään pyöreämuotoiset. Ne ovat useimmiten noin 8-13 mm pitkät ja noin 6-9 mm leveät sekä ulkopinnaltaan tähtikarvaiset. Lähellä liuskan tyveä ei yleensä ole sinipunaista väriläiskää tummatulikukan tavoin tai se on ainakin hyvin heikko. Heteitä on 5, mutta toisinaan lukumäärä voi vaihdellakin (kuvasarja). Ne ovat väriltään tummankeltaiset tai punertavat. Niistä 2 ovat noin 8-9 mm pitkät ja muita pitemmät sekä usein palhoiltaan kaljuhkot tai vähäkarvaiset. Muut ovat noin 6-7 mm pitkät ja niiden palhot ovat tiheästi pitkäkarvaiset. Toisinaan kuitenkin kaikki palhot ovat tiheäkarvaiset, kuten tummatulikukalla. Karvoituksessa voi olla vaihtelua jopa samassa yksilössä ja väri vaihtelee vaaleanpunertavasta sinipunertavaan. Ponnet ovat pyöreähköt. Emiö on 1-vartaloinen ja -luottinen. Kotahedelmää ei kehity tai se jää yleensä vaillinaiseksi. Jos siemeniä kehittyy, ne tuskin ovat itämiskykyisiä. Kukinta-aika on kantalajien tavoin kesäkuun loppupuolelta syyskuulle.

Tummatulikukan ja ukontulikukan risteymä on Suomessa harvinainen ja sitä on tavattu muutamin paikoin ainakin Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnista. Kasvupaikkoina ovat olleet lähinnä tienvarret, erilaiset pientareet, niityt, maankaatopaikat, soramontut ja joutomaat. Muissa Pohjoismaissa kantalajit kasvavat Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, joten risteymiä on varmasti tavattu sielläkin.

Tummatulikukan lehdet ovat tyveltään johteettomat ja yleensä tummanvihreät. Lehtilapa on herttatyvinen tai toisinaan pyöreätyvinen. Heteiden palhot ovat sinipunakarvaiset. Ukontulikukan lehdet ovat vaaleamman vihreät tai harmaanvihreät ja runsaskarvaisemmat. Ylemmät varsilehdet ovat ruodittomat ja niiden tyvi jatkuu pitkäjohteisena vartta alaspäin. Alalehdet ovat ruodilliset ja ruoti levenee tasaisesti soikeaksi tai kapean vastapuikeaksi lehtilavaksi. Heteiden palhojen karvat ovat valkoiset. Suomessa tavataan silloin tällöin harvinaisina tulokkaina tai viljelykarkulaisina ainakin neljää muuta keltakukkaista lajia, käentulikukkaa, V. lychnitis, rohtotulikukkaa, V. phlomoides, akantulikukkaa, V. densiflorum ja pustantulikukkaa, V. speciosum.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle tummatulikukan ja ukontulikukan risteymän esiintymiskartalle Suomessa.

Alla oleva kuvasarja on yhdestä risteymäyksilöstä eikä näin ollen kata risteymän koko monimuotoisuutta.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Verbascum nigrum x thapsus - tummatulikukan ja ukontulikukan risteymä on usein kookas ja jopa 150 cm korkea sekä monin tavoin välimuotoinen. Se on ainakin kasviatlakseen rekisteröityjen havaintojen mukaan harvinainen ja tavattu lähes yksinomaan vain Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnista. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemeen vievän Loimalahdentien loppupään laitaruohikko, 7.9.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum nigrum x thapsus – tummatulikukan ja ukontulikukan risteymä on usein kookas ja jopa 150 cm korkea sekä monin tavoin välimuotoinen. Se on ainakin kasviatlakseen rekisteröityjen havaintojen mukaan harvinainen ja tavattu lähes yksinomaan vain Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnista. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemeen vievän Loimalahdentien loppupään laitaruohikko, 7.9.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum nigrum x thapsus - tummatulikukan ja ukontulikukan risteymän kukinto on kantalajien tapaan haaraton tai toisinaan alaosastaan haarova ja tähkämäinen kerrannaiskukinto, joka pitenee kukinnan edistyessä jopa 70 cm:iin. Se ei yleensä kuitenkaan ole yhtä tiheän ja tanakan patukkamainen kuin ukontulikukan kukinto. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemeen vievän Loimalahdentien loppupään laitaruohikko, 7.9.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum nigrum x thapsus – tummatulikukan ja ukontulikukan risteymän kukinto on kantalajien tapaan haaraton tai toisinaan alaosastaan haarova ja tähkämäinen kerrannaiskukinto, joka pitenee kukinnan edistyessä jopa 70 cm:iin. Se ei yleensä kuitenkaan ole yhtä tiheän ja tanakan patukkamainen kuin ukontulikukan kukinto. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemeen vievän Loimalahdentien loppupään laitaruohikko, 7.9.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum nigrum x thapsus - tummatulikukan ja ukontulikukan risteymän kukinnon kukkaperät ovat tavallisesti enintään noin 5 mm pitkät. Verhiö on lähes tyveen asti viisiliuskainen. Liuskat ovat tavallisesti noin 5-7 mm pitkät. Kukat ovat kantalajien tavoin ryhminä, joissa kukat ovat keskenään eriaikaisia niin, että uusia kukkia avautuu pitkin kukintoa kauan aikaa. Kotahedelmiksi saakka kukat eivät kuitenkaan yleensä päädy. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemeen vievän Loimalahdentien loppupään laitaruohikko, 7.9.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum nigrum x thapsus – tummatulikukan ja ukontulikukan risteymän kukinnon kukkaperät ovat tavallisesti enintään noin 5 mm pitkät. Verhiö on lähes tyveen asti viisiliuskainen. Liuskat ovat tavallisesti noin 5-7 mm pitkät. Kukat ovat kantalajien tavoin ryhminä, joissa kukat ovat keskenään eriaikaisia niin, että uusia kukkia avautuu pitkin kukintoa kauan aikaa. Kotahedelmiksi saakka kukat eivät kuitenkaan yleensä päädy. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemeen vievän Loimalahdentien loppupään laitaruohikko, 7.9.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum nigrum x thapsus - tummatulikukan ja ukontulikukan risteymän teriö on yleensä noin 15-25 mm leveä. Se on kantalajien tavoin keltainen, tyveltään yhdiskasvuinen, ratasmainen ja lyhyttorvinen sekä lähes säteittäisesti viisiliuskainen. Liuskat ovat soikeahkot, kapean vastapuikeat tai lähes tasalevyiset ja päästään pyöreämuotoiset. Ne ovat useimmiten noin 8-13 mm pitkät ja noin 6-9 mm leveät. Lähellä liuskan tyveä ei yleensä ole sinipunaista väriläiskää kuten tummatulikukalla. Heteitä on viisi, mutta toisinaan lukumäärä voi vaihdellakin (kuvassa lukumäärä on 4-5). EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemeen vievän Loimalahdentien loppupään laitaruohikko, 7.9.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum nigrum x thapsus – tummatulikukan ja ukontulikukan risteymän teriö on yleensä noin 15-25 mm leveä. Se on kantalajien tavoin keltainen, tyveltään yhdiskasvuinen, ratasmainen ja lyhyttorvinen sekä lähes säteittäisesti viisiliuskainen. Liuskat ovat soikeahkot, kapean vastapuikeat tai lähes tasalevyiset ja päästään pyöreämuotoiset. Ne ovat useimmiten noin 8-13 mm pitkät ja noin 6-9 mm leveät. Lähellä liuskan tyveä ei yleensä ole sinipunaista väriläiskää kuten tummatulikukalla. Heteitä on viisi, mutta toisinaan lukumäärä voi vaihdellakin (kuvassa lukumäärä on 4-5). EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemeen vievän Loimalahdentien loppupään laitaruohikko, 7.9.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum nigrum x thapsus - tummatulikukan ja ukontulikukan risteymän heteet ovat väriltään tummankeltaiset tai kuten kuvassa punertavat. Niistä kaksi ovat muita pitemmät. Valtaosa palhoista on tiheä- ja pitkäkarvaisia. Karvoituksen väri vaihtelee kuvan vaaleanpunertavasta sinipunertavaan. Muita pitemmät palhot ovat kaljuhkot tai vähäkarvaiset kuten ukontulikukalla tai tiheäkarvaiset, kuten tummatulikukan kaikki palhot. Karvoitus voi vaihdella samassakin kukinnossa, kuten kuva osoittaa. Emiö on yksivartaloinen ja -luottinen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemeen vievän Loimalahdentien loppupään laitaruohikko, 7.9.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum nigrum x thapsus – tummatulikukan ja ukontulikukan risteymän heteet ovat väriltään tummankeltaiset tai kuten kuvassa punertavat. Niistä kaksi ovat muita pitemmät. Valtaosa palhoista on tiheä- ja pitkäkarvaisia. Karvoituksen väri vaihtelee kuvan vaaleanpunertavasta sinipunertavaan. Muita pitemmät palhot ovat kaljuhkot tai vähäkarvaiset kuten ukontulikukalla tai tiheäkarvaiset, kuten tummatulikukan kaikki palhot. Karvoitus voi vaihdella samassakin kukinnossa, kuten kuva osoittaa. Emiö on yksivartaloinen ja -luottinen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemeen vievän Loimalahdentien loppupään laitaruohikko, 7.9.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum nigrum x thapsus - tummatulikukan ja ukontulikukan risteymän varsilehdistä usein iso osa on ukontulikukan tavoin ruodittomia, mutta tyveltään lyhytjohteisia. Kuvan yksilöllä myös lehden ulkonäkö muistuttaa enemmän ukontulikukkaa kuin tummatulikukkaa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemeen vievän Loimalahdentien loppupään laitaruohikko, 7.9.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum nigrum x thapsus – tummatulikukan ja ukontulikukan risteymän varsilehdistä usein iso osa on ukontulikukan tavoin ruodittomia, mutta tyveltään lyhytjohteisia. Kuvan yksilöllä myös lehden ulkonäkö muistuttaa enemmän ukontulikukkaa kuin tummatulikukkaa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemeen vievän Loimalahdentien loppupään laitaruohikko, 7.9.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum nigrum x thapsus - tummatulikukan ja ukontulikukan risteymän lehtilapa on usein soikeahko tai puikeahko ja tyveltään pyöreähkö tai kiilamainen, mutta harvemmin herttamainen. Sen laita on hampainen ja/tai nyhäinen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemeen vievän Loimalahdentien loppupään laitaruohikko, 7.9.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum nigrum x thapsus – tummatulikukan ja ukontulikukan risteymän lehtilapa on usein soikeahko tai puikeahko ja tyveltään pyöreähkö tai kiilamainen, mutta harvemmin herttamainen. Sen laita on hampainen ja/tai nyhäinen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemeen vievän Loimalahdentien loppupään laitaruohikko, 7.9.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum nigrum x thapsus - tummatulikukan ja ukontulikukan risteymän lehtilavan karvoituksen runsaus on vaihteleva. Varsinkin alemmat lehdet voivat olla kookkaita. Kantalajit harvoin yltävät kuvassa olevan lehden mittoihin. Se on noin 40 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 15 cm leveä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemeen vievän Loimalahdentien loppupään laitaruohikko, 7.9.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Verbascum nigrum x thapsus – tummatulikukan ja ukontulikukan risteymän lehtilavan karvoituksen runsaus on vaihteleva. Varsinkin alemmat lehdet voivat olla kookkaita. Kantalajit harvoin yltävät kuvassa olevan lehden mittoihin. Se on noin 40 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 15 cm leveä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Tervaniemeen vievän Loimalahdentien loppupään laitaruohikko, 7.9.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto